Taas yksi sadepäivä. Juurihan viime viikolla satoi.

Pinniksestä alkoi kuulumaan kitinää ja sade ropisi makuuhuoneen ikkunoihin. Kello oli 8.30. Saaga oli ottanut yön valvomisten jäljiltä hyvän unispurtin ja nukkunut muutaman tunnin jo putkeen. Hengitys rohisee ja Saaga tuntuu kuumalta. Käydään hoitamassa kuumelääkitykset, nenäimut ja siirrytään aamutouhuihin. Onneksi ruoka maistuu normaalisti ja Saaga hymyilee ja juttelee syöttötuolissaan. Huoli haihtui hetkeksi pois.

Käynnistän kahviautomaatin ja luomet tuntuvat painavilta. Ei aikaakaan, kun huomaan juovani jo kolmatta kuppia kahvia. Saaga nukkuu vaunuissa päiväunia ja huomaan myös käyväni kurkkimassa Saagaa vähän väliä. Istahdan sohvalle ja puolen päivän aikaan huomaan istuvani siinä edelleen. Uraäitien kuudes peräkkäinen jakso pyörii jo ruudussa ja Netflix kysyy jo toistamiseen “Katsotko vielä?”.

Välillä on päiviä, kun virtaa riittää vaikka muille jakaa. Tämä ei ollut se päivä. Kaksi huonosti nukuttua yötä riittäisi jo.

Lähdettiin Saagan herättyä käymään apteekissa ostamassa nenätippoja ja toisenlainen nenäimuri. Väsyneenä kipeän lapsen kanssa sitä huomaa shoppailevansa enemmän kuin mielellään apteekin hyllyjien välissä ja huomaa ostoskorin olevan täynnä mahdollisia helpotuksia flunssan hoitoon. Koska äidinkin hyvinvointi on tärkeää piti kaupasta käydä ostamassa myös kasapäin suklaata. Tarjouslaarit saivat tästä väsyneestä ja nälkäisestä äidistä hyvän asiakkaan. Lisäksi mukaan tarttui Fafasin pitat, koska ruoanlaitto ei tänään napannut ollenkaan.

Kello näyttää jo kahta enkä ole saanut mitään aikaiseksi. Sohvassa on ihmisen muotoinen painauma ja Saagan eilisen lääkärikäynnin paperit odottavat vielä vakuutusilmoituksen tekemistä. Myöskin Kelan kotihoidon tuen hakemus on edelleen tekemättä. Päätän ryhdistäytyä ja hoitaa edes nämä pois alta ennen kuin Saaga herää.

sadepäivä sisustuspäivä

Istutettiin noin viikko sitten Saagalle oma auringonkukka joka on lähtenyt itämään hienosti. Sitä on tullut nyt tämä päivä ihmeteltyä samalla, kun olen seuraillut Saagan hengitystä vaunujen vieressä. Parvekkeella ei tällä hetkellä ole vielä juurikaan kasveja ja tämä sekä pieni kukka istutus ovat ainoat elävät asiat tällä meidän vielä niin karulla parvekkeella. Meillä on kyllä suunnitelmia parvekkeelle, mutta säästellään niiden toteutuksia Markuksen alkavaan lomaan.

Saaga nukkui kello 16 aikaan vielä päiväunia, jotka olivat taas kestäneet jo pari tuntia. Unta tuli siis nyt päivällä enemmän kuin edellisenä yönä yhteensä. Mulla on ollut siis aikaa muhia sohvalla Netflixin ääressä, mutta myös laittaa kotia. Saatiin hankittua meidän saarekkeen yläpuolelle Strig-hylly, joka ostettiin Nordic Nest -verkkokaupasta. Lisäksi tällä viikolla saadaan vihdoin ja viimein saarekkeen yläpuolelle valaisin sekä saarekkeen ympärille baarijakkarat. Ostettiin HAY About A Stool tuolit, joiden pitäisi saapua tämän viikon lopussa.

Asennoiduin jo eilen siihen, että aurinkokelit on nyt hetkeksi nähty sillä loppu viikko on luvattu pelkkiä sateita. Olisin silti kaivannut tänään auringosta lisäenergiaa huonosti nukuttujen öiden vastapainoksi. Toivottavasti ensi yö nukutaan koko perhe jo paremmin! ☀

Lisää luettavaa sadepäiviin:

Netflixin parhaat sarjat

Saagan päivärutiinit 7kk

Mitä äitiysloman jälkeen?

Täydellinen aamu

Päiväkodin aloitus – ajatukset nyt

Nähdään myös Instassa! ?

<3 Salla

Päivän ensimmäiset itkut on jo itketty ja kello on vasta yhdeksän. Syy tähän on tällä kertaa huonosti nukuttu yö, tyhjät tissit sekä tämä hel*etin puuro. Puuron syönti on ollut meillä varsinainen show. Tähän voisi myydä vaikka lippuja. Saaga on nyt 7,5kk ikäinen ja syö pelkästään Piltin puurojauheesta tehtyä puuroa sekä Valion Onni puuroa. Nyt on kuitenkin kyse tytöstä, joka syö ruoaksikin melkein mitä vain! Itse tehdyt ruoat jo menevät aika hyvin alas, mutta puuro ei.

Huonosti nukuttu yö näyttää tältä Saagan kasvoilla, mutta ei suinkaan samalta äidin kasvoilla.

väsymys painaa

Yritettiin eilen alkaa nukuttamaan Saagaa normaalisti kahdeksan aikaan, mutta tyttö oli hereillä vielä yhdeksän aikaan. Normaalisti onnistuu tainnutus tissillä, mutta tällä kertaa tissit olivat täysin tyhjät. Olin imettänyt viimeksi kuudelta illalla ja yhdeksältäkään vielä ei maitoa ollut noussut. Saaga heräili tunnin välein kello kahteen asti, jonka jälkeen ei rauhoittunut enää tutille. Yritin imettää, mutta tissit tuntuivat edelleen tyhjiltä nahkalörpyköiltä. Saaga jaksoi hienosti kyllä yrittää, mutta maito ei vain noussut. No siitähän seurasi itkut.

Kello 02:14 olin pakkasella kaivelemassa maitovarastoja, joita tuli alkuaikoina pumppailtua. Lämmitin 80ml maitoa pulloon ja syötin Saagalle. No tyttö sammui kun saunalyhty maidon jälkeen ja nukkui aamuun asti tyytyväisenä. Aamulla vähän ennen seitsemää sain imetettyä jotenkin, mutta edelleenkään en kyllä tuntenut maidon nousevan. Aina kuitenkin maidon nousun tunnen ja imetyksen alkutaipaleilla se jopa sattui.

Mua on pidempään jo vaivannut väsymys, joka ei kylläkään johdu yöunista. Saagahan nukkuu ihan super hienosti normaalisti, kunhan vaan saa syötyä. Kerran korkeintaan heräillään yöllä syömään, joten väsymys ei varmastikaan siitä johdu. Muistin, että ferritiin oli alhainen loppuraskaudesta eikä se siitä itsekseen korjaannu synnytyksen jälkeen. Imetys kuluttaa myös rautavarastoja joten ajattelen, että ehkä rauta-arvot ovat vain matalalla ja siksi meinaan päivisinkin nukahtaa pystyyn. Aloitin viime viikonloppuna rautalisän vitamiinien kylkeen (jotka nekin sisältävät rautaa) ja odottelen, josko ne alkaisi vaikuttamaan. Muuten täytyy lähteä käymään lääkärissä tarkastamassa muita veriarvoja.

Onneksi Saaga jaksaa silti hymyillä, vaikka puurokokeilut ovatkin ihan tuskaa

puurokokeilut

No palataanpas sitten näihin puurokokeiluihin. Ah, mun inhokki aiheeni! Usein tulee mietittyä, että onko vauvan pakko edes syödä puuroa? Voisiko aamu- ja iltapalaksi tehdä jotakin muuta? No muutama viikko sitten, kun Saaga meinasi tukehtua vesimeloniin päätin, että me pidetään nyt sormiruokailusta taukoa ja odotetaan, että motoriikka vähän kehittyy. Ei siis kannata edes miettiä mikromunakkaita tai muita vaihtoehtoa, kuin sosemaista ruokaa.

