Search

17 Jun

Posted at 19:34h in Perhe & suhteet, Yleinen

Mä en osannut edes odottaa sitä aikaa, kun vauvakupla puhkeaa ja musta alkaa taas tuntumaan omalta itseltäni. Tällä tarkoitan nyt siis sitä, että en ole ainoastaan äiti ja mulla on elämässäni muitakin kivoja juttuja jotka tuovat mulle sitä onnellisuuden tunnetta, hyvää oloa, energiaa ja iloa. Äitiys on parasta mitä tiedän, mutta olen muutakin. Vauvakuplaa on elelty nyt jo yli kahdeksan kuukautta ja vasta viime päivinä musta on alkanut taas tuntumaan siltä, että haluan alkaa harrastamaan uusia juttuja tai miksi ei vanhoja kivoja harrastuksiakin sekä miettiä omia urasuunnitelmia.

hiljaa hyvä tulee

Saagan jättäminen hoitoon ei vieläkään tunnu musta itsestäni hyvältä. Pieniä aikoja voin olla erossa ja jos Markukselle jätän Saagan, voin olla vaikka koko päivänkin pois. Hoitoon jättäminen on itselleni iso juttu, koska olen niin tarkka kaikkeen Saagaan liittyvässä. Sellainen kontrollifriikki mutsi. Itsehän sallin tämän itselleni, sillä pohjimmaisena ajatuksena tässäkin on se ylitse pursuava rakkaus ja välittämisen tunteet. Jokaisella tapansa ja tämän näköjään olen itse valinnut.

Niin kuin moni muukin asia, on tämä vauvakuplan loppuminen hyvin yksilöllistä. Kaikilla koko kuplaa ei koskaan ollutkaan ja ovat nauttineet koko vauvavuoden myös niistä omista ihanista asioista. Itse en ole siihen pystynyt enkä oikeastaan edes halunnut, eikä siinä ole mitään vikaa. Näin esikoisen äitinä, kun kaikki on ollut uutta ja koko elämä on heittänyt härän pyllyä voin sanoa, että kiinnostus ja oma-aika on kulunut täysin Saagaan. Tein joskus omasta-ajasta Instan puolelle realsin ja se kuvaa aika hyvin sitä mitä se oma-aika on nämä ensimmäiset 8kk ollut. ? Onneksi en pitkäksi aikaa itseäni hukannut ja vanha minä alkaa pikku hiljaa taas kurkkimaan esiin. Mitä tulevaisuus vielä tuokaan tullessaan?

Se mitä tällä meidän vauvakuplan loppumisella tarkoitan on se, että ajatuksiin mahtuu nyt muutakin kuin se milloin Saagan vaippa on vaihdettu tai milloin seuraava ruoka pitäisi antaa. Minusta tämä on aika ihana tunne! Vähän niin kuin uusi vaihe taas elämässä, kun löytää itsensä uudelleen. Mulla saa olla omia juttuja, omia harrastuksia, omia mielenkiinnon kohteita ja kyllä, mulla saa olla omaa-aikaa eikä se tee musta yhtään sen huonompaa äitiä. Hetki mulla meni tämä oivaltaa. ❤️

Lue myös:

Vauvakupla ja ensimmäiset viikot

Kesän suunnitelmat lapsiperheenä

Mitä olen oppinut äitiydestä puolessa vuodessa?

Äitiaivot

Nähdään myös Instassa! ??

<3 Salla

12 Jun

Posted at 14:20h in Lifestyle, Perhe & suhteet, Yleinen

Mä en edes muista milloin meillä olisi ollut viimeksi Markuksen kanssa yhteistä lomaa. Todennäköisesti 2020 huhtikuussa, kun mentiin naimisiin. Tovi on siis vierähtänyt siitä, kun yhdessä on lomailtu!

Tässä ensimmäisessä lomapätkässä on ollut aika ihanaa myös se, että isovanhemmat ovat hoitaneet Saagaa niin, että ollaan päästy Markuksen kanssa saunomaan ja viettämään myös kahdestaan aikaa. Puhuttiin monesti raskausaikana jo siitä, ettei kuitenkaan vanhemmuuden takia haluta unohtaa toisiamme. Onneksi Saaga on ollut helppo lapsi, nukkuu paljon ja viihtyy myös itsekseen lattialla ilman kokoaikaista leikittämistä. Yhteistä aikaa on siis ihan arjessakin, mutta on se loma aivan eri asia. Vaikka Markus tekeekin etätöitä kotona ei se tarkoita, että meillä hukuttaisiin yhteiseen aikaan. Markus tekee todella tunnollisesti töitä ja vielä työpäivän jälkeen auttaa mua tarvittavissa kuvauksissa. Luulisi, että toisen naama alkaa jo kyllästyttää, mutta onneksi näin ei ole käynyt.

