Me ollaan jo todella pitkään käytetty Saagan kanssa kohinaa unen avuksi. Mun Spotifyn daily mix -listat ovat täyttyneet valkoisella kohinalla. Erilaisia kohinalaitteita löytyy myös: roikkuvaa, pöydän päällä seisovaa, unilelun mallista ja vaikka ja mitä. Googletin äkkiä kohinalaite ja jo sillä löytyi rutkasti valinnan varaa. Saagan serkulla on ollut jo reilu 1,5 vuotta käytössä Moonien unipupu (ei, tämä ei ole mainos) ja meidän on pitkään pitänyt hankkia tämä. Kännykkä on nimittäin poissa käytöstä kaikki ne ajat, kun Saaga nukkuu. Lisäksi akku on aika kovilla, kun puhelimesta soi monta tuntia putkeen “musiikki”. Varsinkin yöaikaan kännykkä täytyy olla koko ajan laturissa kiinni, joka ei myöskään tee hyvää puhelimelle.
Valkoinen kohina, pinkki kohina vai ruskea kohina?
Valkoinen kohina, pinkki kohina vai ruskea kohina? Itsehän pidän kaikkea kohinaa vain kohinana. Sen kuitenkin tiedän, että kohina kuin kohina, niin vauva rauhoittuu helpommin varsinkin, jos on yhtään taustahälyä. Valkoinen kohinahan on suunniteltu jäljittelemään kohdun äänimaailmaa, joka rauhoittaa vastasyntynyttä lasta ja taitaapi olla kaikista tunnetuin näistä. Pinkki kohina on valkoista kohinaa, mutta siinä on vähemmän korkeita äänitaajuuksia. Esimerkiksi valkoista kohinaa on rikkinäisen radion ääni, kun taas pinkkiä kohinaa on esimerkiksi tuuli tai vesiputouksen tasainen kohina. Ruskeassa kohinassa on vielä vähemmän korkeita taajuuksia ja siitä hyvä esimerkki on puron solina.
Omasta mielestäni valkoinen kohina on aika raskasta kuunneltavaa. Mieluummin kuuntelen siis puron solinaa tai vesiputouksen kohinaa, kuin rikkinäistä radiota. ? Onneksi jokaiselle lapselle (ja vanhemmillekin) varmasti löytyy se oma millä lapsi saadaan rauhoittumaan.
Kerroin Instagramin puolella, että ollaan hankittu vihdoinkin nyt tämä Moonie unipupu ja sain kymmenittäin viestejä siitä, että tämä on ihan paras. Hyvänä vinkkinä sain myös sen, että tätä voi käyttää myös vauvalla yövalona, jos esimerkiksi sattuu yöaikaan ruskea vahinko tai imetyksen aikana haluaa pitää himmeää valoa. Me ollaan tähän asti kaivettu kaapista meidän led kynttilät ja niiden valossa vaihdettu niitä harvoja yöllisiä kakkavaippoja.
Tässä pupussa on viisi erilaista luonnon ääntä: kohtu, tuuli, metsä, meri ja sade. Lisäksi löytyy viisi erilaista valovaihtoehtoa: tunnelma, hehkuva, vaihtuva väri, valittu väri ja valittu hehkuväri. Me ollaan tällä hetkellä pidetty valo poissa tai sitten kirkkaana. Nämä korvat on myös ihan Saagan lempparit. Niitä on kiva hipelöidä ja työntää suuhun.
Tämä pupu oli meillä myös käytössä eilen Itiksessä. Saagan on vaikeaa rauhoittua kauppakeskuksen hälinässä nukkumaan, kun mainokset pauhaa kaiuttimista ja puheensorinaa on taustalla. Laitoin tämän vaunuihin pään yläpuolelle kohisemaan, niin ei mennyt montaa minuuttia, kun tyttö nukkui jo vaunuissa. Aikaisemmat kauppareissut ovat menneet osittain hysteerisesti väsymyksestä itkien ja eilinen meni kuin unelma. Tämä pupu lähtee siis uudelleenkin matkaan mukaan. ?
Ihanaa viikonloppua ja rauhallisia unihetkiä sinne! ?
Onko sulla tulossa ystäväsi babyshowerit ja haluat tehdä vähän erilaisen vaippakakun tai haluatteko antaa kavereiden kesken lahjan vähän eri tavalla esimerkiksi piilottamalla sen? Tällä ohjeella onnistut! Tämän vaippakakun sisälle rakentui salalokero, joka sisälsi piilopullon sekä vauvan hoitoon ja tulevan äidin hemmoteluun liittyviä tavaroita.
Vaippakakku salaluukulla ja lapsen odotusaikaisella nimellä
Vaippakakku salalokerolla
Tarvikkeet:
iso pahvi, josta voit leikata pohjan, salaluukun reunan ja kannen (esim. muuttolaatikon kylki)
3 pkt (75 kpl) Muumivaippoja (koko 1)
4 m paksua nauhaa, esim. silkkinauhaa (voit ostaa myös montaa eri väriä)
75 pientä kuminauhaa
5 isoa kuminauhaa
1 pkt silkkipaperia
1 kartonki haluamaasi väriä nimikylttiä varten
vaippakakun koristeet esim. lastenvaunut (+ puutikku), teko-oksia (lastenvaunut löysin Sinellistä ja teko-oksat Jyskistä)
kortti? (keneltä vaippakakku on)
teippiä
pikaliimaa
Lisäksi tarvitset sakset, mattoveitsen, kynän, tussin, nitojan/kaksipuolista teippiä ja harpin (ellet ole hyvä leikkaamaan ympyröitä vapaalla kädellä). Voit käyttää myös muita vaippoja väriteemasi mukaan, mutta kokemuksesta voin sanoa, että Muumivaipat ovat parhaita vaippoja käyttää lapsella.
Ohje:
Leikkaa pahvista kaksi erikokoista ympyrää (mattoveitsellä on helppo leikata pahvia)
Leikkaa suorakulmion mallinen pala ja teippaa se isompaan ympyrään salaluukun reunoiksi
Leikkaa pienempään ympyrään pullon mentävä reikä (reijän koko riippuu pullon koosta)
Rullaa kaikki vaipat ja laita pienellä kuminauhalla kiinni
Päällystä vaippakakun pohja eli isoin ympyrä silkkipaperilla teippaamalla se salaluukun reunoihin ja kakun pohjaan kiinni
Täytä salalokero tavaroilla ja laita salaluukun kansi paikoilleen, niin, että pullon kaula tulee reijästä ulos
Laita iso kuminauha salaluukun pahvin ympärille ja ala kasata vaipparullia kuminauhan ja salalokeron väliin niin, että vaipat pysyvät kuminauhalla paikallaan.
Tee heti ensimmäisen vaippakerroksen viereen toinen isompi kierros vaippoja kiinnittämällä taas iso kuminauha ensimmäiseen vaippakierrokseen. Ala taas kasata vaippoja kuminauhan je ansimmäisen vaippakierroksen väliin.
Kasaa seuraava kerros vaippoja ensimmäisen vaippakerroksen päälle samalla tavalla. Tee vain yksi kierros vaippoja niin, että salaluukun tarvikkeet peittyvät ja vain kansi jää näkyviin (alla kuva, jolta kakun pitäisi tässä vaiheessa näyttää).
Kasaa taas salaluukun kannen päälle (samalla tavalla kuin ensimmäinen vaippakerros) kaksi kierrosta vaippoja.
Kasaa viimeiset vaipat ns. hatuksi vappakakun päälle pullon kaulan ympärille.
Käännä kaikki vaipat samoin päin ja kasaa kuminauhat samaan linjaan niin, että silkkinauha tulee peittämään kuminauhat.
Mittaa silkkinauhaa kakun ympärille ja leikkaa sopivan mittaiset palat jokaiseen kakun kerrokseen peittämään kuminauhat. Kiinnitä nitojalla/kaksipuolisella teipillä. Yritä saada nauha mahdollisimman kireälle, jotta kakku pysyy hyvin kasassa.
Taittele silkkinauhasta 3-4 rusettia (riippuu haluatko kakkuun nimikylttiä, joka vie yhden rusetin paikan) ja liimaa pikaliimalla rusetin sisältä nauha niin, että nauha pysyy rusettina. Voit myös tehdä erikokoisia rusetteja esim. isommasta pienempään niin, että kakun pohjalla on isoin rusetti ja rusetit pienenevät ylöspäin.