Monta kertaa viikossa tulee kokeiltua josko tänään olisi se päivä, kun Saaga suostuu syömään mamman kokkaamaa puuroa, mutta turhaan. Joka päivälle tätä energiaa ei kyllä riitä. Tältä aamulta lähti kolme lautasellista puuroa roskiin ja kamala sotku. No mitä tästä hyödyttiin? Saaga söi noin viisi lusikallista puuroa. Kaikki tämä viiden lusikallisen takia? Lopuksi, kun omat kokkailut eivät millään maistuneet niin päätin palata tuttuun Piltin puurojauheeseen, mutta tänään ei tämäkään maistunut. EI maistunut äidin puurot, ei kaupan puurot, mutta hedelmäsose sitten maistui. Tosi hyvä aamupala siis. Monta kertaa teki mieli heittää lautanen seinään ja luovuttaa.

Ollaan kokeiltu banaania, hedelmäsoseita, hienontaa kaurahiutaleet, tehdä paksumpaa, tehdä löysempää, lisätä marjoja, lisätä äidinmaitoa, syöttää lämpimänä, syöttää kylmänä, tehdä veteen, tehdä kaurajugurttiin, tehdä kaurajauhosta, mutta mikään ei maistu.

Miksi hel*etissä mä edes kokkailen itse niitä puuroja? No vastaus tähän on yksinkertaisesti raha. Yksi Valion Onni puuro maksaa 1,09€. Saaga syö yhdeltä istumalta yhden purkin. Itse tekemällä myös tietäisin 100% varmuudella mitä puurossa on. Esimerkiksi Piltin puurojauheessa on vehnäjauhoja, joka ei nyt välttämättä ole se, mitä haluaisin lapselleni heti aamusta syöttää. On tämäkin silti parempi, kuin muutama lusikka sitä äidin tekemää ilmeisen pahaa puuroa.

Tämä aamu oli kyllä huono valinta puurokokeiluille sillä Saaga oli super väsynyt. Silmiä hierottiin jo tunti ennen normaalien päikkäreiden alkamista ja Saaga nukahtikin minuutissa vaunuihin parvekkeelle.

Tämän päivän aamupala oli pussillinen mangososetta ja äidille suklaata

Riittääkö maito?

Mun täytyy tähän loppuun nyt kyllä vähän kehua tätä äitien välistä vertaistukea. Tiedän, että te siellä ruudun toisella puolella tiedätte tän huolen lapsen syömisistä ja imetyksestä. Riittääkö sitä maitoa ja mitä jos lapsi ei syö “äidin mielestä tarpeeksi” aamupuuroa? Onhan tässä kuitenkin kyse pienen lapsen ravinnosta. Imetyksen takia on viimeksi tullut itkettyä, kun Saaga oli ihan pieni sintti ja kirjoittelin meidän ensimmäisistä viikoista. Vatsataudin aikaan jouluna tuli huoli myös maidon riittävyydestä. Kun muut istuivat joulupöydässä, niin minä lypsin käsin Saagan kuvan kanssa vessassa pieneen lääkekippoon maitotippoja. Imetys on sujunut tämän jälkeen taas moitteetta ja ihanasti on voinut luottaa siihen, että maitoa tulee. No se huoli joka tulee, kun maitoa ei sitten tulekaan on kamala eikä varsinaisesti auta siihen, että maito lähtisi taas nousemaan.

Instagramin storyjen puolelle aamulla vähän kerroinkin yön ja aamun kuulumisia ja oli niin super hienoa huomata, kuinka DM-kansio meni tukkoon siitä, että toiset äidit jakavat omia vinkkejään tyhjien tissien ja aamupuuron suhteen. Totta kai muut haluavat auttaa, kun tietävät sen huolen olevan ihan kamala. <3 Kiitos siis jokaiselle viestin laittaneelle ja myös tämän tekstin lukijalle. Aina välillä tulee kamppailtua näidenkin asioiden kanssa eikä joka aamu ole sitä siistiä syömistä ja rauhakseen aamukahvin hörppimistä.

Kaikesta huolimatta ihanaa keskiviikkopäivää sinne, mä lähden nyt päikkäreille ja toivottavasti herään sieltä paremmalla jalalla! ☀

Lue myös:

Kiinteiden aloitus

Meidän imetysmatka – ensimmäiset 5kk

Ensimmäinen kuukausi kiinteitä takana

Positiivinen synnytyskertomus

Nähdään myös Instassa! ?

<3 Salla

Me ollaan saatu rutiinit takaisin meidän arkeen ja on aika paljastaa meidän vauvan rytmi nyt 7kk ikäisenä. Oon niin odottanut tätä, kun tiedän jopa suurin piirtein miten Saaga menee nukkumaan ja milloin herää. Saagahan on ollut koko pienen elämänsä tosi rutiineja rakastava tyttö ja nyt onkin ollut outoa, että viimeiset pari kuukautta ollaan elelty ihan miten sattuu rytmillä. Meillä ei siis ole ollut rytmiä. Kirjoittelin viimeksi meidän ”rytmistä”, kun Saaga oli 6kk. Pääset lukemaan lisää täältä. Saaga on nyt 7,5 kuukautta ja kasvu on aika hurjaa!

meidän päivärutiinit

Kaverit ovat välillä kyselleet, että mihin aikaan olisi hyvä aika nähdä? Milloin Saagalla on päiväuniaika? No en ole moneen kuukauteen osannut näihin kysymyksiin vastata, koska päiväunien ajat ovat heitellet ihan härän pyllyä samoin meidän rytmi. Se me ollaan opittu jo aikoja sitten, että kodin seinien sisäpuolella kaikki on helpompaa ja kellon tarkkaa, mutta kun lähdetään esimerkiksi mummolaan, kavereille tai ulos perheellä vaikka shoppailemaan, lyhenee päiväunet merkittävästi.

Nyt muutama viikko sitten me ollaan päästy takaisin siihen pisteeseen, että tiedetään suunnilleen miten Saagan päivä menee. Me tiedetään koska on ekojen päikkäreiden aika ja me tiedetään koska Saaga herää. Päikkäreiden pituudet ovat lyhentyneet äkisti todella paljon ja yöunille siirrytään monta tuntia aikaisemmin kuin ennen. Saaga on aina ollut vauva joka menee nukkumaan noin kello 22-23 välissä. Tällä hetkellä unille siirrytään jo paljon aikaisemmin ja meille on Markuksen kanssa siunaantunut illalla ihan kaksin keskeistä aikaa! Ensimmäisten iltojen jälkeen tuli ihan tunne, että mitä ihmettä tässä nyt pitäisi ilman Saagaa olla tekemässä. ?

Vauvan rytmi 7kk

aamun aloitus

07:00 Saaga aloittaa sukilleen juttelun omassa pinniksessään. Katson kelloa ja huokaisen nähdessäni, että kello on vasta seitsemän. Monelle tämä voi olla myöhä, mutta itse turhaudun joka kerta edelleen, kun näen kellon olevan VASTA seitsemän. Saagalla on jalassaan vain toinen sukka. Otan Saagan tissille ja huomaan, että potkujumppa alkaa vain voimistumaan. Saaga ei siis enää nukahda. Turha yrittää. Otan Saagan meidän väliin makoilemaan ja molemmat Markuksen kanssa kilpaa tuhistaan Saagaa päin. Väsymys on vielä kova. Markus avaa rullaverhot (kaukosäätimellä, jepjep!) ja yritetään pikku hiljaa alkaa nousemaan sängystä aamutoimiin.