Edelliset ”lomat”

Jäin viime kesänä äitiyslomalle ja mulla oli kesä heinäkuusta asti vapaana. Markus kuitenkin oli keväällä vaihtanut työpaikkaa, joten menetti lomansa siinä hötäkässä. Mulla oli myös sairausloma menossa raskauden kipujen ja kolotusten takia, joten äitiysloma ei itsellänikään tuntunut juurikaan lomalle. Saagan synnyttyä Markus piti pari viikkoa isyyslomaa, mutta siinä vauvakuplassa, hormonihuuruissa ja paikat kipeänä en kutsuisi sitä yhteiseksi lomaksi. ?

Viime maaliskuussa meillä oli muutto. Markus piti siinä hötäkässä yhden viikon isyyslomaa ja se meni kokonaan muuttaessa ja loppusiivousta tehdessä. En siis tätäkään kutsuisi yhteiseksi lomaksi.

Me ollaan Markuksen kanssa pariskunta, joka tykkää matkustaa. Ollaan koettu yhdessä ties kuinka monta ikimuistoista matkaa ja nähty paljon. Välillä mulla on ikävä entistä elämää ja niitä lomia. Sitä fiilistä, kun lentokentällä kipristelee vatsan pohjasta ennen tulevia uusia seikkailuja. Saaga ja tämä uusi vanhemmuus on silti meidän paras seikkailu tähän asti ja oikeastaan aika innolla odotetaan, että päästään näyttämään Saagallekin maailmaa.

Vaikka korona vielä jyllääkin ja tämä on ensimmäinen loma, jolloin ei lähdetä ulkomaille, ollaan me silti nautittu tästä ihan täysillä. Ollaan tänä kesänä vietetty nyt ensimmäinen mökkiloma lapsiperheenä ja tarkoituksena on vielä kierrellä ympäri Etelä-Suomea.

Olipas ihana höpötellä välillä meistä pariskuntanakin! ❤️ Ihanaa viikonloppua sinne. ☀️

Lue myös:

Meidän kesäsuunnitelmat

Meidän rakkaustarina

Kun koti ei tunnu kodilta

Miten meillä kotityöt jaetaan?

Nähdään myös Instassa! ??

<3 Salla

09 Jun

Posted at 20:00h in Perhe & suhteet, Yleinen

Meillä oli tänään 8kk neuvola, joka on siirtynyt Saagan flunssan takia. Toisaalta siirtymä oli ihan hyväkin, koska tässä välissä ehti tulla imetyksen kanssa hieman huolia. Lyhykäisyydessään mua hieman huolettaa Saagan imetyskertojen ja maidon määrän riittävyys. Tässä muutaman viikon aikana imetyskerrat ovat laskeneet kuin lehmän häntä ja Saaga ei jaksa keskittyä yhtään syömiseen. Alussa oli myös itkuisuutta rinnalla imujen välissä, josta epäilin, että maitoa ei tulisi Saagan mielestä tarpeeksi tai tarpeeksi nopeasti. Nyt se ongelma on kuitenkin saatu hallintaan pumppailuilla. Saagaa ei silti kiinnosta tissillä syöminen enää kuin muutaman kerran päivässä ja se tässä kesähelteillä huolettaa sekä se, että maitomäärät eivät pysy kovin korkeina, jos syöttöjä tulee pari kertaa päivässä. Kirjoittelin jo aikaisemmin vinkkejä imetykseen puolivuotiaan kanssa, joilla me ollaan edes vähän saatu imetyskertoja vielä päiviin. Miten 1-vuotiaaksi asti riittää maitoa näillä imetysmäärillä? Nämä olivat siis huolen aiheita tänään. Tulen kirjoittamaan vielä tällä viikolla lisää näistä imetyksen huolista ja siitä miten meidän imetysmatka on nyt tässä vähän vanhemmalla vauvaiällä sujunut.

aikaisemmat neuvolakäynnit

Meillä on ollut neuvolaterkkareiden kanssa vähän huono tuuri. Juuri kun löydettiin hyvä terveydenhoitaja viime käynnillä, niin jouduimme tämän 8kk käynnin tosiaan perumaan Saagan flunssan takia ja saimme uuden käynnin tämän päiväiselle terveydenhoitajalle. Tämän kertainen neuvolaterkkari oli vielä opiskelija, mutta niin pitkällä kuitenkin jo opinnoissaan, että sai työskennellä terveydenhoitajan sijaisena kesän ajan. Tämän takia kokeneempaa hoitajaa hänellä ei ollut mukana. Neuvola on tähän asti ollut meille ainoastaan paikka jossa käydään mittauttamassa Saaga sekä saamassa uusia stressin aiheita ja näinhän asian ei pitäisi olla. Aikaisemmassa neuvolassa patisteltiin jo kovaa vauhtia Saagaa liikkumaan ja uudessa neuvolassa Saagan oman tahtisesta liikkeelle lähdöstä ei ole ollut mitään huolta.