Lisää kakun päälle koriste esim. lastenvaunut (tein lastenvaunujen pohjaan pienen reijän, josta laitoin puutikun läpi ja liimasin kiinni. Tökkäsin puutikun vaippojen läpi kakun huipulle ja tadaa, vaunut pysyivät paikallaan kakun päällä.
Lisää oksia tai muita haluamiasi koristeita kakkuun.
Leikkaa kartongista haluamasi muotoinen nimikyltti ja kirjoita tussilla kyltti esim. laspen odotusaikaisella nimellä.
Voit tehdä kyltistä esim. sydämen, ympyrän tai lapsen odotusaikaisen nimen mallisen
Kakku on nyt valmis! Tuleva äiti ilahtuu varmasti tästä kakusta.
Oon useampaan otteeseen miettinyt, että tarjotaanko me tarpeeksi aktiviteetteja meidän pikkuiselle? Kirjoitin eilen meidän päivärytmistä tänne blogin puolelle ja kerroinkin vähän mitä me päivisin täällä kotona oikein puuhaillaan. Päivät täyttyvät erilaisella puuhastelulla kotiseinien sisäpuolella, mutta kun vauvakerhot, muskarit, vauvauinnit ja viikottaiset menot jää käymättä, haittaako se? En usko, että olen yksin näiden mietteideni kanssa, varsinkaan näin korona-aikana. Kuinka paljon tämän ikäinen lapsi edes tarvitsee aktiviteetteja ja erilaisia menoja?
Super hienoa, että nykypäivänä on vaikka ja mitä puuhaa lapsiperheille ihan vauvasta asti. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei vauva mene rikki siitä, että ei käy vauvakerhossa tai muskarissa. Lapsihan on onnellinen ja iloinen, kun ympärillä on lämpöä, rakkautta, hymyileviä naamoja ja leikkiä. Vauvakerhot ja muskarit ovat oiva kohtaamispaikka vanhemmille. Niistä voi saada vertaistukea ja tavata samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Uskon, että tämä on se syy miksi vauvan kanssa käydään kerhoissa. Kävin ystäväni luona kylässä ja tämä meidän neljä kuukautinen tyllerö ei edes tajunnut, että siellä oli paikalla toinenkin vauva. ? Ai että se kuitenkin teki mulle hyvää päästä juttelemaan toisen äidin ja ystävän kanssa. Tästä johtuen en siis usko, että Saaga mitään menoja ja harrastuksia tässä iässä vielä tarvitsee, mutta omalle pääkopalle tekee hyvää välillä lähteä kotiseinien sisästä poiskin.
Leluja, lauluja ja lentokoneita
Samaa kilpikonnalelua tulee helisteltyä päivästä toiseen ja monesti mietin, että ollaan kyllä tätä jo muutama kerta tässä elämässä tehty. Välillä kaivetaan satukirjaa esille, leikitään leikkikaarella, harjoitellaan vatsallaan olemista, leikitään lentsikkaa, päristellään, pussataan, jutellaan, jumpataan jalkoja ja lauleskellaan samoja lastenlauluja. Spotifyn lastenlaululista osataan jo ulkoa ja niin myös kaikki sen lastenlaulutkin. Omat daily mix -listat ovat vaihtuneet valkoiseen kohinaan ja lastenlauluihin. Vaikka sitä samaa kilpikonnalelua helistellään joka ikinen päivä ja monta kertaa, on se silti aina yhtä mielenkiintoinen kuin ensimmäiselläkin leikkikerralla.
On myös hyvä muistaa, että kaikki mitä lapsi tekee, kehittää hänen taitojaan ja lapsi oppii uutta. Kuukausi sitten vielä katseltiin sitä kilpikonnalelua. Muutama viikko sitten siihen jo yritettiin alkaa tarttumaan ja tänä päivänä sitä viedään jo kovalla tahdilla koko ajan suuhun. Tämä nopeatempoinen kehitystahti on varmasti näin pienelle lapselle aika rankkaa, enkä ihmettelekään yhtään, että hereillä jaksetaan olla vain se 1,5-2 tuntia kerrallaan.
Armoa itselle
Itse asiassa vasta eilen aamulla tajusin sen, että eihän tämä meidän vauva edes tarvitsisi mitään. Nostan aamuisin Saagan meidän sänkyyn ja siellä pussaillaan ja päristellään masua. Lauletaan ja kuunnellaan yön polttavat juorut Saagan säestämänä. Tunti siinä vierähtää helposti, kun samalla hörppii aamukahvia ja hymyilee Saagan jutuille. Saaga nauttii kaikista eniten, kun hänellä on hymyilevät kasvot kenelle jutella ja lauleskella ja joka juttelee ja laulelee takaisin. Vauvat ovat hurjan ihania siitä, että aina ei edes leluja tarvita. Värikäs juomapullo tai pöytäliina voi olla paras asia ikinä! Hyvä esimerkki tästä on se, kun kävin ystäväni luona kylässä ja hän kertoi kuinka hän on säästänyt joulukuussa avatun paperisen joulukalenterin vauvalleen leluksi. Ei siihen iloon ja hymyyn muuta tarvittu, kuin avattu joulukalenteri sekä sen liikkuvat ja rapisevat luukut, joita sai äidin sylissä tutkia! Voi sitä ilon ja onnen määrää. <3
Olen tullut siihen tulokseen, että ei Saagasta sen takia huonompaa lasta tule, vaikka vauvakerhot, uinnit, muskarit ja muut puuhastelut jäisivätkin nyt vauva-aikana pois. Kyllä niitä vanhemmiten sitten kerkeää! Uskon myös siihen, että Saagan hymy ja olemus kertoo sen, että arki on hyvää ja sen, että minä riitän äitinä! Ihan hyvällä omatunnolla saa röhnätä vauvan kanssa sohvalla ja lauleskella Jänis istui maassa -laulua. Uskon sen olevan ihan yhtä tärkeää, kuin muskarissa ja vauvakerhossa käymisen. Jokainen äiti on lapselleen paras mahdollinen, kävi sitten vauvakerhossa tai leikki tämän kanssa sohvalla. ?
Leikkisää ja iloista lauantaita sinne ruudun toiselle puolelle! ?
Multa on tosi paljon toivottu juttua meidän päivärutiineista ja lupasin teille niistä nyt kirjoittaa. Kirjoitin viimeksi meidän arkirytmistä, kun Saaga oli kolmeviikkoinen pieni sintti. Tiedän, että noin pienellä vauvalla ei ole vielä mitään rytmiä, mutta Saaga kyllä aika pitkälti joka päivä toimi samalla tavalla. Herättiin, syötiin, valvottiin ja jopa kakattiin todella säännöllisesti ja kellon tarkasti. Edelleen tyttö on todella kellon tarkka ja päivä kuluu aika lailla samalla tavalla joka päivä. Rytmiä sekoittaa toki aina se, jos poistutaan täältä kotoa johonkin. Matkalla Saaga nukkuu aina kehnommin, koska ympärillä on paljon vieraita ääniä ja onhan oman kodin rauhassa vaan ihan eri tunnelma oleilla.
Aamun aloitus
8:00 Herään siihen, kun Saaga alkaa juttelemaan tai lutkuttamaan omia lapasiaan. En tiedä kauanko tyttö on jo ollut itsekseen hereillä, mutta saan heti leveän hymyn, kun kurkkaan koriin. Saaga nukkuu meidän sängyn vieressä mooseskorissa vähän kuin sivuvaunussa. Yleensä hetken vielä jaksan ummistaa silmiä ja kuunnella Saagan tarinoita yön polttavista aiheista. Markuksen työaamuina saan kahvin tuotuna sänkyyn (aika ihanaa, tiedän)! Oikeastaan Markus odottaa jo melkein sormi kahvikoneen nappulalla Saagan ensimmäistä äännähdystä, jotta voi alkaa hyvillä mielin keittelemään kahvia työpäivää varten. Nostan Saagan rinnalle syömään ja sen jälkeen leikitään hetki vielä isommassa sängyssä, jotta minä saan juoda aamukahvia rauhassa. ☕
9:00 Ollaan juuri päästy sängystä ylös ja lähdetään vaipan vaihtoon. Saaga on aamuisin ihanan täynnä energiaa, hymyjä satelee ja juttua riittää ihan kiljahduksiin asti. Vaipanvaihdot ovat muuttuneet paljon haastavimmiksi ja välillä on vaikeaa saada sukkahousuja puettua, kun jalat vispaavat niin kamalasti. ? Vaihdetaan yökkäri päivävaatteisiin ja vaihdetaan yöllinen täpötäysi pissavaippa kuivaan. Aamuisin tehdään aina vaippa-alueen pesut vedellä, vaikka vaipassa ei olisikaan kakkaa ja vaippa-alueelle levitän Bepanthenia. Päivisin tykkään pitää Saagalla pitkähihaista bodya ja sukkiksia. Oon niin kyllästynyt noukkimaan sukkia lattialta, että ollaan aika lailla siirrytty pelkkiin sukkahousuihin. Nyt on ollut taas kylmempiä ilmoja, joten välillä eksyy myös housut päälle.
