Rv 18+2, kun käytiin ultrassa moikkaamassa ekaa kertaa pitkästä aikaa vauvaa ja nyt meillä on sukupuoli selvillä. Muutama viikko sitten käytiin selvittämässä meidän pikku papusen sukupoli, kun päätettiin ottaa yksityinen rakenneultra Perhe Artessa! Neiti papunenhan sieltä meille vilkutteli (ei nyt ihan kirjaimellisesti 😀 ), mutta liikutteli kovasti kyllä siellä käsiään ja jalkojaan sekä kääntyili. Oli niin jännää nähdä kuinka sydän löi ja harjoitteli siellä hengittämistä. Liikutteli myös suutaan kuin kala kuivalla maalla ja nieleskeli kuulemma lapsivettä. <3 Papunen oli 220g, joka vastasi viikkoja 17+6. Kätilön mukaan en tule onneksi isoa vauvaa synnyttämään oman pienen kokoni vuoksi, ja kun kerta ultrassakin kasvu oli hyvin maltillinen. Kätilön silmään ei myöskään pistänyt mikään poikkeavuus eli terve pitäisi olla, joka on pääasia! Eli näillä näkymin pieni terve tyttö tulossa. <3

Yksityiselle ultraan

Hetken harhailtuamme löydettiin Perhe Arten uusiin tiloihin Malmille ja meitä oli oikein ihana kätilö vastassa. Huone oli todella mukavan oloinen ja tiloista tehty viihtyisät. Tuntui, ettei meillä ollut ultratessakaan kiire minnekään ja ultraamisen jälkeen kätilöllä oli vielä aikaa vastailla mua askarruttaviin kysymyksiin. Vasta käynnin jälkeen tajusin kuinka tärkeetä mun oli saada tällainen hyvä ultrakokemus ja jakaa se Markuksen kanssa. <3


Eilen oli jo rv 19+6 ja tänään päästiin viikoille 21, eli tasan raskauden puoliväliin asti! Mun mielestä se on hurja ajatus, kun siitä ei kauaa ole kun tein vasta positiivisen raskaustestin. En kyllä vieläkään unohda sitä tärinää, kun seisoin vessan lavuaarin yllä ja toistelin vaan itsekseni, että kaksi viivaa siinä kyllä näkyy! ? Juurihan tämä vasta tapahtui ja nyt tuo meidän pieni tyttönen jo heittelee kovasti kuperkeikkaa, eikä arvosta äidin rakkoa ollenkaan, vaan tykkää ennemmin sitä potkusäkkinä käyttää. 😀

Rakenneultra

Eilen tosiaan kävin Bulevardilla rakenneultrassa ja Papunen potki taas koko matkan menemään rakkosäkkiä. Odotukset eivät olleet kovinkaan korkealla ultran suhteen, mutta kun iloinen ja ystävällinen kätilö kutsui mua huoneeseen ja käynti aloitettiin sanoilla “käy vaan istumaan, miten olet voinut”, niin mulle tuli jo tosi hyvä olo koko käynnistä. Ensimmäinen ultra alkoi sanoin “ja sitten vaan housut alas ja pedille”. Kun sitten aloitettiin ultraaminen, niin kätilö ihanasti selitti kokoajan mitä ruudulla näkyy ja itsekin naureli papusen ihmeellisille asentovirityksille 😀 . Parasta koko eilisessä ultrassa oli se, kun papunen oli laittamassa sormea suuta kohti ja me molemmat naisina ääneen hehkutettiin, että “no nyt menee sormi hienosti suuhun!”, ja todellisuudessa papunen teki ensimmäiset facepalmit (kuva alla) 😀 . Drama queen siis tulossa (toivottavasti ei 😀 )! Kaikki oli niin kuin pitääkin ja pelot suulakihalkioista, kampurajaloista ja sydänvioista haihtui ilmaan ja muutama kyynel siinä taisi vierähtää helpotuksesta. <3 Sydäntä ultrattiin siinä kaikista pisimpään, kun neiti tykkäsi olla juuri sellaisessa asennossa, ettei kunnon selkeää näkyvyyttä sydämeen saatu oikein mistään. Lopulta hetken taukojumpan ja hyppimisen jälkeen hyvä kohta löytyi ihan mun kyljestä ja nähtiin, että kaikki on niin kuin kuuluukin. Painoakin tytöllä oli jo 323g ja oli kuulemma aivan käyrien mukainen. Kunnan järjestämä ultra oli nyt viimeinen, mutta eiköhän me käydä vielä yksityisellä neitiä moikkailemassa, ennen kuin syyskuussa nähdään. <3