8kk neuvola

Saagan viime neuvolakuulumiset (6kk) pääset lukemaan täältä. Tämän päiväisellä käynnillä meillä piti olla terveydenhoitajan käynti sekä lääkäri. Meillä oli kuitenkin tällä kerralla vain terveydenhoitajan käynti ja lääkärin aika olikin varattu yli kuukauden päähän erikseen. Saaga kasvaa edelleen omalla käyrällään ja kaikki näytti hyvälle. Painoa oli 8520 g, pituutta 69,2 cm ja pään ympärys oli 46,5 cm.

Imetyksen huoliin tämä terveydenhoitaja ei osannut sanoa mitään. Hän pahoitteli jo etukäteen ettei osaa auttaa imetykseen liittyvissä asioissa. Hän ei myöskään osannut auttaa kiinteisiin ruokiin liittyvissä kysymyksissä. Neuvolakäynnin yhteydessä hän kävi konsultoimassa itse kokeneempaa terveydenhoitajaa imetykseen liittyvissä kysymyksissä. Asia tuli varmasti selville, että mulla on kova halu vielä imettää. Kokeneemman terveydenhoitajan vastaus kuitenkin oli, että korviketta löytyy kaupan hyllyltä sekä jugurttipohjaisia smoothieita voi antaa. Kysyin voiko näitä jugurttipohjaisia tuotteita oikeasti jo antaa vaikka Saaga on vasta 8kk ikäinen ja muistiinpanot tarkistettuaan ei niitä kuitenkaan vielä suositellut. Vastaavanlaisia tilanteita oli käynnillä paljon ja itsellä jäi ihan yhtä tietämätön ja huolestunut fiilis kuin ennen neuvolakäyntiä. Oikeastaan mua ärsyttää ettei neuvolasta saa apua mitä tarvittaisiin. Myöskin imetysohjaajan vastaanottoa ensin suositeltiin, kunnes kokeneempi hoitaja kertoi ettei ohjaaja osaa auttaa kuin pienen vauvan kanssa.

mitä käynnistä jäi käteen?

Käteen käynnistä siis jäi ohjeet: älä ole huolissasi, korviketta löytyy kaupasta ja ehkä nyt on vain vaihe menossa. Miten osaan olla rennosti ja huoleti, jos en saa vastauksia kysymyksiin jotka niitä huolia herättää? Kysyin myös miksi lapsi tarvitsee äidinmaitoa tai korviketta yksi vuotiaaksi asti? Vastaus oli jälleen epämääräinen: “ehkä kalsiumin takia”.  Ymmärrän hyvin, että kyseessä on opiskelija ja kaikkien meidän on jostain lähdettävä oppimaan, mutta meille tämä oli vain aivan turha käynti, joka ei helpottanut meidän perheen tarpeita millään tavalla. Meille kovasti suositeltiin Imetystuki Ry:n imetystukiäitejä sekä neuvolaterkkari myös yritti googletella meille vastauksia. Imetystuki Ry:n sivut ovat loistavat ja sieltä onkin löytynyt paljon apua pienen lapsen imetykseen liittyvissä kysymyksissä, mutta todella huonosti netistä yleisesti löytyy vastauksia isomman vauvan imetyksen huoliin.

Toivottavasti seuraava neuvolakäynti on taas parempi ja pääsemme taas meidän omalle hyväksi todetulle neuvolaterkkarille juttelemaan. Onneksi Saagalla on myös ihana kummitäti joka on imettänyt omaa lastaan taaperoikäiseksi asti, joten sieltä sain myös hieman helpotusta näihin omiin huoliin. Äitien välinen vertaistuki on kyllä parasta. ❤

Lue myös:

Meidän imetysmatka – ensimmäiset 5kk

Meidän päivärytmi

Kiinteiden syönti – ensimmäinen kuukausi takana

Saagan 6kk neuvola

Hel*etin puuro ja tyhjät tissit

Nähdään myös Instassa! ?

<3 Salla

30 May

Posted at 22:38h in Lifestyle, Perhe & suhteet, Yleinen


Meillä on ollut super rento ja ihana viikonloppu. Toivottavasti sielläkin on ollut! Kesä on ollut kyllä viikonlopun teemana ja näkyi mansikoina, jäätelöinä, ulkoiluna, kukkina ja ylipäätänsä meidän kesäfiiliksenä. Kirjoittelin eilen meidän lomasuunnitelmista. Voit käydä lukemassa niitä täältä. Me siirrytään innolla uuteen viikkoon ja toivotaan, että säät pysyy yhtä hyvinä mitä ne on nyt viikonloppunakin ollut. ☀

Lauantaina syötiin super hyvä aamubrunssi, johon kuului mansikkasmoothie granolalla ja kahden suklaan croissanteja.

Käytiin lauantaina Sarvaston venesatamassa katsomassa, kun ihmiset laskivat veneitään vesille ja nautittiin kahvit satamakahvila Messissä.

Saaga pääsi tutustumaan vihreään nurmikkoon ja voikukkiin. Tämä syksyn lapsi ei olekaan Suomen kesää vielä nähnyt.

Päivälliseksi syötiin kasvispastaa. Täydellistä kesäruokaa!

Parvekejäätelöt kuuluivat myös useampaan otteeseen meidän viikonloppuun.