9:30 Pääsen istumaan sohvalle aamupalan kanssa. Otan Saagan yleensä viereen sohvalle leikkimaton päälle ja kaivan lelupussin esille. Suihkaisen myös aamuiset D-vitamiinit Saagan suuhun. Tässä vaiheessa Saaga jaksaa leikkiä n. puolisen tuntia, kunnes väsy alkaa taas painaa. Laitan samalla vaunuja päikkärikuntoon ja puen omat päivävaatteet päälle. Lauleskelen ja heiluttelen leluja Saagalle aamupalan syönnin ohessa ja kymmenen pintaan alan valmistelemaan tyttöä vaunuihin päikkäreille.
10:00 Saaga nukahtaa vaunuihin helposti. Yleensä en kerkeä pukemaan edes ulkovaatteita itselleni päälle, kun tyttö vetelee jo sikeitä. Lähdetään käymään ulkona vaunuttelemassa. Yleensä kävellään n. tunnin verran, joskus vähemmän. Nyt tällä viikolla on taas ollut kovia pakkasia (-15°C), joten ollaan harrastettu enemmän sisäpäikkäreitä. Vaunujen keinuttajasta on tällöin iso apu meille. Saaga nukkuu yleensä n. 2,5h ensimmäisten päikkäreiden aikaan.
Päivän leikit
12:30 Olen juuri saanut ruuan tehtyä ja Markus alkaa pitämään ruokataukoa. Saaga alkaa heräilemään päikkäreiltä tietysti samaan aikaan, kun ruoka on saatu lautaselle. Yleensä vaunuista alkaa kuulumaan jaloilla potkimista ja pieniä jokelluksia. Tuijottelen omaa ruokaani siinä imetyksen ajan ja katson kuinka ruuan lämmin höyry vaan alkaa katoamaan. Markus tykkää usein käyttää loput ruokatauostaan leikkimällä Saagan kanssa, mikä on aika ihanaa. Minäkin saan syödä rauhassa sitä kylmettynyttä ruokaa. ?
13:00 Markus palaa taas töiden pariin ja me jäädään leikkimään Saagan kanssa. Laitan kännykästä lastenlaulut soimaan, harjoitellaan masullaan oloa ja leikitään leluilla. Saagan lempparilelu on vihreä kilpikonna, jolla on monta liikkuvaa työmiehen lakkia (kuva ylempänä). Yleensä höpöttelen Saagalle samalla, kuinka kilppari rakentaa meille sitä uutta kotia ja Saagalle omaa huonetta. <3 Välillä kaivan myös jonkun satukirjan kaapista ja luetaan hetki kirjaa. Saagalle tulee yleensä tarve päästä juttelemaan, kun itsekin höpöttelen. Olen miettinyt, että sellainen pehmeä vauvakirja voisi olla kiva, jossa on yleensä ääntä, rapisevia kohtia, peili ja vaikka mitä muuta.
14:30 Käydään vaihtamassa pissavaippa ja Saaga alkaakin jo taas väsähtämään. Saaga nukahtaa taas päikkäreille ja mulla on hetki aikaa hoitaa kodin askareita, tuijotella muutama hyvä sarja ja kirjoitella blogia.
16:00 Saan juuri päiväkahvin kuppiin, kun vaunuista alkaa kuulumaan jokellusta. Mikä tässäkin aina on!? Saan leveän hymyn, kun tungen pääni vaunuverhon sisään. Saaga alkaa nopeasti taas hamuamaan tissiä ja oma olkapää on jo märkä, ennen kuin saan tytön hyvään asentoon sohvalle syliin. Me tehdään päivästä toiseen samoja juttuja päivisin. Leikitään leluilla, harjoitellan vatsallaan oloa, lauletaan, kuunnellaan musiikkia, luetaan ja leikitään lentsikkaa. Mulla on ollut tavoitteena saada Saaga nauramaan, mutta vielä en ole siinä onnistunut. Peilit on hurjan hauskoja ja sieltä aina joku juuri Saagan ikäinen ja näköinen tyllerö katselee takaisin. ?
17:00 Lähdetään käymään yhdessä koko perheen voimin ulkona. Saaga pääsee vaunuihin nukkumaan päivän viimeisiä päikkäreitä ja Markuskin pääsee haistamaan raitista ilmaa työpäivän jälkeen, vaikka ulkona onkin jo pimeää. Tedi on yhtä innoissaan aina päästessään ulos ja me kaikki nautitaan ulkoilusta enemmän, kun on toinen joka pitää Tediä. Vaunujen ja koiran kanssa yksin on todella raivostuttavaa käydä lenkillä, sillä Tedi tykkää vetää pitkälle ojaan tarpeensa ja nyt lumen tultua on pakko päästä jokaisen keltaisen lumikökkäreen luokse. ?
Illalla rauhoitutaan
18:00 Saaga herää päivän viimeisiltä lyhyiltä päiväunilta, jotka kestää puolesta tunnista tuntiin. Jos Saaga ei ole vielä tähän aikaan herännyt, niin käyn vähän silittelemässä niitä söpöjä pullaposkia. Me mennään taas tissibaarin jälkeen vielä hetkeksi leikkimään leikkimatolle. Enää tähän aikaan me ei harjoitella vatsallaan oloa, mutta leluilla vielä kyllä leikitään. Lastenlaulut laitetaan taas soimaan ja niitähän hyräilen omassa päässä ihan nukkumaan menoon asti. ?♀️
19:00 Alkaa Saagan housuista kuulumaan vihdoinkin turinaa ja saadaan päivän kakka tulemaan. ? Jos illalla ei kakkaa tule, niin se on varma, että yöllä joudutaan vaipanvaihtopuuhiin. Saaga me kylvetetään edelleen kerran viikossa. Jos on kylpypäivä, me otetaan Saaga sitteriin ensin istumaan ja laitetaan ovi kiinni. Käydään itse suihkussa ensin, jotta suihkutilaan tulee mahdollisimman lämmin. Tämän jälkeen laitetaan Saagalle kylpyvesi tulille ja kylvetetään tyttöä noin 15 minuuttia. Taustalla yleensä soi lastenlaulut tai sitten joku rentouttava spa-lista. Kylvyn jälkeen saadaan kunnon itkut joka kerta. Todennäköisesti johtuu siitä, että kuitenkin tuli kylmä, vaikka mitä ollaan yritetty. Onneksi tästä rauhoitutaan kyllä nopeasti, kun pyjama on päällä. Jos ei ole kylpypäivä, me pestään vain Saagalta vaippa-alue, kädet ja kaulapoimut vedellä. Bepanthenia laitetaan vielä vaippa-alueelle, laitetaan pyjama ja tumput päälle.
20:00 Aletaan himmentämään valoja asunnosta, laitetaan musiikit pois ja kohina tilalle. Saaga alkaa hieromaan tumpuilla silmiä ja kulmakarvat alkavat punoittaa. Hymyjä ei myöskään enää satele ja jokeltelu loppuu. Kokeilen usein vielä haluaako Saaga tässä vaiheessa syödä, ennen kuin siirretään tyttö sänkyyn. Usein tästä tulee vain itku, joten syömiset jää. Saaga nukahtaa usein heti, kun hänet laskee omaan koriinsa ja tutin laittaa suuhun. Nukkumaan menot ovat siis nykyään onneksi helppoja. Saaga osaa hienosti itse rauhoittua unille, eikä tarvitse meiltä siihen apuja. ?