08:30 Könytään koko perhe sängystä ylös, ellei Markus ole aloitellut töitään jo kahdeksalta. Tedi pyörii jaloissa häntä heiluen, kun tietää, että ruoka-aika on koko perheellä, niin myös hänellä. Ruoka-aika on myös Saagan lemppari hetkiä päivissä. Saaga on ollut aina hyvä syömään. Oli se sitten tissimaitoa tai vauvan ruokaa.

09:00 Lähden vaihtamaan Saagalle vaippaa ja ja päivävaatteita. Tehdään pienet pesut lavuaarissa ja hämmästellään jätti isoa pissavaippaa. En tiedä miksi sitä pitää joka aamu hämmästellä, mutta keskustelu siitä syntyy joka aamu. ? Vaihdetaan Saagalle päivävaatteet ja laitetaan tyttö syöttötuoliin odottamaan kuola valuen aamupuuroa. Kuola saattaa kyllä valua päristelynkin tuotoksena. Aamupuuron yhteydessä me annetaan myös D-vitamiini suihkeena ja pestään peilin edessä hampaat.

10:00 Kello alkaa lähestymään jo kymmentä ja on aika laittaa Saaga ensimmäisille päikkäreille. Kokeilen vielä jos Saaga haluaisi tissiä. Jos Tedi on jo päässyt aamulenkille, Saaga nukkuu päiväunet parvekkeella vaunuissa. Onneksi päikkäreille nukutus menee vielä todella helposti ja riittää, kun tytön käy laskemassa vaunuihin ja vetää vaunujen kuomun alas perässään. Jos koira täytyy päästää aamunlenkille, lähdetään me Saagan kanssa vaunuttelemaan ulos. Tämä toki on vaihtoehto josta en niin tykkää. Kirjoittelin aikaisemmin jo koiran ja vaunujen kanssa kulkemisesta.

Päivän touhut

11:00 Vaunuista alkaa näkymään potkuja ja kuulumaan juttelua. Otan Saagan tissille hetkeksi ja käydään vaihtamassa vaippa. Tämän jälkeen aloitetaan päivän leikit. Usein lemppari leluina toimii laulava kirja ja erilaiset värikkäät helistimet. Tällä hetkellä myös erilaiset purulelut, koska ikeniä selvästi kutittaa. Hampaita Saaga on tehnyt jo pitkään ja kaksi suloista nököä onkin jo alas puhjennut!

12:00 Kello lyö jo 12 ja on aika aloittaa ruokahetki. Saaga rakastaa syömistä ja on aina ollut hyvä siinä. Jos teen meille Markuksen kanssa jotakin sellaista ruokaa jota Saagakin pystyy syömään teen itse ruuat. Muuten syödään aika pitkälti kaupan valmiita soseita tai edelliseltä päivältä jäänyttä itse tehtyä ruokaa. Saaga syö tosi hyvin jo sattumiakin sisältäviä soseita eikä soseiden tarvitse enää olla silkin sileitä. Mitään inhokkisosetta ei myöskään vielä ole tullut vastaan vaan aika lailla kaikki menee alas. Hedelmäsoseet tietysti kaikista parhaiten! ? Annan myös muutaman naksun ruuan perään, joita Saaga saa itse syödä ja minä saan syödä ruokani lämpimänä. Ruuan jälkeen leikitään vielä hetki tai käydään ulkona vaunuttelemassa.

15:00 Saaga alkaa jo hieroa silmiään ja on aika laittaa tyttö päiväunille. Tietysti tässä vaiheessa tulee yleensä kakka, kun on juuri saanut lapsen vaunuihin ja lähdetään vielä vaipan vaihtoon. Nykyään kolmet päiväunet ovat vaihtuneet jo vähän aikaa sitten kaksiin. Laitan Saagan taas parvekkeelle nukkumaan. Unet kestävät nykyään noin kaksi tuntia. Vieressä oleva rakennustyömaa toimii todella hyvin kohinana porineen ja kolinoineen. ?

Nukkumaanmenoaika

17:00 Vaunut heiluu parvekkeella, kun katson keittiön ikkunasta ja ovenraosta kuuluu taas jokellusta. Saaga heräilee viimeisiltä päiväuniltaan. Nostan vaunujen kuomua ja Saaga hymyilee isosti nähdessään äidin kasvot. Tuon Saagan sohvalle ja ruvetaan imetyspuuhiin. Imetys on nykyään vähän mitä sattuu, koska keskittymistä tähän ei juurikaan ole. Lisää imetyksestä puolivuotiaan kanssa pääset lukemaan täältä. Vaippa tuntuu vielä kuivalta. Imetyksen jälkeen on tarjolla päivän toinen annos ruokaa. Ruoka syödään taas päristellen.

18:00 Olohuoneessa on leikit vielä menossa leikkimatolla. Katsellaan laulavaa kirjaa ja Saaga pyörii paikallaan kuin hyrrä. Itse laittelen iltapalaa valmiiksi ja samalla osallistun Saagan leikkeihin minkä hän antaa. Saaga tykkää leikkiä paljolti itsekseen eikä kaipaile seuraa. Yleensä äidille tykätään kääntää vain peppu ja jatkaa itsekseen lelujen tutkimista.

19:00 Aletaan syömään iltapuuroa. Saaga syö iltapuuroksi Valion Onni-puuroa, johon me lisätään kaurajauhoa. Näin puurosta saa vähän täyttävämmän. Saaga syö nykyään koko purkin jo kerrallaan. Kun puuro on syöty ja samalla viimeiset päivän pieruhuumorit päristelty on aika ruveta iltapesuille.

19:30 Pestään Saagan hampaita peilin edessä. Aikaisemmin hampaiden harjaus oli parasta hupia. Tämän jälkeen tuli vaihe, kun se oli pahinta mahdollista kidutusta, joten nykyään hampaat harjataan peilin edessä ja tämä kikka oikeasti toimii! Kiitos mahtavien seuraajien, jotka Instan puolella tämän kikan ystävällisesti jakoivat.

20:00 Siirrytään makuuhuoneeseen ja sylitellään Saagan kanssa hetki. Jostain syystä ennen nukkumaan menoa Saaga ei suostu enää tissille normaalisti sylistä, vaan syö paremmin, jos pötkötellään vierekkäin sängyllä. Syömisen jälkeen laitan Saagalle tutin suuhun ja lasken pinnikseen. Laitetaan kohina päälle ja paijaan hetken päätä. Aika vaihtelevasti Saaga nukahtaa unille viidestä minuutista kahteen kymmeneen minuuttiin. Ennen kuin me mennään itse nukkumaan Saaga päästää välillä muutamia kiljahduksia, jotka loppuu kuin seinään. Ilmeisesti juttelee unissaan, koska huuto ei jatku.

imetyksestä

Yöt menee aika hyvin nykyään joko kokonaisina tai yhdellä syötöllä. Mun tisseillä on ollut kyllä vaikeuksia tottua tähän rytmiin, mutta pikku hiljaa on alkanut maidon tuotanto tottua tähän uuteen rytmiin, kun maitoa ei tarvitakaan yöllä enää kolmea kertaa. On ihanaa nukkua pidempiä pätkiä, kun vielä muutama viikko eleltiin vaihetta, jossa imetin noin 3-4 kertaa yössä ja Saaga sai outoja itkukohtauksia pitkin yötä. Jos näin nopeasti laskee niin imetyskertojen yrityksiä on päivässä noin 6-7. Yleensä Saaga kyllä syö edes vähän jokaisella yrityksellä.

Imetän ennen jokaista ateriaa sekä aina ennen kuin Saaga menee unille ja kun Saaga herää unilta. Yöllä imetän, jos Saaga herää. Harvoin jaksan jäädä nostelemaan tuttia tai paijailemaan. Maidon tuotanto pysyy myös hyvin yllä, kun yöllä imetän edes kerran. Meillä ei ole vielä kiire siirtyä kokonaisiin öihin, ellei Saaga päätä itse olla öisin heräilemättä. Neuvola suositteli meille yö imetyksistä luopumista aikaisintaan 8-9 kuukauden ikäisenä.