Tänään tilattiin lounaat kotiin ja nautittiin valmiista ruoasta.

Tänään tehtiin vielä lentti Tammisalon ympäri ja pysähdyttiin pesulaiturille syömään mansikoita ja nauttimaan auringosta sekä laineiden liplatuksesta.

Lue myös:

Saagan ensimmäiset 7kk kuvina

Ihana kesäasu!

Meidän viikko kuvina

Nähdään myös Instassa! ?

<3 Salla

29 May

Posted at 17:09h in Perhe & suhteet, Yleinen

Meillä on luvassa nyt ekaa kertaa kesä niin, että mennään aika pitkälti lapsen ehdoilla. Viime kesä oli aika tuskallinen ison raskausvatsan kanssa ja musta tuntuu, että me ei tehty oikein mitään. Nyt meillä on ensimmäinen kesä lapsen kanssa tai oikeastaan vielä vauvan kanssa. Ollaan paljon mietitty mitä me nyt kesällä tehdään. Toki Saagan on vielä niin pieni, että meidän ei tarvitse vielä miettiä Linnanmäkeä, Muumimaailmaa tai muita lasten aktiviteetteja.

Meillä on tänä kesänä niinkin suomalaiset suunnitelmat kuin pääasiassa kesämökkeily. Ajateltiin, että vuokrataan auto, jolla päästään kätevästi liikkumaan parillakin eri mökillä sekä käymään myös kätevästi muutamassa muussa paikassa. Pöyristyttiin kuitenkin, kun katsottiin auton vuokrauksen hintoja. Halvimmat autot, joihin mahdutaan meidän tavaroiden ja ison koiran kanssa maksoi n. 500-600€/10 päivää. Ihan järkyttävän kallista siis vuokrata auto. Saa nähdä mihin ratkaisuun me vielä päädytään.

Kuva viime kesältä kesämökiltä. Ihasteltiin Saagan kanssa maisemia järvelle. Toki masusta ei paljon maisemia vielä nähnyt. Tänä kesänä näytetään ne siis uudelleen!

kesäkuun lomat

Markuksella on neljä viikkoa lomaa tänä kesänä. Ne on jaettu kahteen osaan ja nyt on alkamassa ensimmäiset kaksi viikkoa. Tämä ensimmäinen viikko me ajateltiin pyhittää ihan kotona ololle, parvekkeen kesäkuntoon laittamiselle, uuteen asuinalueeseen paremmin tutustumiseen sekä muutenkin kodin laittoon. Mulla on parvekkeelle ihania suunnitelmia ja odotan kyllä ihan innolla, että pääsen niitä toteuttamaan!

Ensi viikonloppuna me ajateltiin lähteä käymään ensimmäistä kertaa mökillä. Saaga ei ole vielä koskaan käynyt meidän mökillä, joten odotan sitä kyllä innolla. Toisaalta myös mietin nukkumajärjestelyjä sekä hyttysiä. Meillä on nukkumapaikat mökillä parvella, johon on suorat jyrkät tikapuut. Saunamökin vieressä on myös nukkumatilat. Siellä on kaksi erillistä sänkyä, mutta Saagalle pitäisi hankkia matkasänky. Mietin myös vaunuissa nukkumista ja sitä, että meillähän täytyy olla hyttysverkko hankittuna ennen kuin lähdetään mökillä käymään. En ole hirveästi vielä perehtynyt lasten ja nimen omaan vauvojen hyttyssuojiin, joten jos on vinkkejä niin kertokaa toki! Olisi kurjaa viettää kesä itkua kuunnellen, kun toista kutittaa.

Samalla kun meillä kerta on auto käytössä niin ajateltiin käydä kotieläintiloilla Fallkullassa tai Haltialassa. Fallkullan kotieläintilalla on tullut omassa lapsuudessa vierailtua paljon. Haltialassa taidettiin käydä Markuksen kanssa ensimmäistä kertaa meidän odotuskuvia otattaessa. Fallkullan lähellä on Fazerin kahvila, josta saa viikonloppuisin myös brunssia. Ajateltiin, että pidetään ainakin yksi viikonloppu tässä kesällä, että mennään käymään brunssilla ja sen jälkeen Fallkullan kotieläintilalla.

heinäkuun lomat

Heinäkuun viimeisillä viikoilla Markuksella on toinen setti lomia ja lähdetään käymään Markuksen siskon miehen mökillä, jossa me käydään joka vuosi yhdessä. Tämä mökki sijaitsee Äänekoskella ja matkaa siis on yli 5 tuntia. Hieman kauhun sekaisin tuntein mietin miten Saagan kanssa selviydytään näin pitkästä ajomatkasta. Nyt mukaan kuvioihin on tullut kaksi lasta, meidän ja heidän, joten mökkiloma tulee varmasti olemaan hieman erilainen. Tietysti myös kaksi isoa koiraa pyörii jaloissa. Lisäksi me käydään vielä uudemman kerran meidän mökillä. Meillä on mökki Heinolassa ja sinne ajaa 1,5 tuntia, joten matka on helppo myös pienen lapsen kanssa.