Kumpaa sukupuolta on veikattu?

Mulla oli jostain syystä poikafiilis ja luulen, että mun oman isäni enneunet siitä, että poika olisi tulossa vaikutti aika paljonkin 😀 . Töissä kun veikkailtiin vauvan sukupuolta, niin suurin osa veikkasi myös poikaa. En oikein taida itse uskoa noihin raskausoireista pääteltyihin sukupuoliveikkauksiin. Kuulemma voimakkaampi raskauspahoinvointi voi tarkoittaa ennemmin tyttö kuin poikaa (itse oksensin toisella kolmanneksella viikon sekä ensimmäisellä kolmanneksella kerran yövuoron jälkeen bussipysäkille), myöskin äidin vahva tunne siitä kumpi on tulossa pitäisi yleensä paikkansa (en ajatellut, että voisi olla tyttö, vaikka mitään selitystä mulla ei tähän ollutkaan). Poikaraskauksissa taas sanotaan, että äiti söisi enemmän (syön ihan kokoajan jotakin ja ihan vähintäänkin kahden tunnin välein). Äidin ja isän ikä vaikuttaisi myös sukupuoleen siten, että yli 35-vuotias saisi todennäköisemmin tytön (olen itse nuori äiti eikä Markuskaan ole vielä yli 35-vuotias ?). Stressi myös lisäisi pojan todennäköisyyttä ja viime talvi olikin yksi kiireisimmistä talvista töissäkin, eikä se mikään salaisuus ole, että stressitaso oli huomattavasti korkeampi. Lista vain jatkuisi ja jatkuisi, mutta jos näistä päätelisi niin poika olisi näillä perusteluilla tullut. Kaikkea netistä lukemaa ei siis kannata uskoa ja tällä hetkellä olen niin onnellinen, että saadaan tyttö. <3

Juteltiin Markuksen kanssa myöhemmin ultran jälkeen tästä sukupuolesta, kun Markuksella ei mitään vahvaa mielipidettä sukupuoleen ollut ja hyvä näin. Totesi kuitenkin ultran jälkeen, että ehkä kuitenkin helpompi näin päin. Liekö kuvitellut jo pitämässä tyttöä sylissä. 🙂 Innostuin myös jo ostelemaan tytölle ihania vauvan vaatteita netistä ja ihania mekkoja ja jumpsuitteja on jo matkalla postissa! ? Vauvalle on jo sänkykin hankittu. Laittelen siitäkin kuvaa vielä myöhemmin, kun ollaan saatu muutettua ja sisustettua se meidän väliaikainen koti. <3

Ja vielä tähän lopuksi pienet valitukset näistä lonkkakivuista. ? Tedin kanssa myös reippailla lenkeillä on vatsalla alkanut tuntumaan pientä kipua. Onneksi lenkkivauhdin hidastaminen ja pysähdykset auttaa! Seuraavaksi kaipailisinkin tukivöihin suosituksia. Toivottavasti sellaisia teiltä löytyy. Aurinkoista viikkoa. ?

Lue myös:

Hankinnat raskausajalle

Minustako äiti?