22:00 Saaga alkaa juttelemaan vielä korissaan. Usein tähän auttaa se, että käyn vielä imettämässä, niin tyttö nukahtaa sen jälkeen hienosti uudestaan unille. Joskus jää vielä tarve jatkaa jutteluita ja pahimmillaan tätä voi kestää 1,5h.
Saaga on tosi huono tyttö itkemään, mikä on hyvä juttu meille. ? Kun vatsavaivojen yli päästiin, niin elämä helpotti ja paljon. Jos siis valitan, ettei olla kunnolla nukuttu, niin tarkoitan sillä sitä, että Saagalla on ollut kova tarve keskellä yötä alkaa juttelemaan (nyt varmaankin jokin hulinavaihe menossa). Musta jotenkin tuntuu päivä päivältä vaan enemmän siltä, että meillä on jo tosi iso tyttö. Kehitys on ihan huimaa ja tuntuu jo nyt, että mun rooli on pienentynyt paljon. Tällä tarkoitan sitä, että mun ei tarvitse olla koko ajan edes vieressä viihdyttämässä, kun Saaga viihtyy itsekseenkin hyvin leikkimatolla lelujen kanssa ja tykkää katsella valoja. Tämä tietysti helpottaa ruuanlaittoa ja muita kodin askareita, mutta olen kyllä ottanut tavoitteeksi, että kun Saaga on hereillä, niin silloin en hoida muita asioita. Saaga nukkuu tosi hyviä päiväunia, joten aikaa mulla on hoitaa niitä silloinkin.
Kiva kun jaksoit lukea ja ihanaa viikonloppua sinne. ?
Sisältää mainoslinkkejä (*). Nyt on katseltu ja elelty tätä vauva-arkea reilu neljä kuukautta ja tässä on hyvin jo oppinut mitkä tavarat ovat olleet ihan pelastavia tekijöitä tässä arjessa. Vauva-arkihan on ollut ihanaa, mutta joitakin asioita on kiva helpottaa, kuten luopuminen pitkistä vaunujen heilutuksista saadakseen vauva unille, märistä bodyistä ja haisevista vaipoista. Mennään siis suorinta tietä näihin pelastaviin tuotteisiin!
Aloitetaan tästä kaikista eniten puhuttavasta eli meidän vaunuheilurista. Instagramin storyjen puolella mulla on tämä tiheään ollut esillä ja saan joka kerta kasan kysymyksiä *tästä lastenvaunujen keinuttajasta. Tämän ansiosta meillä on nukuttu pitkiä päiväunia ja aikaisemmin nukkumaan menot olivat myös helpompia tämän ansiosta. Aloitetaan sillä, että mehän Markuksen kanssa naurettiin tälle, kun nähtiin tämä kaupassa ekaa kertaa. Ajateltiin, että kaikkea turhaa sitä keksitäänkin. No kappas vain kun vauva syntyi ja päästiin nauttimaan näistä vaunujen puolen tunnin heijaussessioista, päätettiin me kuitenkin kokeilla tätä vaunujen keinuttajaa. Laite on akkukäyttöinen ja me ladataan tätä n. joka toinen päivä. Keinutusta voi säätää + ja – napeista haluamaansa nopeuteen. Lisäksi säätöinä on joko 30 min yhtäjaksoinen keinutus tai 3 min kerrallaan, kun laite havaitsee liikettä tai ääntä tunnistimiensa ansiosta. Kiinnitys ja irrotus on tehty helpoksi ja tämän saa kiinni myös esimerkiksi kehdon reunaan. Parhaimmillaan me ollaan koettu tämä vaunulenkkien jälkeen, kun työnnetään siellä Saaga jatkamaan unia parvekkeelle. Laitetaan tämä kiinni työntöaisaan ja vaunut mukavasti jatkavat liikettä eikä lapsi herää. Me ollaan tykätty käyttää nyt pelkästään tuota 30 min yhtäjaksoista keinutusta ja pienimmällä mahdollisella keinutusasteella. Joudutaan joka tapauksessa käydä nostamassa myös tutti takaisin suuhun, jos Saaga herää. Näinä pakkaspäivinä me ollaan myös oltu kiitollisia tästä, kun vaunulenkeille ei ole voinut lähteä ja ollaan nukuttu paljon sisäpäikkäreitä vaunuissa. Meillä tämä on toiminut niinkin helposti, että ollaan laitettu tämä vaunuihin kiinni, laitettu valot pois, kädet ulkopuvun hihoihin ja ei mene aikaakaan, kun Saaga jo vetelee sikeitä. Kannattaa ainakin testata! Moni verkkokauppa tarjoaa pitkää palautusaikaa myös käytettynä. Hintaa tällä on verkkokaupasta riippuen 130-150 €.
Magneettinen vaunuverho kotiutui meille viime syyskuussa ja on ollut kyllä siitä asti päivittäisessä käytössä. Tämä sopii niin meidän Britax Smile lll rattaisiin, kuin meidän Britax Römer turvakaukaloonkin. Magneetit pysyvät paikallaan, verho on pitkä, kiinnitys ja irrotus on super nopeaa sekä lisäksi logossa verhon alalaidassa on myös magneetti. Tällä tavalla verhon saa myös tuulella pysymään ylhäällä, jos haluaa. Verho irtoaa ihan vaan, kun kiskaisee verhosta lujasti. Magneettikiinnitykset irtoavat ja tämän jälkeen voi verhon esim. vaihtaa turvakaukaloon lapsen mukana.
Sitteri oli meillä ei hankittavien listalla pitkään. Ajateltiin, ettei me tarvita sitteriä. Saaga viihtyi tosi hyvin leikkimatolla tai harson päällä sohvalla. Saatiin kuitenkin tämä *BabyBjörn Bliss sitteri lahjaksi ja voin sanoa, että nyt kun Saaga alkaa olemaan jo liikkuvaisemmassa iässä, on tämä sitteri ihan pelastus. Nykyään Saaga matkustaa sitterissä tuijottamaan mua suihkussa ja katselemaan mun ruuanlaittoa. ? Hoitotasolla en nimittäin uskalla Saagaa enää pitää vahtimatta tai sohvalla. Tässä sitterissä on kolme eri istuinkulman asentoa. Me pidetään usein pystyimmässä asennossa, mutta vaihdetaan makuuasentoon, jos Saaga päättää esim. nukahtaa. Vaihto onnistuu helposti ilman, että Saaga herää. Päällinen irtoaa helposti, on helppo pestä ja kuivuu myös nopeasti. On tullut nimittäin testattua kiitos muutamien niskakakkojen. ? Se taitaa olla ihan yleinen juttu, että nämä pienet tykkäävätä turauttaa sitterissä. ? Sitterin saa myös helposti kasaan niin, että menee ihan levyksi. Helppo säilytettävä siis, kun sitä ei tarvita.
Me ollaan muutama viikko sitten siirrytty nyt tähän kuolalappujen ihmeelliseen maailmaan. Newbien laput ovat riittäneet meillä varsin hyvin, mutta uskon, että kun Saaga alkaa ihan toden teolla työstämään niitä hampaita, niin on *nämä Hemtexistä hankitut laput paikallaan. Hemtexin sivuilla nämä löytyy nimellä ruokalaput. Paksua pyyhemäistä kangasta ja siis selvästi paksummat, kuin esim Newbien kuolalaput. Lapuissa on tarrakiinnitys pään sivulla ja peittää n. puolet bodystä.
Vaipparoskis oli meillä mietinnässä myös. Ajateltiin, että ei tarvita sellaista. Voidaan laittaa sekajätteeseen tai muovipussiin vessaan vaipat. No sekajäte täyttyi todella nopeasti ja pissan haju leijaili keittiössä. Samoin muovipussi vessan laittialla hoitotason vieressä yllätys yllätys päästi kaikki hajut myös läpi. Ostettiin Angelcaren vaipparoskis, koska oltiin kuultu kyseisestä mallista paljon hyvää. Mukana tuli yksi vaihtokasetti. Roskis on siisti ja huomaamaton. Hajut pysyvät kyllä roskiksessa ja kasetti kestää meillä n. 3 viikkoa. Helppo käyttää yhdellä kädellä. 3 pack vaihtokasetteja maksaa Verkkiksen sivuilla 24,90 €. Jos vaihtokasetti kestää kuukauden ajan, tulee hintaa näille 8,30 € /kk. Ollaan oltu kyllä tyytyväisiä tähän hankintaan!