Tältä näyttää meidän vauvan 7kk rytmi ja tällä tavalla ollaan nyt muutama viikko elelty. Vähän mulla on jo ikävä sitä aikaa, kun Saagan pystyi vaan käydä laittamassa pinnikseen ja itse häipyä jo muihin hommiin. Ei tarvinnut jäädä nukuttamaan ja itse melkein nukahtamaan sinne pinniksen reunalle. ?

Löytyykö sieltä samankaltaista rutiinia? Kivaa uutta viikkoa sinne! ☀

Kirjoitin myös meidän aikaisemmista rytmeistä:

Vauvan rytmi – ensimmäiset viikot

Päivärutiinit- 4kk

Meidän päivärytmi – 6kk

Miten meillä nukutaan – 6kk

Nähdään myös Instassa! ?

<3 Salla

Miltä näyttää meidän edesmennyt viikko kuvina? Meillä oli aika hektinen viikko ja se näkyykin meissä kaikissa nyt väsymyksenä. Räpsin viikon mittaan paljon kuvia puhelimeeni ja ajattelin nyt kertoa meidän kuulumiset kännykän kuvien kautta. Ensi viikko me otetaan kyllä rennommin!

Maanantai

Maanantai me oltiin kotosalla. Hoidin aika paljon työjuttuja ja kirjoittelin blogia. Markus teki koko tämän viikon iltavuoroja, joten me saatiin koko perheellä nukkua pitkään joka päivä. Saatiin myös vihdoinkin meidän pimennysverhot makkariin, joten ollaan saatu nauttia nyt pimeästä makkarista myös klo 5 jälkeen aamulla! Tämä on parantanut meidän kaikkien yöunia ihan valtavasti. Saaga on herännyt koko viikon klo 7 aamulla ja jatkanut syömisen jälkeen meidän välissä vielä reilun tunnin verran unia.

Nämä säät on ollut kyllä jotain niin ihanaa koko viikon! Mun mieli on ollut niin paljon virkeämpi ja ollut tosi onnellinen olo. Saagan hymy kyllä pelastaa sen huonommankin päivän. Käytiin vaunuttelemassa ja löysin Netflixistä myös uuden hyvän sarjan nimittäin Uraäidit! Ihan super sarja, jota tykitin heti maanantaina neljä jaksoa putkeen.

Tiistai

Tiistaina heti aamusta vedin kesämekon päälle ja mentiin rantaan lenkille. Räpsittiin muutama kuva päivän asu -postausta varten ja kirjoittelin taas paljon blogia. Tiistaipäivän omistin myös melkein kokonaan kodin laitolle. Saatiin meidän puuttuvat ruokapöydän tuolit ja vein kaikki meidän viherkasvit suihkuun. Siivosin ja puunasin paljon, mutta mikä harmitus nyt onkaan, kun on sunnuntai ja tiistain siivoiluita ei näy enää jälkeäkään.

Ollaan käyty myös Saagan kanssa nyt muutamia kertoja keinumassa ja vitsit, että Saaga tykkää siitä. Oikea hurjapää! Keitin kotona kahvit itselleni vielä klo 19 illalla, otin sen mukaan termariin ja lähdin Saagan kanssa vaunuttelemaan puistoa kohti. Oli ihanaa viettää Saagan kanssa puistossa aikaa, kun illallakin oli vielä super lämmin. Nallepuku oli ehkä vähän liiottelua, mutta eipähän tullut kylmä. Muuten tyttö onkin vetänyt ilman ulkopukuja koko viikon! ☀

Keskiviikko

Keskiviikkona meillä oli Saagan kanssa kahdetkin eri vauvatreffit. Ensimmäisillä vaavitreffeillä me käytiin Mustikkamaalla ja Kalasatamassa kahvilla. Meillä meni tässä ihan myöhään iltapäivään asti, jonka jälkeen melko suoriltaan lähdettiin toisille treffeille Laajasalon uimarannalle. Huomattiin keskiviikkona, että Saaga vierastaa tosi paljon muita ihmisiä paitsi meitä vanhempia.

Illalla alkoi kyllä jo tulla viileä ja Saagalla oli vaikeaa nukahtaa vielä päikkäreille. Montaa kertaa Saagan elämän aikana mun ei ole tarvinnut vaunujen kanssa kävellä edes takaisin, jotta vauva nukahtaisi, mutta nyt Saagalla oli selvästi vaikeuksia rauhoittua unille. Unet meni tosi myöhäisiksi ja nukkumaan mentiinkin vasta klo 22.

Torstai

Helatorstaina Markuksella oli taas vapaapäivä ja saatiin nukkua koko perheellä pitkään. Saaga tuli taas meidän väliin aamulla köllimään ja päristelemään (päristely on ollut tämän viikon juttu!). Käytiin Tedin kanssa aamulla koirauimarannalla uimassa ja lähdettiin tämän jälkeen keskustaan kävelemään, syömään, shoppailemaan ja kahville. Saaga käyttäytyi kuin unelma ja teki meidän koko päivästä todella onnistuneen. Me käytiin syömässä La Famigliassa Antipasti-lautanen sekä super hyvä kana, artisokka, viikunapizza. Ruokia me jouduttiin odottelemaan noin 45 minuuttia, mutta me kerettiin syöttämään Saaga hyvin tässä välissä.

Käytiin syönnin jälkeen Stockmannilla lastenhoitohuoneessa vielä vaihtamassa vaippa ja Saaga nukahtikin välittömästi vaunuihin, kun lähdettiin liikkeelle. Saaga heräsi vasta kotona, joten ehdittiin Markuksen kanssa kahvitella vielä Kluuvin Fazer Cafessa ihan kaikessa rauhassa. Otin Geisha-latten joka oli täysin pinkki! Me tilattiin myös Geisha-leivos sekä Pätkiskakun pala, jotka olivat molemmat ihan 6/5. Myöhemmin illalla käytiin katselemassa vielä sorsia koiralenkillä.

Perjantai

Perjantaina me käytiin ihastelemassa kirsikankukkia ja Saagan kummitäti tuli käymään kolmekuukautisen vauvansa kanssa. Tämä aika vuodesta on kyllä niin kaunis! Lisää näihin tunnelmiin pääset täällä. Kirsikkapuisto herätti paljon muistoja vuoden takaisesta, kun Saaga oli vielä pienenä Papusena mun vatsassa. Olin raskausviikolla 18, kun me käytiin täällä samaisessa Roihuvuoden kirsikkapuistossa ottamassa raskauskuvia.

Saaga teki perjantaina myös ennätykset hereillä olossaan ja nukkui koko päivän aikana vain 1,5 tuntia. Onneksi sanonta uni ruokkii unta ei pitänyt paikkaansa ja saatiin nukkua hyvin seuraava yö!

Lauantai

Lauantaina me käytiin Itiksessä shoppailemassa sekä syömässä. Saaga pääsi taas pukeutumaan hellehattuun ja me päästiin Raxin pizza buffettiin syömään. Shoppailussa parasta oli se, että meille oli kertynyt paljon lahjakortteja ja koko shoppailureissu oli meille täysin ilmainen. ? Mukaan tarttui uudet pussilakanat ja pyyhkeet joilla saadaan vähän kesäisempää väriä tänne meidän uuteen kotiin. Me etsitään koko ajan lisää pieniä väripisteitä, joilla me saadaan tästä vielä enemmän juuri meidän kodin tuntuinen.

Itis on yksi parhaita kauppakeskuksia kyllä liikkua lapsen kanssa. Rakastan niitä lastenhoitohuoneita sekä sitä, että hissejä löytyy joka puoleltta kauppakeskusta. Kaikki lastenvaateliikkeet on myös fiksusti yhdessä tasossa.