Mökkeilyn ja kotieläintilojen lisäksi me tullaan aivan varmasti käymään Korkeasaaressa ja piknikeillä erilaisissa paikoissa täällä uudella asuinalueella. Tuoreita marjoja, suklaata, kylmää juotavaa ja hedelmiä tulee olemaan ne piknikit täynnä! Lisäksi suunnitelmissa on mini retki Porvooseen, Suomenlinnaan ja Hangossakin olisi ihanaa käydä. Katsotaan mitä kaikkea me ehditään tämän kesän aikana!

Onko siellä jo kesäsuunnitelmia tehty? ☀

Lue myös:

Helsingin paras brunssipaikka

Päiväretki Porvooseen

Päivän kesäasu

Nähdään myös Instassa! ?

28 May

Posted at 17:43h in Perhe & suhteet, Yleinen

Saaga käyttää tänään 8kk ja vasta tänään ensimmäistä kertaa meistä alkoi tuntumaan Markuksen kanssa, että tämähän on kohta jo 1-vuotias! Siis mihin ihmeeseen tämä aika on mennyt? En ihmettele yhtään sitä, kun ihmiset kehottavat nauttimaan tästä lyhyestä vauva-ajasta sillä lyhyt tämä nimen omaan on!

Tosi kaukainen ajatus, että synnytyksestä on jo kahdeksan kuukautta. Vähän on jopa sellainen olo, että olenko mä edes koskaan synnyttänyt? Näin se aika kuultaa muistot.

Saagalla on kesäkuun alussa taas pitkästä aikaa neuvola. On ollut jopa vähän outoa, kun tässä 6-8kk välissä oli nyt ensimmäistä kertaa pieni paussi neuvolassa. Kesäkuun jälkeen seuraava neuvolakäynti onkin vasta syksyllä, kun Saaga täyttää vuoden! Voisiko joku vähän painaa jo jarruja? Liian nopeasti tässä kyllä mennään ja kasvetaan! Saaga on oppinut ihan hurjasti tässä kahdeksan kuukauden aikana enkä jaksa panikoida sitä mitä meillä vielä ei osata. Saagahan ei vielä ryömi tai istu, mutta kaikkea muuta ihanaa jo osataan. Ensimmäiset sanatkin on jo kuultu. Toki me edelleen “tapellaan” Markuksen kanssa siitä kumpi tuli ensin, isi vai äiti. ? No mitä meidän 8kk vauva osaa?

Mitä meillä jo osataan?

Mitä meidän 8kk vauva osaa:

  • Kääntyä
  • Peruuttaa
  • Sanoa äiti ja isi (toki välillä menee vielä äiti ja isi väärin päin)
  • Putsata lattioita etsimällä kaikki mahdolliset roskat ja murut
  • Repiä sukkia
  • Syödä itse smoothiepussista
  • Naurattaa äitiä ja isiä
  • Etsiä kaikkea kiiltävää (lempinimeltään tunnetaan myös harakkana ?)
  • Pyöriä akselinsa ympäri
  • Syödä sotkematta (mutta vain kaupan ruokia ?)
  • Tarttua esineisiin ja vaihtaa niitä kädestä toiseen
  • Nauraa
  • Päristellä niin, että sylki lentää toiselle puolelle asuntoa ?
  • Syödä varpaita
  • Itkeä krokotiilin kyyneleitä ?
  • Kääntää kirjan sivuja ja repiä kirjan sivuja
  • Istua rattaissa tyytyväisenä monta tuntia

Odotan vielä sitä hetkeä, kun saadaan kuvattua videolle Saagan sanat. Vielä ei olla siinä onnistuttu sillä Saaga lopettaa aina juttelun, kun näkee kännykän. ?

Lue myös:

Saagan ensimmäiset 7kk kuvina

Saagan vaatekaappi

Saagan 6kk neuvola

Vauvan rytmi 7kk

Nähdään myös Instassa! ?

<3 Salla

17 May

Posted at 18:43h in Perhe & suhteet, Yleinen

Me ollaan saatu rutiinit takaisin meidän arkeen ja on aika paljastaa meidän vauvan rytmi nyt 7kk ikäisenä. Oon niin odottanut tätä, kun tiedän jopa suurin piirtein miten Saaga menee nukkumaan ja milloin herää. Saagahan on ollut koko pienen elämänsä tosi rutiineja rakastava tyttö ja nyt onkin ollut outoa, että viimeiset pari kuukautta ollaan elelty ihan miten sattuu rytmillä. Meillä ei siis ole ollut rytmiä. Kirjoittelin viimeksi meidän ”rytmistä”, kun Saaga oli 6kk. Pääset lukemaan lisää täältä. Saaga on nyt 7,5 kuukautta ja kasvu on aika hurjaa!

meidän päivärutiinit

Kaverit ovat välillä kyselleet, että mihin aikaan olisi hyvä aika nähdä? Milloin Saagalla on päiväuniaika? No en ole moneen kuukauteen osannut näihin kysymyksiin vastata, koska päiväunien ajat ovat heitellet ihan härän pyllyä samoin meidän rytmi. Se me ollaan opittu jo aikoja sitten, että kodin seinien sisäpuolella kaikki on helpompaa ja kellon tarkkaa, mutta kun lähdetään esimerkiksi mummolaan, kavereille tai ulos perheellä vaikka shoppailemaan, lyhenee päiväunet merkittävästi.