Me mietittiin pitkään raskausaikana, että valitaanko me heti suoriltaan pinnasänky vai otetaanko tällainen pienen kodin tilaratkaisu ja hankitaan *mooseskori. Kori tosiaan irtoaa keinujaloistaan ja sen voi myös siirtää esimerkiksi sohvalle viereen. Nykyään Saagalla on edelleen hieman hankaluuksia nukkua isossa pinnasängyssä ja kori onkin matkustanut pinnasänkyyn, jossa Saaga edelleen nukkuu. ? Keinujaloista on siis nyt päästy eroon. Saaga nukkuu kaikista pisimmät unet vaunuissa sekä tässä korissa. Uskon sen johtuvan siitä, että molemmissa on pesämäinen tuntu, kun reunat ovat niin lähellä. Ostettiin lisäksi tähän koriin vielä muutama vaihtolakanakin ja otettiin valkoinen kate pois. Tämä kori on ollut mun puolella sängyssä kiinni alusta asti vähän niin kuin sivuvaununa, kun perhepeti koettiin meillä huonoksi ratkaisuksi.
Tämä on ainoa tutti, jota Saaga suostuu syömään. Kaikki on kokeiltu, mutta ökärefleksi tulee miltein kaikista. *Philips Aventin Ultra Air ja *Ultra Soft tutit ovat olleet käytössä meillä siitä asti, kun Saaga on tuttia syönyt. Imutarve on kova ja helposti hermostutaan, kun tissistä tuleekin maitoa ja haluttaisiin muuten vaan siinä hengailla. Otettiin tämän vuoksi tutti käyttöön, kun Saaga oli n. muutaman viikon ikäinen natiainen. Tällä hetkellä tuttia syödään aina nukkumaan mentäessä. Nopeasti Saaga sen ulos sylkäisee, kun nukahtaa, mutta se on meillä ollut ehdoton rauhoittumiskeino.
Nämä ovat meidän perheen ehdottomat arkea helpottavat tuotteet ja suosittelen kaikkia aidosti ja oikeasti! Onneksi nykypäivänä on vaikka ja mitä arkea helpottavia asioita keksitty. Esimerkiksi tuo lastenvaunujen keinuttaja on ollut iso pelastus meidän lapsen pitkiin päiväuniin. Toivottavasti löysit joitakin tuotteita, jotka voisivat helpottaa teidänkin arkea.
VINKKI: Instagramin puolella on menossa vielä 8.2.21 klo 18 asti arvonta, jossa voit voittaa 80 € lahjakortin Baby Wallaby verkkokauppaan. Mm. meidän kätevät vaunukoukut ovat sieltä ja vaunuihin saa alaosan lisäksi myös vielä extra kassin roikkumaan työntöaisaan! Kivaa loppuviikkoa sinne! <3
Meillä on synkannut vauvan hoito Markuksen kanssa hyvin ja tasaisesti alusta asti. Jo raskauden aikana me keskusteltiin aiheesta paljon. Mulla oli ihan kirkkaana mielessä se, että haluan isän osallistuvan samalla tavalla lapsen hoitoon, kun minäkin äitinä osallistun. Samassa veneessähän tässä ollaan ja yhdessä me ollaan päätetty lapsi hankkia. Omasta mielestäni se on todella vanhanaikainen ajattelutapa, että äidin tehtävä on huolehtia lapsesta. Toki äitiyslomalla olen sitä varten, mutta yhdessä vanhempina me tätä lasta kasvatetaan ja hoidetaan. Ainoa asia mihin mun mielestäni isän ei tarvitse osallistua on ruokinta. Imetys on mulle itselleni tosi tärkeää ja se on mun ja Saagan välistä ainakin vielä hetken aikaa. Tällä tarkoitan sitä, etten pumppaa varta vasten maitoa pulloon, jotta isäkin voi ruokkia. Eri asia on, jos itselleni tulee pakottava meno.
Markus piti isyyslomastaan ensimmäiset kaksi viikkoa heti Saagan synnyttyä ja säästi vielä viikon myöhemmälle. Heti alussa Markus hoiti tosi hienosti melkein kaikki vaipan vaihdot ja siitä tuli parempi vaipan vaihtaja kuin minusta! Yöllä me herättiin molemmat, minä ruokkimaan ja sen jälkeen Markus vaihtamaan vaipan. Ei siis sen takia, että tasan piti hoitaa, vaan se oli kahdestaan paljon nopeampaa ja päästiin molemmat nopeammin takaisin nukkumaan (Saaga oli alussa super tiheä kakkailija).
Tuoreesta äidistä huolehtiminen
Markuksella oli myös ihan valtava rooli mun jaksamisen tukemisessa ja synnytyksestä palautumisessa. Hän oli se mun tukipilari, joka kertoi ettei Saagalla ole hätää, rauhoitteli, halasi ja pussasi, kun sitä eniten hormoonimyrkyissä tarvitsin. Kantoi mulle koko ajan vettä, toi ruokaa, hoiti koiran ulkoilutukset, kävi kaupassa ostamassa juuri oikeanlaisia pikkuhousun siteitä ja ihmetteli vauva-osastolla erilaisia rintakumeja. En tiedä miten ihmeessä olisin selvinnyt ilman Markusta ne ensimmäiset viikot.
Isän rooli on mun mielestä koko perheestä huolen pitäminen, ei vain lapsesta. Tuoreena äitinä olin sellaisen baby bluesin kourissa, että oksat pois. Liikkuminen oli myös hyvin hankalaa alapään ompeleiden takia ja imetys sattui aluksi PALJON. Oli ihanaa huomata, että mulla on siinä vierellä tukipilari, joka jaksaa hyyssätä ja hoivata.
Lapsen ja äidin välille syntyy heti ihan erityinen side, koska onhan nainen kantanut sitä pientä yli yhdeksän kuukautta vatsassaan ja tuntenut kaikki hikat, potkut ja mylvimiset. Mulle oli kuitenkin ihan raskausaikana jo selvää, että otan Markuksen mahdollisimman paljon mukaan vauvaan liittyviin asioihin ja vauvan synnyttyä lapsi vietti hyvin paljon aikaa myös Markuksen sylissä. Alussa toki ihokontakti on tärkeää äidin ja vauvan välillä, jotta maito saadaan nousemaan ja imetys kunnolla käyntiin. Isä voi kuitenkin tuntea helposti itsensä vähän ulkopuoliseksi, jos äiti omii yhteisen lapsen kokonaan itselleen.
Etätyöt on plussaa
Meidän arki on aika pitkälti sitä, että Markus tekee etätöitä keittiön pöydän ääressä. Mulle on ollut alusta asti selvää, että vaikka Markus on koko päivän kotona ja vielä samassa tilassakin, on hän silti töissä. En voi pyytää Markusta hoitamaan Saagaa kesken työpäivän tai olettaa hänen pääsevän aina avuksi, jos toisia käsiä kaipaan. Etätyöt kuitenkin auttavat meidän arkea paljon. Työmatka häviää työpäivän molemmista päistä, joka on yhteensä kaksi tuntia enemmän aikaa meidän kanssa. Myöskin tauoilla ja ruoka-aikaan Markus tykkää käydä pussailemassa ja leikittämässä Saagaa. Välillä onnistuu myös nopea vauvavahtina toimiminen, jos Tedi näyttää siltä, että pikapissalle olisi hyvä päästä tai kaupasta pitäisi nopeasti hakea joku puuttuva tavara. Välillä on kova homma saada pidettyä Saaga mahdollisimman hiljaa, jotta isi saa rauhassa tehdä töitä. Onneksi tämäkin muuttuu, kun päästään kohta muuttamaan ja saadaan työpöytä laitettua Saagan tulevaan huoneeseen.
Markus on aivan super ihana ja hyvä isä, vaikka ei olekaan sellainen ihminen, joka aina olisi tiennyt haluavansa isäksi. Rakastuttiin molemmat tuohon meidän pikkuiseen heti ja yhdessä vietetty aika Saagan kanssa vain vahvistaa meidän tunteita tätä meidän pientä kohtaan. Jokaisessa perheessä on omat tavat toimia. Näin meidän perheessä on toimittu ja toimitaan. Tämä on toiminut juuri meillä super hyvin ja riidoilta on ainakin vielä säästytty! Juuri tällä viikolla puhuttiin yhdessä sitä, että tämä vauva-aika on sujunut kyllä tosi kivassa yhteisymmärryksessä. Varmastikaan kumpaakaan meistä ei tule tulevaisuudessa harmittamaan se, ettäkö jompi kumpi meistä olisi jäänyt paitsi jostakin tämän vauva-ajan aikana. Kivaa viikonloppua sinne.