Sunnuntai

Sunnuntai me päätettiin pyhittää kotona ololle ja laitettiin vähän kämppää kuntoon. Päädyttiin kuitenkin vastaamaan myöntävästi, kun mun vanhemmat pyysivät meidät syömään. Toki tämä oli aika ihanaa, kun saatiin syödä Markuksen kanssa kerrankin lämmintä ruokaa ja tuoreet isovanhemmat pääsivät leikittämään Saagaa. Käytiin myös ostamassa vähän parvekkeelle kukkia ja kuvattiin tulevia yhteistöitä sekä muuta materiaalia. Aivan ihanan rento päivä siis! Saaga nukkui kyllä super huonosti taas kerran päikkärit ja nukahti illalla ihan ennätysaikaan jo ennen kello kahdeksaa.

Tältä näytti meidän viikko kuvina. Kävitkö kattomassa jo mun uusimman Reelsin? Hei parin viikon päästä on jo kesäkuu. Ihan hurjaa! Kivaa alkavaa viikkoa sinne! ☀

Lue myös:

Saagan ensimmäiset 7kk kuvina

Miten meillä nukutaan?

Vauva-arkea helpottavat tuotteet

Parhaat Netflixin sarjat

Nähdään myös Instassa! ?

<3 Salla

Kirsikankukat ovat taas loistossaan ja tämä kaunis muutaman päivän kestävä pinkki hetki kannattaa käydä katomassa NYT. Roihuvuoren kirsikkapuistossa tämä näky on kauneimmillaan ja me käytiin eilen Saagan kummitädin kanssa katsomassa näitä yli kahtasataa kaunista pinkkiä puuta vauvojen kanssa. Reissu herätti aika paljon muistoja sillä me oltiin tasan vuosi sitten täällä samassa paikassa fiilistelemässä mun juuri ollutta rakenneultraa, jossa selvisi, että meille tulee tyttö. Myös Saagan kummitäti odotteli pikkuistaan!

muistoja vuoden takaa

Vuosi sitten me oltiin Saagan kummitädin kanssa piknikillä täällä samaisessa kirsikkapuistossa, jossa eilen käveltiin katuja rattaiden kanssa. Mulla oli juuri ollut rakenneultra jota olin jännittänyt ihan kamalasti. Muutama kyynel siinä vierähti, kun kuulin, että kaikki on hyvin ja terve tyttö on tulossa. Kaikki se jännitys ja stressi purkautui ja vieläkin tuota viime vuoden kuvaa katsellessa muistan sen kevyen tunteen. ❤ Stressi ja pelko sairaasta lapsesta oli kadonnut ja ajatukset vaihtuneet toisenlaisiin mietteisiin. Muistan ne fiilikset joita pyörittelin päässäni läpi. Onko musta äidiksi? Millaista se lapsiperheen arki sitten on? Miten parisuhteelle tulee käymään? Entä jos lapsi vain itkee ja itkee, miten minä sitten jaksan? No Saagahan on yllättänyt meidät helppoudellaan, iloisuudellaan ja kaikin puolin vauva-arki on ollut ihanaa. Kyllähän niitä hetkiä on ollut, kun tekee mieli huutaa ja mielessään vaan pohtii mikä ihme tuolla pikkutyypillä taas on, mutta onneksi ne ajat ovat ainakin hetkeksi takanapäin. Arki ja itkut ovat helpottuneet kummasti Saagan kasvaessa.

Muistan, kun mielestäni mulla oli jo tuolloin ihan tosi iso vatsa tuossa alemmassa kuvassa, kun olin raskausviikolla 18. Ihmettelin, että mikä juttu tämä on, kun bussissakaan ihmiset eivät päästä istumaan. Onko ihmiset sokeita, kun eivät näe, että olen raskaana? No eihän tuo vatsa kyllä vielä kovin iso ollut. ? Raskausviikolla 18 tunsin myös ensimmäistä kertaa Saagan pienet potkut, joita luulin alkuun ilmavaivoiksi. Äidiksi tuleminen alkoi tuntumaan koko ajan enemmän ja enemmän todelliselta. Vatsan kasvua ja Papusen koko ajan voimistuvia liikkeitä oli aivan ihanaa seurailla. ☀ Mun on välillä vieläkin vaikea käsittää, että tämä on nyt se tyyppi joka kasvoi tuolla mun masussa ja että juuri me ollaan tämän maailman ihanimman tytön vanhemmat.

Vuosi sitten rv 18 ❤

Tänä vuonna vauva kainalossa ❤ Saaga 7,5kk

kirsikankukkien juhlaa korona-aikana

Aika ihanaa, että meidän uudesta kodista on ihan kävelymatka tänne Roihuvuoren kirsikkapuistoon. Kun käveltiin puistoa kohti nähtiin jo pitkältä kuinka paljon ihmisiä oli kasaantunut ihastelemaan näitä kauniita puita. Puihin oli kiinnitetty kylttejä, joissa kehotettiin pitämään riittävää turvaväliä ja pitämään puut rauhassa. Paikalta sai ostaa myös jäätelöä. Kieltämättä tuntui siltä, että nyt ei olla enää Suomessa. Väkeä oli paljon. Oli koiria, lapsiperheitä, pariskuntia, raskauskuvia ottavia tulevia äitejä, kimonoihin pukeutuneita naisia sekä kaveriporukoita. Todella hyvin ihmiset tajusivat pitää aika isojakin turvavälejä sekä moni piti myös maskia.

Roihuvuoren Hanami-juhla on tänä vuonna peruttu koronarajoitusten takia. Vaikka nyt puistossa ei ollutkaan mitään varsinaista ohjelmaa, oli siellä ihanaa kävellä vaunujen kanssa ja piknikillekin olisi ollut kiva jäädä. Päätettiin kuitenkin tällä kertaa vain kävellä paikan läpi eikä jääty tungokseen oleskelemaan. Toivottavasti ensi vuonna päästään näkemään tämäkin juhla paljon isommin!

Kirsikankukkien juhlaa

Muita raskausajan mietteitä ja muistoja:

Asiaa äitiysvaatteista

Minustako äiti

Meille tulee tyttö

Nähdään myös Instassa! ?

<3 Salla

Äidin huoli ei lopu ei. Oi miksi menin lukemaan juuri ennen nukkumaanmenoa lapsesta, joka oli meinannut tukehtua sormiruokaillessaan? Huolta riittää tässä äitiydessä muutenkin ja nyt mietin, miksi vielä jatkoin lukemista kommenttienkin puolelle. Kirjoitan tätä nyt yöllä kello 01, koska yöunet meni. Voisipa tämän omasta lapsesta stressaamisen ja huolehtimisen laittaa välillä laatikkoon ja laatikko lukkoon. Yli 90% päivästä mun ajatuksissa on Saaga ja se mitä Saaga tarvitsee. Tässä äitiyden aikana olen myös oppinut Saagan lisäksi kantamaan huolta itsestäni ja omasta terveydestäni. Oudon näköiset luometkin huolestuttavat tuhat kertaa enemmän, kuin aikaisemmin. Kyllä sitä kuitenkin tulee myös mietittyä, etten halua jättää Saagaa ilman äitiä. On tämä toisaalta ihan hyväkin asia, että vaivat tulee nopeasti hoidettua!

Huolet vain vaihtuvat

Voisinpa suojella Saagaa ihan kaikelta mitä elämässä tuleekaan vastaan. Stressi alkoi siltä samalta sekunnilta, kun Saaga oli vielä kaksi viivaa tikussa. Stressasin sitä, että mitä jos raskaus onkin vain tuulimuna? Olenko edes raskaana? Mitä jos saan keskenmenon? No kun raskaudessa päästiin etenemään turvallisille viikoille alkoi stressi siitä onko lapsi terve. Tämä pelko kummitteli mulla rakenneultraan asti ja kun sieltä saatiin puhtaat paperit pelkäsin, että synnytyksessä sattuu jotakin. Mihin jäi siis raskaudesta nauttiminen? Tämä jatkuva pelko ja huoli oli isoin syy miksi me päätettiin ottaa oma kätilödoula meidän synnytykseen mukaan.