Nyt muutama viikko sitten me ollaan päästy takaisin siihen pisteeseen, että tiedetään suunnilleen miten Saagan päivä menee. Me tiedetään koska on ekojen päikkäreiden aika ja me tiedetään koska Saaga herää. Päikkäreiden pituudet ovat lyhentyneet äkisti todella paljon ja yöunille siirrytään monta tuntia aikaisemmin kuin ennen. Saaga on aina ollut vauva joka menee nukkumaan noin kello 22-23 välissä. Tällä hetkellä unille siirrytään jo paljon aikaisemmin ja meille on Markuksen kanssa siunaantunut illalla ihan kaksin keskeistä aikaa! Ensimmäisten iltojen jälkeen tuli ihan tunne, että mitä ihmettä tässä nyt pitäisi ilman Saagaa olla tekemässä. ?

Vauvan rytmi 7kk

aamun aloitus

07:00 Saaga aloittaa sukilleen juttelun omassa pinniksessään. Katson kelloa ja huokaisen nähdessäni, että kello on vasta seitsemän. Monelle tämä voi olla myöhä, mutta itse turhaudun joka kerta edelleen, kun näen kellon olevan VASTA seitsemän. Saagalla on jalassaan vain toinen sukka. Otan Saagan tissille ja huomaan, että potkujumppa alkaa vain voimistumaan. Saaga ei siis enää nukahda. Turha yrittää. Otan Saagan meidän väliin makoilemaan ja molemmat Markuksen kanssa kilpaa tuhistaan Saagaa päin. Väsymys on vielä kova. Markus avaa rullaverhot (kaukosäätimellä, jepjep!) ja yritetään pikku hiljaa alkaa nousemaan sängystä aamutoimiin.

08:30 Könytään koko perhe sängystä ylös, ellei Markus ole aloitellut töitään jo kahdeksalta. Tedi pyörii jaloissa häntä heiluen, kun tietää, että ruoka-aika on koko perheellä, niin myös hänellä. Ruoka-aika on myös Saagan lemppari hetkiä päivissä. Saaga on ollut aina hyvä syömään. Oli se sitten tissimaitoa tai vauvan ruokaa.

09:00 Lähden vaihtamaan Saagalle vaippaa ja ja päivävaatteita. Tehdään pienet pesut lavuaarissa ja hämmästellään jätti isoa pissavaippaa. En tiedä miksi sitä pitää joka aamu hämmästellä, mutta keskustelu siitä syntyy joka aamu. ? Vaihdetaan Saagalle päivävaatteet ja laitetaan tyttö syöttötuoliin odottamaan kuola valuen aamupuuroa. Kuola saattaa kyllä valua päristelynkin tuotoksena. Aamupuuron yhteydessä me annetaan myös D-vitamiini suihkeena ja pestään peilin edessä hampaat.

10:00 Kello alkaa lähestymään jo kymmentä ja on aika laittaa Saaga ensimmäisille päikkäreille. Kokeilen vielä jos Saaga haluaisi tissiä. Jos Tedi on jo päässyt aamulenkille, Saaga nukkuu päiväunet parvekkeella vaunuissa. Onneksi päikkäreille nukutus menee vielä todella helposti ja riittää, kun tytön käy laskemassa vaunuihin ja vetää vaunujen kuomun alas perässään. Jos koira täytyy päästää aamunlenkille, lähdetään me Saagan kanssa vaunuttelemaan ulos. Tämä toki on vaihtoehto josta en niin tykkää. Kirjoittelin aikaisemmin jo koiran ja vaunujen kanssa kulkemisesta.

Päivän touhut

11:00 Vaunuista alkaa näkymään potkuja ja kuulumaan juttelua. Otan Saagan tissille hetkeksi ja käydään vaihtamassa vaippa. Tämän jälkeen aloitetaan päivän leikit. Usein lemppari leluina toimii laulava kirja ja erilaiset värikkäät helistimet. Tällä hetkellä myös erilaiset purulelut, koska ikeniä selvästi kutittaa. Hampaita Saaga on tehnyt jo pitkään ja kaksi suloista nököä onkin jo alas puhjennut!