Instagramissa on ollut puhetta taas Baby Bluesista ja muistot omasta synnytyksen jälkeisestä ajasta palasi mun mieleen. Ensinnäkin mua harmittaa valtavasti, ettei näistä asioista puhuta ääneen enempää. Olisi ollut aivan ihanaa tietää moni muukin juttu jo ennakkoon. Synnytykseen on super tärkeää valmistautua ja tämä ei mitenkään saa olla siitä pois. Kannattaa kuitenkin valmistautua henkisesti myös muutamaan muuhun juttuun, jotka saattaa yllättää synnytyksen jälkeen. Eiköhän ole aika nostaa kissa pöydälle niin hyvässä kuin pahassakin.
Vauvakupla. Aloitetaan sillä, että raskaana ollessani odotin kovasti pääsyä siihen ihanaan, vauvan tuoksuiseen ja taianomaiseen vauvakulpaan, josta kaikki puhuivat. Sorruin itsekin Instagramin puolella toivottelemaan vastasynnyttäneille äideille ihanaa vauvakuplailuaikaa. Voihan se joidenkin kohdalla ollakin sitä! Itse nyt sen kokeneena mun käsitys vauvakuplasta on muuttunut. Ajattelen sitä enemmänkin aikana, jolloin tuoreen äidin ajatuksiin ei mahdu mitään muuta kuin tuore vauva ja suunnaton huoli siitä pienestä kääryleestä. Mun vauvakuplaan kuului myös tämä kirottu Baby Blues, joka oireili mulla itkuisuutena, herkistymisenä, ruokahaluttomuutena ja myös hieman masennuksenakin. Ahdistus valtasi mut joka kerta, kun joku halusi tulla meidän kotiin katsomaan tuoretta pikkuista ja panikoin siitäkin, jos joku halusi koskea meidän pieneen. Ei siis todellakaan mitään ihanaa aikaa. Se ahdistuksen, huolen ja itkun määrä oli valtava ja osan siitä aiheutti ihan varmasti se, että kaikki oli täysin uutta. Ainoa tunne, jonka muistan oli se miten “sydäntä puristi” jatkuvasti. Osittain koen tämän johtuvan myös siitä, että äiti jätetään aika lailla yksin synnytyksen jälkeen. Neuvolassa sekä jo synnytyssairaalassa keskitytään synnytyksen jälkeen aika pitkälti lapseen ja äiti jää oman onnensa nojaan. Tässä vaiheessa olenkin taas kerran onnellinen siitä, että meillä oli oma kätilödoula matkassa mukana. <3
Raskausarvet. Mulla tuli synnytyksen jälkeen raskausarpia. Luulin, että raskausarpia tulee vain ennen synnytystä. Ennen synnytystä mulla oli tullut arpia reisiin, kylkiin ja tisseihin. Vatsa säästyi, tai niin ainakin luulin. Synnytyksen jälkeen huomasin, että navan alle oli alkanut tulemaan arpia.
Jatkuva stressi lapsen kehityksestä ja kasvusta ILMAN MITÄÄN SYYTÄ. Miksi täytyy verrata omaa lasta muihin lapsiin? Itse olen sortunut jo moneen kertaan vertaamaan oman lapseni kehitystä muihin. Tällä hetkellä stressaan sitä kääntyykö lapseni “ajallaan”. Saaga tykkää edelleen nyt 3kk ikäisenä maata meritähtenä leikkimatolla eikä näytä mitään kiinnostuksen merkkejä vatsalleen kääntymiseen. Jokainen kasvaa ja kehittyy omaan tahtiin, mutta jotenkin mun on vaan vaikeaa sisäistää tätä. Miksi on niin vaikeaa luottaa siihen, että kyllä se Saaga sitten kääntyy, kun haluaa. Mikä kiire mulla on saada se kääntymään? Ajattelenko, että se on hyvän äitiyden merkki, kun kaikki saadaan menemään tietyn kaavan mukaan? Mun täytyy alkaa pikkuhiljaa opettelemaan rentoutumista ja nauttimaan tästä lyhyestä vauva-ajasta, ettei myöhemmin tarvitse sitten harmitella itseltä ohi mennyttä vauva-aikaa. Somen voima on aivan uskomaton. Se kuinka nopeasti muut äidit tulevat apuun ja kertovat omia kokemuksiaan. Tämä on uskomattoman hienoa. Varsinkin tälläiselle tuoreelle äidille, jolle kaikki tuleva ja koko lapsen kasvatus on uutta puuhaa. Luulen, että tämä on näitä esikoisten äitien ongelmia tai sitten vain mun oma ongelmani ?. Olen saanut super paljon hyviä vinkkejä ja ideoita muilta äideiltä ja toivon, että voin jakaa omia oppeja myös joskus muille! <3
Kuukautiset. Mulla oli sellainen käsitys, että kuukautiset pysyvät poissa pitkäänkin synntyksen jälkeen. Varsinkin jos äiti täysimettää lasta. Kuukautiset alkoivat tasan kahden kuukauden kuluttua synnytyksestä ja täysin kivuttomina! Minä joka olen aina kärsinyt aivan helvetillisistä kuukautiskivuista olen saanut nyt täysin kivuttomat kuukautiset. Muistan yläasteella oksennelleeni kivusta ja aloitin jo teinityttönä syömään e-pillereitä koviin kuukautiskipuihin. Nytkö saan vihdoinkin alkaa nauttimaan kivuttomista kuukautisista? ?
Imetys sattuu aluksi. Imetyksen aloitus oli ihan painajaista. Mulle itselleni oman lapsen imetys on ollut super tärkeä juttu ja meidän kätilödoula Jenna oli aivan mieletön tuki imetyksen aloittamiseen. Esnimmäiset kaksi viikkoa itkin melkein jokaisella imetyskerralla. Purin hampaita yhteen ja revin lasta pois tissiltä sen kivun vuoksi. Markus kävi ostamassa mulle rintakumin avuksi, josta ei siitäkään paljoa apua ollut. Imetysasento oli se juttu, mutta myös AIKA. Jenna lupasi, että vain aloitus sattuu ja myöhemmin se on kivutonta. En tällöin uskonut tähän, mutta ajan kanssa huomasin, että kipu kokoajan hellitti ja tänä päivänä imetys on täysin kivutonta ja IHANAA.
Jälkitarkastuksen laatu. No tämä ei oikeastaan tullut yllätyksenä. Olin jo ennakkoon kuullut neuvolan jälkitarkastuksesta ja siitä, kuinka se on täysi vitsi. Avauduttuani tästä Instagramin storyjen puolella huomasin kuitenkin, että moni oli kokenut jälkitarkastuksen hyväksi. Itselläni ei valitettavasti ollut näin hyvä tuuri ja sain kokemattoman ja epävarman oloisen lääkärin, joka lähetti minut kotiin seitsemän minuutin keskusteluhetken päätteeksi. Käteeni jäi ainoastaan jälkitarkastustodistus tästä käynnistä. Oma palautuminen jäi täysin kysymysmerkiksi.
Peräpukamat. Jep jep. Ei mikään kaunis aihe eikä mikään kaunis vaivakaan. Todella inhottava ja kipeä vaiva itseasiassa. Moni saa peräpukamia jo raskausaikana, mutta jos et ole niitä saanut saat ne hyvin todennäköisesti synnytyksen ponnistusvaiheen jälkeen hetkelliseksi riesaksi (niin kuin itsellä kävi). Toivottavasti olet onnekas ja säästyt ilman näitä. ?
Vatsa roikkuu, kuin pullataikina, mutta ei kauaa! Palautuminen on todella yksilöllistä, mutta yllätyin kyllä positiivisesti siitä, miten nopeasti vatsa lähti palautumaan. Nyt puhutaan siis vain viikoista, kun vatsan pienenemistä pystyi ihan konkreettisesti seurailemaan. Iho ei tuntunut hetken päästä enää niin löysältä ja vatsa alkoi muistuttaa sitä, mitä se oli ennen raskauttakin. Toinen asia, joka on pakko sanoa tähän on se, ettei sekään ole mikään vitsi, että imetys pudottaa painoa. En ole tehnyt muuta kuin herkutellut joulun ja sen jälkeenkin. Silti paino on tippunut jo melkein siihen mistä lähdettiin.