Lapsen synnyttyä ensimmäiset viikot olivat pelottavia. Huoli siitä riittäähän maito ja onhan kaikki varmasti hyvin. Tuhat ja yksi kertaa tuli kyttäiltyä kehtoon hengittäähän lapsi varmasti. Jos en ollut varma oli pakko kädellä tunnustella rinnan päältä ja samalla usein lapsi heräsikin. Myös oma tietotaito oli tipo tiessään ja hormoninäpyistä eteenpäin tuli kaikki mahdollinen googletettua.

Nyt kun olen jo oppinut luottamaan siihen, että Saaga kyllä hengittää ja kaikki on hyvin aloin pelkäämään sormiruokailua. Mitä jos Saaga tukehtuu ja itse siinä tilanteessa jäädyn? Olen aivan 100% varma, että siinä tilanteessa en osaisi toimia sokin vuoksi. Tähän väliin täytyy sanoa, että vaikka lasten sairaanhoitaja olenkin ja päivystyksessä kriittisissä tilanteissakin olleena, en pystyisi toimimaan oikein saatikka mitenkään, jos Saagalle jotakin kävisi. Uskon, että olisin aivan yhtä kykenemätön auttamaan, jos Markukselle kävisi jotakin. Tiedän sen tunteen, kun veri pakenee raajoista ja sokki valtaa koko kropan. Yritän huutaa, mutta suusta tulee vain kuiskaus. Yritän miettiä miten tulee toimia, mutta aivot ovat ihan sumussa eikä ajatus kulje. Se on kamala tunne ja toivon ettei sitä tarvitse Saagan kanssa kokea. HUH, nyt menee aika synkäksi.

Suojelen siNua kaikelta

Me ollaan nyt kuitenkin Markuksen kanssa päätetty, että Saaga kääritään kuplamuoviin ja saatetaan se kouluunkin (miksi ei vaikka lukioon asti) kädestä pitäen. Toinen vaihtoehto on kotiin lukitseminen ja seinien pehmustaminen, mutta sekään ei pelasta sormiruokailulta. No jos nyt ihan ilman huonoa huumoria hetki puhutaan niin Saagahan syö super hienosti syötettynä, joten varsinaisesti sormiruokailulle ei ole tarvetta. Kyllä sitä ehtii myöhemminkin opettelemaan, kunhan ikää tulee vähän lisää ja taidot harjaantuvat. Saaga on oppinut vasta vähän aikaa sitten syömään karkeampia soseita, joten rauhassa nyt edetään.

ensiapu

Vaikka aihe on ihan tyhmä kaikin puolin, koska ei mitään pahaa halua lapselleen ajatella käyvän, kannattaa siitä huolimatta käydä kertaamassa omat ensiaputaidot, jotta mahdollisesti osaisi toimia tilanteessa jossa lapsi on hengenvaarassa.

Muista myös ladata 112 appi, jonka avulla apu löytää varmasti perille. Esimerkiksi sokki tilanteessa tai vaikeasti löydettävällä kesämökkipaikalla tämä appi on ihan ehdoton.

Entäs oletko laittanut omat hätätiedot (omat terveystiedot + hätäyhteystiedot) kännykkään näkyville, jotta ensihoitajat pääsevät siihen käsiksi näppäinlukosta huolimatta? Nämä kannattaa olla kunnossa ja muistaa vuosittain päivittää!

Tällaisia mietteitä tänä yönä! HUH. Taitaa olla tänään päikkäreiden paikka.

Lue myös:

Kiinteiden aloitus

Kuukausi kiinteitä takana

Mitä olen oppinut vuodessa äitiydestä?

Nähdään myös Instassa! ?

<3 Salla

Päiväkodin aloitus on ollut aiheena meidän huulilla viimeiset viikot. Saaga on nyt vasta 7kk ikäinen enkä todellakaan ole aikeissa vielä laittaa Saagaa päiväkotiin. Se ei kuitenkaan poista sitä, ettenkö aktiivisesti ajattelisi päiväkotia ja sitä missä vaiheessa se tuntuisi hyvältä ajatukselta aloittaa Saagan kanssa. Takaraivossa koko ajan kolkuttelee loppuva vanhempainvapaa ja me tiputaan kesällä kotihoidon tuelle. No sillä rahalla ei paljon lainoja lyhennellä, ruokaa osteta pöytään saatikka maksella vielä laskujakin päälle.

Ajatuksia päiväkodin aloituksesta

Haluaisin pitää Saagan mahdollisimman pitkään kotona ja pelkkä ajatuskin päiväkodista ahdistaa vielä. No ei ihmekään, koska Saaga on vielä niin pieni. Äitiyslomalla musta ei ole kertaakaan tuntunut vielä siltä, että mulla olisi kiire takaisin töihin. Tiedän kuitenkin, että taloudellinen tilanne pakottaa laittamaan lapsen päiväkotiin, jotta saan tienattua sitä rahaa, jolla voidaan elää ja maksella niitä laskuja ja lyhennellä niitä lainoja. Meillä ei kuitenkaan ihan niin ihanteellinen tilanne ole, että miehen palkka riittäisi kattamaan koko perheen kulut ja meidän molempien lainojen lyhennykset. Vaikka somea teenkin nyt äitiyslomalla työkseni olen huomannut, että en pysty täysillä keskittymään tähänkään ja tunnit loppuvat kesken päivässä, kun Saaga hoitaessa ja leikittäessä menee suuri osa päivästä.

Päiväkodissa lapsi oppii ryhmässä toimimisen taitoja, saa uutta sisältöä päivään ja saa kavereita. Mulle on ollut alusta asti selvää, että haluan kuitenkin laittaa Saagan päiväkotiin. Se, että missä vaiheessa ja mihin päiväkotiin on kuitenkin eri asia.

Milloin päiväkotiin?

Tähän meillä ei vielä ole yksiselitteistä vastausta. Ollaan mietitty, että ennen kuin Saaga osaa esimerkiksi kävellä, ei haluta laittaa Saagaa päiväkotiin. Ihanteellisinta olisi, jos pystyttäisiin pitämään ainakin ensi vuoden alkuun Saaga kotona. Haluaisin myös ensin päästä testaamaan Saagan hoitoon jättämistä sukulaisille ja katsoa miten siinä käy. Jep! Ei olla jätetty Saagaa vielä edes isovanhemmille pidemmäksi aikaa hoitoon. Toki imetys on suurin syy siihen miksi Saaga ei vielä ole ollut hoidossa ja sama mua mietityttää päiväkodin aloituksenkin kanssa tulevaisuudessa.

Enemmän stressaan omasta puolestani päiväkodin aloitusta, kuin Saagan. ? Miten ihmeessä kestän sen näyn, kun Saaga itkee päiväkodin lattialla äitiä ja lähden itse pois? Tai sen fiiliksen, kun päiväkodin aloitus on ihan nurkan takana ja ahdistus jättää Saaga hoitoon valtaa mut kokonaan? Mun täytyy päästä ajatusteni kanssa siihen mielentilaan, että päiväkodin aloitus ei ole kamala asia, vaan nimen omaan kiva ja uusi asia Saagan elämässä. Lisää välittäviä aikuisia ja lisää saman ikäisiä kavereita. Ennen kuin sisäistän tämän on varmasti turha ajatella päiväkodin aloitusta. ?

Omatunto ja balanssi

Mulla on todella ristiriitaisia tuntemuksia tällä hetkellä. Onko se oikein, että haluan pitää Saagan mahdollisimman kauan kotona, vaikka samaan aikaan stressaan kertyvää työpinoa, jota en kerkeä hoitamaan? Ajatukset osittain leijailevat työasioissa ja samaan aikaan haluaisin keskittyä täysillä tähän pieneen vauveliin, joka ei kohta enää ole vauveli. Nämä on niitä elämän valintoja. Musta kuitenkin tuntuu, että ajan kanssa me löydetään oikea tapa toimia. Töitä kuitenkin on pakko tehdä.