<3 Salla

Hauskaa vappua! Toivotteleepi täällä vappuhumuinen Salla, joka ei oikein edes välitä simasta ja tippaleivistä. Munkeistakin maistuu vain itse leivotut. ? Eilen lähti käyntiin raskausviikko 20 ja ihan älytöntä ajatella, että me päästäisiin Markuksen kanssa pitelemään jo seuraavan puolikkaan jälkeen meidän pientä tuhisiaa sylissä. <3 Tänään kävelyllä ensimmäisä kertaa alkoi hieman vihlomaan alavatsalla kävellessä, mutta pieni joutsenten kuvaustauko ja kävelynopeuden hidastus auttoivat tähän vaivaan. Liikkeet masussa tuntuu jo ihanan selkeiltä ja ne ovat kyllä jo kaukana popkornin poksahtelusta. 😀 Odotan kyllä innolla sitä, että ne alkavat tuntumaan masun läpi ja Markuskin pääsee tuntemaan ne. <3

Masu on alkanut kyllä kasvaa jo paljon nopeampaa tahtia ja Markuskin huomauttelee lähes päivittäin, että masu on taas kasvanut 😀 . Tänä vuonna saatiinkin ihan vappupallo omasta takaa jota kantaa mukana, eikä tarvitse kaupasta käydä lentelevää hakemassa. Onneksi kaiken herkun syönnin voi laittaa vauvan kasvamisen piikkiin, ellei se ala näkymään muuallakin kuin mahassa… Hetken aikaa voisin kyllä pidättäytyä leipomisesta, vaikka se niin kivaa onkin. 😀

Vappua me juhlittiin karvakorvien ja veljeni sekä hänen tyttöystävänsä kanssa rantakahvilassa munkkikahveilla (tai no tämä yksi lapsi täällä otti tripin ?‍♀️). Käytiin myös hakemassa tulevalle papuselle vauvan sänky ja vähän harsoja ja tutteja, jotka saapuivat Unavaatteelta super nopeana toimituksena. Laittelen näistä ostoksista myöhemmin lisää kuvia ja vaikka omaa postausta! Serpentiiniä ja ilmapalloja ei tänä vuonna ollut, mutta eiköhän ensi vuodeksi laiteta joitakin koristeluja.

Toivottavasti teidän vappu on ollut ihana, vaikka se varmastikin on hieman erilainen ollut. Ihanaa viikonloppua, niin ja sitä vappua! ?

Lue myös:

Raskaudesta kertominen

Asunnon myynti

<3 Salla

Toinen kolmannes menossa, tänään rv 18+0 ja olo alkaa vihdoin helpottaa. Aiemmassa postauksessa kirjoitelinkin jo siitä kuinka ensimmäisellä kolmanneksella ei tarvinnut oksentaa. No nyt toisella kolmanneksella noin viikko meni joka toinen päivä oksennellessa ja joka toinen päivä taas nesteitä tankatessa. Tämä toinen kolmannes pitäisi nyt kuulemma olla sitä ihanaa aikaa ja ainakin itsestä on tuntunut siltä. Toki pieniä juttuja, kuten aamuiset päänsäryt, pienet vatsakivut, lonkkakivut sekä väsymys edelleen vähän vaivaavat ja välillä ärsyttävät. Selkeästi kyllä olen silti huomannut, että ensimmäisen kolmanneksen väsymys oli aivan erilainen sekä pahoinvointi paljon pahempaa ?.

Kerrottiin viime viikolla myös täällä sosiaalisenmedian puolella meidän raskaudesta ja ihanan paljon on sadellut onnitteluita, kiitos kaikille niistä! ? Laittelen tähän vielä niitä kuvia joilla asiasta kerrottiin. Olen ihan jo innoissani tästä blogin kirjoittelusta ja ihanahan näitä on jälkikäteenkin sitten lueskella.