Parisuhde. Itse oletin, että parisuhde jää ns. taka-alalle koko vauva-ajaksi ja tulee olemaan oikea koettelemus perheen yhdessä pysymiseen. Mut yllätti suuresti se, että meitä tämä aika on ainakin tuonut enemmän yhteen. Muistan lukeneeni raskausaikana paljon keskusteluita kuinka vauva-aika on haastavaa parisuhteelle ja moni eroaa lapsen ollessa aivan pieni. Itkin tätä viimeisilläni raskaana ollessani Markukselle ja sovittiin, ettei erota vauva-aikana, vaikka olisi kuinka vaikeaa. Ajateltiin, että kun vaikeudet on ohi ja lapsi on hieman isompi, niin voidaan katsoa tilannetta uudelleen. En halua yhtään väheksyä muiden ongelmia, mutta tässä nähdään taas kerran kuinka yksilöllisiä asiat ovat ja vauva-aika voi jopa yllättää. <3
Vauva-aika. Eniten mut on kuitenkin yllättänyt vauva-aika. Odotin itkua ja unettomia öitä, mutta saatiinkin hymyilevä ja rauhallinen maailmaa suuresti tuijotteleva tyttö. Toki meilläkin on ollut vatsavaivoja ja itkua kuuluu kyllä päivittäin imetyksen alun haasteista puhumattakaan. Jokaisen meidän lapsi on erilainen ja oma persoonansa. Joissakin perheissä nukutaan vähemmän, joissakin on enemmän vatsaongelmia, joissakin imetyksen kanssa on haasteita ja joillakin ei ole tukiverkostoa. Jokaisella on ne omat haasteet eikä omaa lasta tai perhettä kannata ikinä verrata muihin. <3 Jos meillä jokin asia onnistuu voi toinen asia sujua huonommin kuin teillä.
Sellainen lista syntyi ja varmasti jäi paljon asioita vielä sanomattakin! Ihanaa, kun jaksoit lukea. ? Toivottavasti tämän auttoi siellä jotakin teistä valmistautumaan myös synnytyksen jälkeiseen aikaan ja somessakin alettaisiin avoimemmin puhumaan näistä asioista. Sitähän ei kukaan ennalta tiedä minkälaista se arki sitten tulee olemaan. Se siinä on se ihana jännityskin, kun loppuraskaudesta ei muuta puhutakaan, kuin siitä millainen lapsi tulee olemaan ja millaista arki sitten on. Mun viimeisista päivistä raskaana voit käydä lukemassa täältä. Odottavan aika oli pitkä! Onneksi tästä hetkestä ei mennyt enää kuin neljä päivää ja tyttö oli sylissä. Aurinkoista päivää sinne! ☀
Vietettiin eilen vähän erilaista päivää, kun meillä oli Saagan viimeinen osteopatiassa käynti. Osteopatiakeskuksen yhteydessä on super ihana kahvila, joten aamupalat jäi kotona syömättä ja tultiin jo hyvissä ajoin aamukahveille Makers kahvilaan. Saaga nukkui kilttinä tyttönä vielä automatkan jäljiltä turvakaukalossa ja me saatiin syödä aamupala rauhassa ja vielä yhtä aikaa! Tämä oli kyllä aika ihanaa vaihtelua aamupalan äkkiä hotkimiselle, että toinenkin pääsee syömään ja Saaga vaihtamaan syliä. Tilattiin aamuiset latet (yksi parhaimmista lateista, joita olen juonut), puolukka-tuorepuuro, chiapuuro ja kauraleivät.
Päästiin Markuksen kanssa myös kunnolla juttelemaan ja päädyttiin lopulta muistelemaan meidän Vietnamin matkaa. Kotona herkästi keskustelut pyörii vauva-arjen, kotitöiden ja kalenterin ympärillä. Älkää ymmärtääkö väärin, mä rakastan meidän arkea! Välillä on vaan kiva poistua sieltä kodin seinien sisältä ja eilen tuntui kuin oltaisiin käyty pitkästä aikaa lyhyillä treffeillä (vaikka Saaga olikin mukana ?).
Osteopatian jälkeen Markus jatkoi matkaa Saagan kanssa kotiin ja mä pääsin vielä käymään äitiysfysioterapeutilla. Sain laittaa tohvelit jalkaan, juoda kupin chai-vanilja teetä ja höpötellä toisen tuoreen äidin kanssa lapsista. Koronan takia ei olla käyty vauvajumpissa, vauvauinnissa, kerhoissa tai missään muuallakaan ja vasta juteltuani sen pienen hetken tämän toisen äidin kanssa tajusin miten paljon mä haluaisin tälläisiä hetkiä lisää. Se pienen pieni juttutuokio merkitsi mulle paljon, mutta samalla jäi hinku jutella vielä lisääkin. Mä voisin hyvin kuvitella, että tykkäsin käydä vauvajumpassa tai vauvakerhoissa. Saisi vertaistukea ja jutella omasta lapsestaan, ylpeyden aiheestaan sellaiselle, joka oikeasti ymmärtää! Positiivisen raskaustestin tehtyäni viime tammikuussa ajattelin jo arkeen kuuluvan viikottainen vauvakerho ja uusia äitikavereita. Osittain nämä fiilikset varmasti ovat myös sitä, kun kotona tulee nyhvättyä kaikki päivät ja aikuista seuraa on tarjolla, kun mies lopettaa työt. Onneksi on olemassa some, jonka kautta on päässyt tutustumaan aivan ihaniin äiteihin. <3
Sen tiedän etten itse ole vielä valmis jättämään Saagaa mihinkään hoitoon, joten on ihanaa, että tälläisiäkin päiviä on. Sen tiedän, että hymyilin eilen enemmän ja illalla oli enemmän energiaa! Näitä päiviä täytyy järjestää lisää.
Meillä oli reilu viikko sitten ensimmäiset rokotteet. Jännitin niitä tuon pienen puolesta ihan kamalasti ihan senkin takia, että meillä arki rullasi niin mutkattomasti, että pelkäsin rokotteiden sivuvaikutusten muuttavan meidän seesteistä arkea. Rokotteista voi tulla sivuoireena ripulia/ummetusta, runsaampaa pulauttelua, lämpöilyä/kuumetta, itkuisuutta ja väsymystä. Meillä ei onneksi ensimmäisestä suun kautta annettavasta rotarokotteen annoksesta tullut mitään oireita ja saatiin nyt pistettävien rokotteiden ohessa myös toinen annos rotarokotteesta. Mieluummin silti otan Saagalle pienet sivuoireet rokotteista, kuin itse taudit.
Taas yksi syy miksi olen onnellinen siitä, että Saaga on syntynyt Suomessa. Meillä on ilmainen rokotusohjelma! Lapselle jokainen rokotus annetaan sellaisessa iässä, että lapsi saa parhaan mahdollisen suojan juuri oikeaan aikaan. Hienoa on myös se, että tätä rokotuslistaa päivitetään koko ajan. Esimerkiksi vesirokko-, PCV- ja HPV-rokotteet eivät ole kuuluneet vielä kauaakaan rokotusohjelmaan. Pääset kurkkaamaan Suomen rokotusohjelmaa tästä.