Luulen, että meidän perheelle oikea ratkaisu olisi se, että Saaga olisi alkuun muutaman päivän viikossa hoidossa. Kuka sanoo, että päiväkodin kun aloittaa, on heti pakko olla viisi kertaa viikossa hoidossa ja vielä kahdeksan tuntia päivässä? Uskon, että näiden mun sometöiden kanssa voisi hyvin toimia se, että Saaga olisi esimerkiksi maanantain ja tiistain hoidossa ja loppu viikon kotona. Kun arki lähtisi rullaamaan nähtäisiin me myös miten tämä lähtisi toimimaan. Tätähän se vauva-arki pitkälti on, uuden opettelua ja uusia rytmejä. Kokeilemalla se sitten selviää mikä meillä toimii!

kunnan vai yksityinen päiväkoti?

Tämä on myös ollut meidän mietteissä. Mihin päiväkotiin joskus Saaga halutaan? Halutaanko me laittaa lyhyen matkan päähän kunnan päiväkotiin, joka maksaisia kuukaudessa n. 100€, vai halutaanko me laittaa Saaga yksityiseen päiväkotiin? Mua itseäni jotenkin puistattaa ajatus isoista ryhmistä, joissa on paljon pieniä lapsia. Miten kaikkia ehditään katsomaan? Meidän lähin päiväkoti on melko uuden näköinen ja piha on viihtyisä. Piha on kuitenkin aivan täynnä lapsia ja valehtelematta ainakin 20 lasta näkyy aina pihalla. Aikuisia näkyy yleensä noin kolme. Yleensä lapset tekevät omia juttujaan ja päiväkodin tädit seisovat ringissä pihalla juttelemassa. En sano, että näin on kaikkialla, mutta itselleni tulee tästä meidän lähipäiväkodista sellainen fiilis, että en Saagaa juuri tähän päiväkotiin haluaisi laittaa. Lisäksi olen kuullut paljon tutuilta juttua siitä mitä päiväkodeissa on käynyt, kun hoitajat eivät yksinkertaisesti ehdi katsomaan kaikkia lapsia. Nämä ovat tietysti vain pienen ihmisryhmän puheita, mutta oma mielikuvani kunnan päivähoidosta luonnollisesti osittain perustuu kuulemistani asioista.

Olen jonkin verran googlettanut yksityisiä päiväkoteja ja huomasin, että näissähän on aivan valtavia hintaeroja! Meidän lähin yksityinen päiväkoti, jossa teemana on luonnonläheisyys ja kodinomainen ympäristö maksaa kuussa yli 1000€. En todellakaan ole valmis laittamaan Saagan päiväkotimaksuihin per kuukausi 1000€. Oltiin muutama päivä sitten vaunulenkillä hieman kauempana meiltä kotoa ja käveltiin Pilke nimisen yksityisen päiväkodin ohi. Päiväkoti oli musiikkipainotteinen ja vieressä oli liikuntapainotteinen päiväkoti. Munhan oli ihan pakko taas googlettaa, että mitä tämä päiväkoti sitten maksaisi. No ilokseni huomasin, että maksu oli vain n. 320€/kk, joka on vielä ihan siedettävä meidän perheen taloudelle. Lisäksi tähän ilmeisesti saa kunnalta yksityisenhoidon tukea, joka hieman vielä helpottaa kuukausimaksua.

En sano, että yksityinen päiväkoti olisi aina parempi kuin kunnan, mutta tämä tietty Pilke päiväkoti näytti hieman pienemmältä ja jotenkin itselle siitä tuli hyvä fiilis. Eikö se olekin pääasia? Tämä oli kuitenkin vain ikkunan takaa tehty arvio päiväkodista ja lopullisen päätöshän me tehdään vasta tutustumiskäynnin jälkeen. Olen kuitenkin onnellinen siitä, että vielä meillä ei ole kiire laittaa Saagaa hoitoon, vaan ihan rauhassa saadaan vielä näitä asioita pohtia. Ilmeisesti kuitenkin päiväkotipaikkoja saa alkaa varailemaan jo monta kuukautta ennakkoon, sillä paikat täyttyvät nopeasti.

Tällaisia ajatuksia tänään! Herääkö siellä ruudun toisella puolella ajatuksia aiheesta päiväkodin aloitus? ☀ Kivaa päivää sinne!

Lue myös:

Mitä äitiysloman jälkeen?

Miten meillä nukutaan?

Vauvan rytmi 6kk

Mitä olen oppinut äitiydestä puolessa vuodessa?

Nähdään myös Instassa! ?

<3 Salla

Kaivoin mun vanhan neuvolakortin esille ja mielenkiinnosta päätin vähän verrata miten Saaga on kasvanut vs miten minä kasvoin saman ikäisenä. En tykkää vertailla lapsia toisiinsa, koska kaikkihan me ollaan yksiköitä. Oli kuitenkin mielenkiintoista lähteä vertaamaan Saagan neuvolakorttia mun omaani ja katsoa kasvaako tyttö samalla tavalla kuin äitinsä.

Mun vanha neuvolakorttini ja Saagan neuvolakortti

Mun äiti ei ikinä kirjoittanut mulle vauvakirjaa mistä näkisin mun omia kehitysaskeliani, joten tämä neuvolakortti on ainoa, josta sitä pystyn seuraamaan. Ymmärrän kyllä äitiäni paremmin kuin hyvin, sillä me oltiin veljeni kanssa kaksoset sekä isosisko pyöri vielä parin vuoden ikäerolla taaperona vanhempien jaloissa. Ei ihme, että ei ehditty vauvakirjoja siis täytellä!

Itse synnytyin mitoin: 2780g, 47cm, py 34cm. Olin toki kaksonen ja se pienempi meistä, joten tiesin jo raskausaikana, että mun omista syntymämitoista ei voi päätellä tulevan vauvan mittoja. Saaga syntyi mitoin 3275g, 49cm, py 35,5cm. Mitat olivat meillä siis syntyessä aivan eri maata.

Mun oma neuvolakorttini vuodelta -94 on vähän aikaa nähnyt.

sosiaaliset taidot edellä

Vaikka me lähdettiin ihan eri mitoista Saagan kanssa liikkeelle otin mä aikoinani näköjään nopeasti Saagan mitat kiinni. 1kk neuvolassa olin jo pidempi ja samassa painossa, kuin Saaga. Siitä eteenpäin neuvolakortit meneekin painon kohdalta ihan muutamien kymmenien grammojen erolla, vaikka pituutta mulla itselläni olikin silloin enemmän (huom. n. yhden hurjan sentin verran ?).

Neuvolakorttiani selatessa selvisi se, että lähdin liikkeelle kunnolla vasta 10kk ikäisenä (konttaamaan), mutta tapailin jo aktiivisesti sanoja 1-vuotiaana. Olin siis sosiaalisesti enemmän kehittynyt mitä motorisesti. 1v 3kk ikäisenä puhuin hyvin jo sanoilla. Jännää nähdä miten Saagan puhe edistyy. <3  Saagan jokaisessa neuvolan arviossa lukee iloinen ja virkeä tyttö. Sitä Saaga on kyllä ollutkin. Bongasin samat sanat myös omasta neuvolakortistani. Huomasin myös, että omassa neuvolakortissani luki 5kk kohdalla: kääntyy vatsalleen. Saaga oppi kääntymään myös 5kk ikäisenä vatsalleen. Huomaan joka päivä meissä Saagan kanssa enemmän ja enemmän samaa.