Tämä raskaus on ollut jo nyt täynnä erilaisia tuntemuksia ja viime viikolla ensimmäistä kertaa tuntui pientä popparin poksahtelua alavatsalla/kohdun kohdalla. Olisiko se voinut olla vauva? Vai vaan pieru hukassa? ? Eilen viimeksi taas tuntui samassa kohdassa muutama poksahdus. Jännää! Kun ei aikaisempia raskauksia ole niin ei voi kun vain kuvitella miltä sellaiset vauvan liikkeet voisivatkaan tuntua. Liikkeet tuntuu parhaiten sohvalla röhnäten iltaisin, joten voisin kuvitella sen olevan vauva.


Ensi sunnuntaina mennään Markuksen kanssa käymään ultrassa ja toivotaan, että sukupuoli näkyisi. Meillä ei ole toiveita siitä kumpaa sukupuolta halutaan, pääasia kun olisi terve napero. Enemmän nimi-ideoita olisi tytölle, mutta silti tuntuu enemmän, että tämä vauva olisi poika. Markus ei ole päässyt vielä ultriin mukaan ja muutaman viikon päästä olisi taas rakenneultra jonne joudun menemään yksin. Halutaan mennä kuitenkin sukupuoli selvittämään yhdessä. Haluan myös, että Markuskin pääsee kokemaan ultrassa olon ja näkemään ihan livenä vauvan liikkeet ?. Haluan kyllä jo kuumeisesti nähdä miten Markus reagoi, kun näkee vauvan siellä masussa kasvamassa. <3

Mites te muut jotka olette olleet/olette raskaana? Miten meni tämä toinen kolmannes? Oliko teillä raskaushehku kaukana vai saitteko nauttia hyvästä olosta? ?

Aurinkoista torstaita!

<3 Salla

Ensimmäinen kolmannes menossa ja tuntuu etten tiedä mistään mitään, enkä tiedäkään! Asioista olen tiuhaan tahtiin ottanut selvää ja ensimmäisen neuvolakäynnin jälkeen infoa tuli taas kasoittain lisää. Tämä jatkuva väsymys on ihan kamalaa eikä kolmet päikkäritkään auta yhtään. Voisin mennä nukkumaan jo seitsemältä vaikka olen juuri kuudelta noussut päiväunilta. Aamulla on huono olo niin kauan kunnes saan jotain syötyä/juotua. Mitään ei tekisi mieli syödä, mutta huomasin, että mehulasillisen jälkeen vointi on jo edes hieman parempi. Onneksi ei ole kertaakaan tarvinnut vielä oksentaa!

Ensimmäinen ultra

Harmitti aluksi ihan hirveästi kun tuntui, että aika kului niin hitaasti. Oli jännää päästä ensimmäiseen ultraan, vaikka meitä Markuksen kanssa ärsyttikin kauheasti, ettei Markus päässyt ultraan mukaan. Kysyin ennen ultraan menoa, että saanko soittaa videopuhelun miehelle, jotta hänkin saa osalistua tähän ultraan edes jollakin tavalla. Hieman nihkeästi kätilö tähän suostui, onneksi. Ultrassa oli todella outoa nähdä, että kyllä siellä masussa joku söpöläinen kasvaa eikä se raskaustesti(t) väärässä ollutkaan! Kaikki oli hyvin ja riskiluvut olivat normaalit. Ultraamisen jälkeen kätilö pyysi sammuttamaan puhelun ja kertoi, että ehditään kyllä jutella sitten kotonakin. Ultraamisen jälkeen käytiin vielä tärkeitä asioita läpi mm. oikeat viikot ja askarruttavat kysymykset, jotka olisin toivonut myös mieheni suoraan kuulevan. Ymmärrän, että tämä on varmasti heillekin uusi ja outo asia, mutta perhelähöisyys oli tästä ultrasta kaukana. Mennään kyllä möhemmässä vaiheessa käymään yhdessä yksityisellä ultassa, jotta Markuskin pääsee kokemaan ultran ihan livenä ilman tökkivää puhelinkuvaa siinä välissä. <3 Pääasia kuitenkin, että papusella oli kaikki hyvin!