Neuvolaan lähdössä
3kk neuvolakäynti
Neuvolakäynti meni hyvin. Juteltiin neuvolaterkkarin kanssa Saagan kasvusta ja kehityksestä sekä terkkari otti myös puheeksi soseiden aloituksen. Kerroin toiveeni täysimettää Saagaa puoli vuotiaaksi asti ja olin yllättynyt miten terkkari tuki mua tässä päätöksessä. Ei yritetty väkisin tunkea tietoa soseiden aloituksesta. Sain printatut monisteet kotiin, joihin voin sitten itse ajallaan perehtyä ja sen enempää ei aiheesta puhuttu. Terkkari vielä erikseen mainitsi siitä miten hienosti Saaga kasvaa, joten voidaan senkin puolesta hyvin jatkaa täysimetyksellä. Otettiin ihan samoja mittoja kuin aikaisemmillakin kerroilla: paino, pituus ja päänympärys sekä testattiin heijasteita, näköä, pään kannattelua, jne. Saagalla oli painoa jo 6070 g ja pituuttakin 60,4 cm. Millon siitä tuli näin iso tyttö? ?
ensimmäiset rokotteet
Rotarokote annettiin suun kautta. 2 ml kirkasta ja maultaan rintamaitoa muistuttavaa nestettä pienissä osissa suuhun. Tämä neiti kyllä tykkäsi kovasti tästä litkusta niin kuin ensimmäisellä kerrallakin ja jäi maiskuttelemaan vielä, vaikka neste loppuikin. Tämän jälkeen laitettiin rokotteet. Hyvä kiinnipito on tärkeää, ettei neula pääse liikkumaan. Näin rokote menee oikeaan paikkaan ja tuottaa lapselle vähemmän kipua. Ensimmäisenä laitettiin DTaP-IPV-Hib (kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hib-taudit, kuten aivokalvontulehdus, kurkunkannen tulehdus ja verenmyrkytys) toiseen reiteen, jota Saaga ei edes huomannut. Lauleskelin samalla jänis istui maassa -laulua ja Saaga tuijotteli mun silmiä. Toinen rokote sitten menikin itkien, koska PCV-rokote (pneumokokkibakteerin aiheuttama aivokalvontulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja korvatulehdus) kirvelee. Onneksi Saaga silti rauhoittui super nopeasti, eikä jäänyt harmittelemaan pistosta.
Mitä rokotteista sitten seurasi? Saaga oli muutaman päivän väsyneempi ja nukkui suurimman osan vuorokaudesta. Myös iltaisin nukkumaan menot sujuivat kuin unelma, koska Saaga nukahti melkeinpä heti, kun hänet laski sylistä kehtoon. Kakkavaippoja tuli myös muutama enemmän, mutta siinäpä se. Rokotteista ei noussut lämpö eikä pistokohdatkaan olleet kipeät. Varauduin pahimpaan, mutta yllätyin positiivisesti. Muutaman päivän jälkeen Saaga oli taas normaali itsensä ja nukkumaan menot kestivät taas pidempään. ?
Nyt kun ensimmäiset rokotteet on annettu Saagalle, en enää jännitä niin kovasti seuraavia rokotteita. Seuraavat rokotteet tulevat 5kk neuvolassa, jossa Saaga saa viimeisen annoksen rotarokotteesta suun kautta sekä näiden samojen rokotteiden tehosteet, jotka saatiin viimeksi. Silloin ollaankin jo uudessa neuvolassa ja uusilla kotihoodeilla! ?
Tissimaito, äidinmaito, rintamaito, taika-aine. Rakkaalla asialla monta nimeä, eikö niin? Jos jotain oon tässä äitiyden aikana oppinut, niin sen, että äidinmaito on ihmeainetta! Äidinmaito sisältää super paljon valkuaisaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvaa, sinkkiä, rautaa, kalsiumia, vitamiineja, valkosoluja, hormoneja ja entsyymejä sekä kasvutekijöitä ia allergeeneja muodostuu ruuasta mitä äiti syö. Siis HUH mikä lista. Me ollaan käytetty rintamaitoa Saagan pieniin haavaumiin ja rähmiviin silmiin ja PUF ne ovat kadonneet ihan muutamassa vuorokaudessa. Eräs seuraajistani myös kertoi parantaneensa koiransa silmätulehduksen rintamaidolla! Ihan super ainetta siis! Nämä meidän jokaviikkoiset äidinmaitokylvyt herättää joka kerta Instagramin puolella keskustelua, joten päätin kertoa teille niistä nyt vähän laajemmin, miten ne toimii ja mitä hyötyä niitä on ottaa.
Me saatiin ekaa kertaa kuulla äidinmaitokylvyistä meidän doulalta ja aloin sitten tutkia asiaa tarkemmin itse. Suomeksi löytyy todella vähän tietoa äidinmaitokylvyistä ja ylipäätään siitä mihin kaikkeen äidinmaitoa voi käyttää (muuhunkin kuin lapsen ravinnoksi). Instagramin puolella kysytyimmät kysymykset joka kerta ovat: Kuinka paljon laitat rintamaitoa ja mihin määrään vettä? Kuinka usein äidinmaitokylpyjä voi ottaa? Auttavatko kylvyt oikeasti?
Miten äidinmaitokylpy tehdään?
No kuinka äidinmaitokylpy sitten valmistetaan ja kuinka lapsi kylvetetään? Saagan iho on ollut todella hyvässä kunnossa, joten olen laittanut itse nyt hieman säästeliäämmin rintamaitoa veteen. Viimeksi ammeelliseen meni 40 ml, jolla vesi muuttui jo maitomaisemmaksi. Suositus Heltlinen sivujen mukaan on 150-300 ml äidinmaitoa (tällä määrällä lähtisin itse liikkeelle, jos Saagalle tulisi iho-ongelmia). Voit käyttää rintamaitoa tuoreeltaan tai vaikka pakastettunakin. Veden tulisi olla kylpyhetkellä 37 asteista ja sameaa maidosta, mutta lapsen vartalon tulisi näkyä läpi. Lisäksi laitan muutaman tipan vauvaöljyä tai kookosöljyä pehmentämään vettä, mutta tämä ei ole pakollista. Me kylvetetään Saagaa 5-15 minuuttia ihan sen mukaan miten Saaga jaksaa olla kylvyssä. Lopuksi kääritään pieni pyyhkeeseen ilman mitään erillisiä huuhteluja ja taputellaan tyttö kuivaksi. Äidinmaitokylpyjä voi ottaa kerran viikossa tai harvemmin. Jos lapsella on vaippaihottumaa tai muita iho-ongelmia voi näitä kylpyjä ottaa muutaman kerran viikossa. Äidinmaito tekee ihosta pehmeän, kosteutetun ja kimmoisan.
Jos haluat lukea lisää englanniksi aiheesta, löydät tietoa esim. täältä.
Äidinmaitokylpyjen hyödyt
Tiesitkö, että tutkimukset ovat osoittaneet, että äidinmaito auttaa vaippaihottumaan yhtä hyvin, kuin 1% hydrokortisonivoide? Äidinmaito sisältää vasta-aineita, jotka taistelevat bakteereita ja infektioita vastaan. Tämän vuoksi se on myös erinomainen luontainen keino parantamaan pienehköjä palovammoja, haavaumia ja kesällä oiva apu myös hyttysen puremiin! Kaulan ja taipeiden pienetkin punoitukset katoavat aina kylpyhetkien jälkeen. Moni on kokenut myös hyötyä äidinmaidosta pienten ihottumien hoidossa, hormoninäpyissä ja alkavan silmätulehduksen hoidossa. Muista kuitenkin, että kunnon silmätulehdukset ja tulehtuneet alueet vaativat aina lääkärin arvion hoidosta ja antibiotin tarpeesta.
Saaga on nyt 3,5 kk ikäinen ja vielä ei olla ikinä tarvittu mitään ihonhoitotuotteita (paitsi Bepanthenia vaippa-alueelle). Meillä ei ole ollut karstaa, isoja hormoninäppyjä, kuivaa ihoa tai kutinaa. Ihan vastasyntyneestä asti me ollaan annettu näitä äidinmaitokylpyjä kerran viikossa ja tämä on meillä riittänyt hyvin. Tämäkin on varmasti yksilöllistä vauvojen kohdalla, mutta äidinmaitokylvyt tekee silti super hyvää vauvan iholle oli iho miten hyvässä tai huonossa kunnossa tahansa.
Vesi muuttuu sameaksi äidinmaidosta, mutta vauvan vartalon näkee silti läpi
VINKKI! Jos sulla on pakkasessa vanhaksi mennyttä rintamaitoa, käytä se ennemmin kylpyyn kuin heität pois (maidon tulee silti tuoksua normaalilta).
Myös mamigogo blogista löytyy infoa äidinmaidosta! Odotatko jo, että pääset kokeilemaan tätä ihmekylpyä ja tekemään teidän kylpyhetkistä entistäkin erityisemmän? <3 Toivottavasti löysit tästä kirjoituksesta hyötyä ja jaat eteenpäin, että muutkin saavat tietää tästä taikatavarasta. 😉 Ihanaa viikkoa sinne!