12:00 Kello lyö jo 12 ja on aika aloittaa ruokahetki. Saaga rakastaa syömistä ja on aina ollut hyvä siinä. Jos teen meille Markuksen kanssa jotakin sellaista ruokaa jota Saagakin pystyy syömään teen itse ruuat. Muuten syödään aika pitkälti kaupan valmiita soseita tai edelliseltä päivältä jäänyttä itse tehtyä ruokaa. Saaga syö tosi hyvin jo sattumiakin sisältäviä soseita eikä soseiden tarvitse enää olla silkin sileitä. Mitään inhokkisosetta ei myöskään vielä ole tullut vastaan vaan aika lailla kaikki menee alas. Hedelmäsoseet tietysti kaikista parhaiten! ? Annan myös muutaman naksun ruuan perään, joita Saaga saa itse syödä ja minä saan syödä ruokani lämpimänä. Ruuan jälkeen leikitään vielä hetki tai käydään ulkona vaunuttelemassa.

15:00 Saaga alkaa jo hieroa silmiään ja on aika laittaa tyttö päiväunille. Tietysti tässä vaiheessa tulee yleensä kakka, kun on juuri saanut lapsen vaunuihin ja lähdetään vielä vaipan vaihtoon. Nykyään kolmet päiväunet ovat vaihtuneet jo vähän aikaa sitten kaksiin. Laitan Saagan taas parvekkeelle nukkumaan. Unet kestävät nykyään noin kaksi tuntia. Vieressä oleva rakennustyömaa toimii todella hyvin kohinana porineen ja kolinoineen. ?

Nukkumaanmenoaika

17:00 Vaunut heiluu parvekkeella, kun katson keittiön ikkunasta ja ovenraosta kuuluu taas jokellusta. Saaga heräilee viimeisiltä päiväuniltaan. Nostan vaunujen kuomua ja Saaga hymyilee isosti nähdessään äidin kasvot. Tuon Saagan sohvalle ja ruvetaan imetyspuuhiin. Imetys on nykyään vähän mitä sattuu, koska keskittymistä tähän ei juurikaan ole. Lisää imetyksestä puolivuotiaan kanssa pääset lukemaan täältä. Vaippa tuntuu vielä kuivalta. Imetyksen jälkeen on tarjolla päivän toinen annos ruokaa. Ruoka syödään taas päristellen.

18:00 Olohuoneessa on leikit vielä menossa leikkimatolla. Katsellaan laulavaa kirjaa ja Saaga pyörii paikallaan kuin hyrrä. Itse laittelen iltapalaa valmiiksi ja samalla osallistun Saagan leikkeihin minkä hän antaa. Saaga tykkää leikkiä paljolti itsekseen eikä kaipaile seuraa. Yleensä äidille tykätään kääntää vain peppu ja jatkaa itsekseen lelujen tutkimista.

19:00 Aletaan syömään iltapuuroa. Saaga syö iltapuuroksi Valion Onni-puuroa, johon me lisätään kaurajauhoa. Näin puurosta saa vähän täyttävämmän. Saaga syö nykyään koko purkin jo kerrallaan. Kun puuro on syöty ja samalla viimeiset päivän pieruhuumorit päristelty on aika ruveta iltapesuille.

19:30 Pestään Saagan hampaita peilin edessä. Aikaisemmin hampaiden harjaus oli parasta hupia. Tämän jälkeen tuli vaihe, kun se oli pahinta mahdollista kidutusta, joten nykyään hampaat harjataan peilin edessä ja tämä kikka oikeasti toimii! Kiitos mahtavien seuraajien, jotka Instan puolella tämän kikan ystävällisesti jakoivat.

20:00 Siirrytään makuuhuoneeseen ja sylitellään Saagan kanssa hetki. Jostain syystä ennen nukkumaan menoa Saaga ei suostu enää tissille normaalisti sylistä, vaan syö paremmin, jos pötkötellään vierekkäin sängyllä. Syömisen jälkeen laitan Saagalle tutin suuhun ja lasken pinnikseen. Laitetaan kohina päälle ja paijaan hetken päätä. Aika vaihtelevasti Saaga nukahtaa unille viidestä minuutista kahteen kymmeneen minuuttiin. Ennen kuin me mennään itse nukkumaan Saaga päästää välillä muutamia kiljahduksia, jotka loppuu kuin seinään. Ilmeisesti juttelee unissaan, koska huuto ei jatku.

imetyksestä

Yöt menee aika hyvin nykyään joko kokonaisina tai yhdellä syötöllä. Mun tisseillä on ollut kyllä vaikeuksia tottua tähän rytmiin, mutta pikku hiljaa on alkanut maidon tuotanto tottua tähän uuteen rytmiin, kun maitoa ei tarvitakaan yöllä enää kolmea kertaa. On ihanaa nukkua pidempiä pätkiä, kun vielä muutama viikko eleltiin vaihetta, jossa imetin noin 3-4 kertaa yössä ja Saaga sai outoja itkukohtauksia pitkin yötä. Jos näin nopeasti laskee niin imetyskertojen yrityksiä on päivässä noin 6-7. Yleensä Saaga kyllä syö edes vähän jokaisella yrityksellä.