Mun oma 1v neuvolakäyntini arvio

Saagan 6kk neuvolakäynti

Nyt kun Saaga on 7kk ikäinen on hän aika lailla saman kokoinen mitä mä olen ollut saman ikäisenä. Mun 7kk mitat: 7415g, 65,5cm, py 43,8cm. Saagan 7kk mitat: 7620g, 65,2cm, py 45cm. Muuten mennään siis aika lailla samoissa mitoissa, mutta Saaga on perinyt isänsä ison pään. Mun omassa neuvolakortissani lukee: Hyvin kehittynyt, hyväntuulinen tyttö. Aloittelee ryömimistä. Lähdin siis liikkeelle hieman ennen Saagaa, mutta hitaasti minäkin. Veljeni jo konttasti. Voisin siis tässä lopuksi todeta, että ollaan oltu Saagan kanssa hyvin samanlaisia vauvoja. Iloisia, hitaasti liikkeelle lähteviä ja pieniä. <3

Onko teillä omat vanhat neuvolakorttinne tallessa?

Lue myös:

Saagan 3kk neuvola ja ensimmäiset rokotteet

Saagan 5kk neuvola

Saagan 6kk neuvola

Mitä viikossa on opittu?

Nähdään myös Instassa! ?

<3 Salla

Äidin pikkunen murunen täyttää tänään 7kk ja aloin selailemaan puhelimesta kuvia joita on tässä matkan varrella tullut räpsittyä. Olipas ihanaa nähdä kuinka vastasyntyneestä asti Saaga on näyttänyt niin itseltään. Ulkonäkö muuttuu, mutta silti on aivan eri näköinen tyttö, tiedättekö mitä tarkoitan? ? Vastasyntyneestä pienestä kirpusta on kasvanut ihana pyöreä poskinen hymyilijä!

Näitä ensimmäisiä vauvakuvia oli niin hassua katsoa! Onko Saaga joskus oikeasti ollut näin pieni? Herran jestas sentään! Nämä kuvat ovat otettu Saagan ensimmäiseltä viikolta ja mun ihan oma lemppari on tämä kummitädin nappaama unessa tullut vahinkohymy. ❤ Saaga onkin ollut yhtä aurinkoa sen jälkeen, kun oppi hymyilemään.

Näissä kuvissa Saaga oli jo parin kuukauden ikäinen ja näyttää musta jo ihan samalta, kuin nytkin. Vaatteet vaan on vaihtuneet, mutta ihan samoja ilmeitä eleitä ja katseita näkyy. Tämä tyttö on kyllä ihan tuhannen ilmeen tyllerö.

Näissä Saaga oli jo melkein 6kk ikäinen tyllerö ja stressailin kovasti kiinteiden aloitusta. Se tuntui jotenkin niin haikealta, kun en ollutkaan enää Saagan ainoa ravinnon lähde. Samoihin aikoihin oli muuttorumba edessä ja kämppä oli hyrskyn myrskyn. Onneksi Saagan kanssa oli super helppoa muuttaa.

Nämä viimeiset 7kk ovat olleet kyllä parhaat kuukaudet mun omassakin elämässä. Vaikka aika ennen Saagaa, kun matkusteltiin ympäri maailmaa oli ihana, en silti vaihtaisi näitä hetkiä nyt mihinkään. On ihanaa olla äiti. ☀

Lue myös:

Synnytyskertomus

Meidän ensimmäiset viikot

Mitä olen oppinut äitiydestä puolessa vuodessa?

Saagan 6kk neuvolakuulumiset

Kiinteiden aloitus

Mitä äitiysloman jälkeen?

Nähdään myös Instassa! ?

<3 Salla ja Saaga

Uusia taitoja nyt viikossa on opittu hurjasti. Olen jo aikaisemminkin sanonut, että Saaga kasvaa ihan hurjaa vauhtia, oppii koko ajan uusia juttuja ja lisää persoonaa tulee esille. Niin kuin varmasti muidenkin vauvoilla! ? Ensimmäinen kunnolla nukuttu pitkä yö nukuttiin viime yönä ja olen niin ONNELLINEN! Teki hyvää nukkua seitsemän tuntia putkeen ja herätä vasta klo 7 aamulla. Jos meillä olisi pimennysverhot jo, nukuttaisiin me varmasti vielä pidempäänkin. Onneksi ne on nyt jo tilattu ja tulossa,  vaikka me joudutaankin niitä odottelemaan vielä muutaman viikon ajan. Saaga tekee tällä hetkellä hampaita ja tällä viikolla illat ovat olleet hieman itkuisempia. Lisää hampaiden tulosta pääset lukemaan täältä.

vauvan taidot 6kk

Mitä viikossa on opittu?

Saaga on oppinut päristelemään ihan kunnolla. Tämä päristely on meille ihan uusi juttu ja vitsit miten suloista se voikaan olla. ? Välillä musta tuntuu, että tahallaan yritetään päristellä niin lujaa, kuin suinkin osataan ja katsoa kuinka pitkälle se räkä lentää. Tämä meidän yhteinen pieruhuumori on siis aika kova sana nyt niin äidillä kuin tytölläkin. Onhan se ihan hurjan kivaa nähdä, kun Saaga hymyilee ja nauraa, joten pakkohan se on päristellä mukana.

Saaga on myös oppinut kääntymään vatsalta selälleen (toki tämä onnistuu vain välillä). Muutaman kerran olen nyt huomannut sen, että mun ei olekaan tarvinnut mennä kääntämään itkevää lasta vatsalta selälleen, vaan hän on itse kierähtänyt. Saaga ei siis ole ollut mikään liikkumisen edelläkävijä, mutta sosiaalisia taitoja on löytynyt senkin edestä. Edelleen toki tulee niitä hetkiä, kun itketään vatsaltaan lattialla, eikä takaisin selälleen päästä.

Alkuviikosta huomasin myös, että suorille käsille osataan jo varata. Aikaisemmin vatsallaan olo tuotti haasteita ja neuvolassa tuli sanomista siitä, että Saaga ei varaa käsille juurikaan painoa, vaan pitää niitä sivuilla tai suorana eteenpäin. No kyynärnojassa ollaan osattu jo hienosti hetki olla, mutta nyt ollaan tällä viikolla uutena taitona opittu suoristamaan kädet ja varaamaan hetkellisesti niille painoa.

Peruuttaminen! Jep! Nyt kun me ollaan pidetty enemmän Saagaa ihan vaan lattialla ilman leikkimattoa, on tyttö oppinut peruuttamaan. Eteenpäin ei siis vielä osata mennä eikä siis ryömiä, mutta takaperin liikutaan jo melko lujaa. ? Aikaisemmin Saaga on liikkunut vain akselinsa ympäri, mutta nyt käsillä työnnetään vauhtia kylläkin väärään suuntaan. Ollaan myös oltu nyt ilman sukkahousuja tai sukkia. Kuultiin, että se myös helpottaa lasta liikkumaan paremmin.

Saaga on oppinut myös tunkemaan hänen kädet meidän vanhempien suuhun. Se on nyt hurjan kiva leikki ja sille nauretaan vatsa kippurassa. Ei tämä mikään taito varsinaisesti ole, mutta on ihanaa ollut huomata, kuinka Saaga itse jo tekee omasta mielestään hauskoja juttuja eikä meidän vanhempien tarvitse aina saada hauskoja asioita aikaiseksi. On ollut ihanaa huomata kuinka Saaga itse naurattaa itseään!

vauvan taidot 6kk

Saaga täyttää ensi viikolla jo 7kk! En voi uskoa, että meillä on jo niin vanha tyttö (niin kuin en mikään muukaan kuukausi sitä usko) ?. Nyt meillä ei olekaan neuvolaa ja seuraava neuvola on vasta 8kk iässä! Eli nyt tuli ensimmäisen kerran kahden kuukauden tauko. 8kk neuvolan jälkeen se vasta jännää onkin, kun seuraava neuvola siitä onkin vasta yksi vuotiaana. Saagan 6kk neuvolakuulumisia pääsette lukemaan täältä.

Lue myös:

Meidän 6kk rutiinit, onko niitä?

Kiinteitä syöty nyt kuukausi

Miten meillä nukutaan?

Mitä olen oppinut äitiydestä puolessa vuodessa?

Saagan vaatekaappi

Nähdään myös Instassa!

<3 Salla