Ensimmäiset ultrakuvat oli niin jännä nähdä! Papuselle on hankittu jo vaikka ja mitä, vaikka sukupuolikaan ei ole vielä tiedossa. ? Markuksen sisko oli myös hankkinut jo ison kasan suloisia vauvanvaatteita meille. Masu ei ole juurikaan kasvanut vielä, vaikkakin turvotusta jonkin verran on ja näyttää lähinnä siltä kun rakko olisi koko ajan täynnä. Helppo siis vielä piilottaa raskausmaha. ?

Milloin me kerrotaan raskaudesta?

Töissä tämä raskaus ei kylläkään tule pysymään kauaa salaisuutena, koska tiettyjä työtehtäviä täytyy alkaa välttämään raskauden aikana. Korona on myös vielä hyvin uusi asia eikä sen vaikutuksista raskaana oleviin tiedetä. Tämän vuoksi en myöskään siis voi ottaa koronanäytteitä, minkä johdosta todennäköisesti jään jo hyvin nopeasti kiinni tästä salamatkustajasta. Vanhemmille kerroimme heti ensimmäisen ultran jälkeen ja vastaanotto oli vain ja ainoastaan positiivinen molempien puolelta. <3

Innolla olen ladannut jo kolme appia, joilla on kiva seurailla sikiön kehitystä ja sitä miten raskaus etenee. Oma suosikki tällä hetkellä on Preglife, joka kertoo myös kivasti kumppanin näkökulmasta raskaudesta. Mukana on myös jonkin verran “tietoiskuvideoita” sikiön kehityksestä sekä jumppaohjeita.

Toivottavasti teidän viikko on sujunut kivasti! Onko teillä suositella jotain kivoja raskausappeja?

P.s. mulla on hyvin vahva poikafiilis! ? Saas nähdä.

<3 Salla

Kyllä! Tärisin testi kädessä ja huhuilin vessan oven raosta Markusta. Epäuskoisena kerroin, että kyllä siinä kaksi viivaa näkyy. Sydän vaan jyskytti ja halusin lähteä hakemaan uutta testiä apteekista, koska halusin myös aamuvirtsasta tehdä testin. Hetken paniikin jälkeen fiilis muuttui innostuneeksi ja hymy nousi kasvoille aina, kun kaksi viivaa heilahti testiin (olisinkohan neljä testiä tehnyt ?).

En malta odottaa, että masu alkaa vähän kasvaa ja tämä kaikki alkaa tuntumaan jo vähän käsin kosketeltavammalta. Pientä alavatsan turvotusta on jo havaittavissa. Pelkään kyllä vähän jo, että tuleeko raskauspahoinvointia ja kovasti on jo alkanut mietityttämään ajatus, että kunpa se olisi terve! Lasten sairaanhoitajana sairaita lapsia hoitaessa tietysti mieleen tulee, että mitä jos minäkin saan jollakin tavalla sairaan lapsen. Ei auta nyt kun nauttia tästä raskaudesta ja yrittää selättää nämä pelot. ?


Meillä kävi Markuksen kanssa onni ettei raskaaksi tuleminen ollut haastavaa ja kävi hyvinkin nopeasti. Olin kyllä hurjan yllättynyt siitä miten rennosti Markus otti koko asian, kun vauva ei ollutkaan enää vain puheiden tasolla. Meillä on kuitenkin asunnon myynti edessä sekä sen myötä muutto, uusi uudisasunto jo ostettuna, Markuksen opinnäytetyö kesken, ulkomaan matka tulossa sekä häät järjestelyiden alla. Eiköhän tästä kaikesta selvitä, vaikka nyt tämä kaikki muutos tuntuukin kauhean kuormittavalta. Laskettu aika on noin syyskuun puolessa välissä eli saadaan syyskääryle! ?Ihanaa kevään odotusta teille kaikille ihanille! ?

<3 Salla