Imetän ennen jokaista ateriaa sekä aina ennen kuin Saaga menee unille ja kun Saaga herää unilta. Yöllä imetän, jos Saaga herää. Harvoin jaksan jäädä nostelemaan tuttia tai paijailemaan. Maidon tuotanto pysyy myös hyvin yllä, kun yöllä imetän edes kerran. Meillä ei ole vielä kiire siirtyä kokonaisiin öihin, ellei Saaga päätä itse olla öisin heräilemättä. Neuvola suositteli meille yö imetyksistä luopumista aikaisintaan 8-9 kuukauden ikäisenä.

Tältä näyttää meidän vauvan 7kk rytmi ja tällä tavalla ollaan nyt muutama viikko elelty. Vähän mulla on jo ikävä sitä aikaa, kun Saagan pystyi vaan käydä laittamassa pinnikseen ja itse häipyä jo muihin hommiin. Ei tarvinnut jäädä nukuttamaan ja itse melkein nukahtamaan sinne pinniksen reunalle. ?

Löytyykö sieltä samankaltaista rutiinia? Kivaa uutta viikkoa sinne! ☀

Kirjoitin myös meidän aikaisemmista rytmeistä:

Vauvan rytmi – ensimmäiset viikot

Päivärutiinit- 4kk

Meidän päivärytmi – 6kk

Miten meillä nukutaan – 6kk

Nähdään myös Instassa! ?

<3 Salla

15 May

Posted at 11:42h in Lifestyle, Perhe & suhteet, Yleinen

Kirsikankukat ovat taas loistossaan ja tämä kaunis muutaman päivän kestävä pinkki hetki kannattaa käydä katomassa NYT. Roihuvuoren kirsikkapuistossa tämä näky on kauneimmillaan ja me käytiin eilen Saagan kummitädin kanssa katsomassa näitä yli kahtasataa kaunista pinkkiä puuta vauvojen kanssa. Reissu herätti aika paljon muistoja sillä me oltiin tasan vuosi sitten täällä samassa paikassa fiilistelemässä mun juuri ollutta rakenneultraa, jossa selvisi, että meille tulee tyttö. Myös Saagan kummitäti odotteli pikkuistaan!

muistoja vuoden takaa

Vuosi sitten me oltiin Saagan kummitädin kanssa piknikillä täällä samaisessa kirsikkapuistossa, jossa eilen käveltiin katuja rattaiden kanssa. Mulla oli juuri ollut rakenneultra jota olin jännittänyt ihan kamalasti. Muutama kyynel siinä vierähti, kun kuulin, että kaikki on hyvin ja terve tyttö on tulossa. Kaikki se jännitys ja stressi purkautui ja vieläkin tuota viime vuoden kuvaa katsellessa muistan sen kevyen tunteen. ❤ Stressi ja pelko sairaasta lapsesta oli kadonnut ja ajatukset vaihtuneet toisenlaisiin mietteisiin. Muistan ne fiilikset joita pyörittelin päässäni läpi. Onko musta äidiksi? Millaista se lapsiperheen arki sitten on? Miten parisuhteelle tulee käymään? Entä jos lapsi vain itkee ja itkee, miten minä sitten jaksan? No Saagahan on yllättänyt meidät helppoudellaan, iloisuudellaan ja kaikin puolin vauva-arki on ollut ihanaa. Kyllähän niitä hetkiä on ollut, kun tekee mieli huutaa ja mielessään vaan pohtii mikä ihme tuolla pikkutyypillä taas on, mutta onneksi ne ajat ovat ainakin hetkeksi takanapäin. Arki ja itkut ovat helpottuneet kummasti Saagan kasvaessa.

Muistan, kun mielestäni mulla oli jo tuolloin ihan tosi iso vatsa tuossa alemmassa kuvassa, kun olin raskausviikolla 18. Ihmettelin, että mikä juttu tämä on, kun bussissakaan ihmiset eivät päästä istumaan. Onko ihmiset sokeita, kun eivät näe, että olen raskaana? No eihän tuo vatsa kyllä vielä kovin iso ollut. ? Raskausviikolla 18 tunsin myös ensimmäistä kertaa Saagan pienet potkut, joita luulin alkuun ilmavaivoiksi. Äidiksi tuleminen alkoi tuntumaan koko ajan enemmän ja enemmän todelliselta. Vatsan kasvua ja Papusen koko ajan voimistuvia liikkeitä oli aivan ihanaa seurailla. ☀ Mun on välillä vieläkin vaikea käsittää, että tämä on nyt se tyyppi joka kasvoi tuolla mun masussa ja että juuri me ollaan tämän maailman ihanimman tytön vanhemmat.

Vuosi sitten rv 18 ❤

Tänä vuonna vauva kainalossa ❤ Saaga 7,5kk

kirsikankukkien juhlaa korona-aikana

Aika ihanaa, että meidän uudesta kodista on ihan kävelymatka tänne Roihuvuoren kirsikkapuistoon. Kun käveltiin puistoa kohti nähtiin jo pitkältä kuinka paljon ihmisiä oli kasaantunut ihastelemaan näitä kauniita puita. Puihin oli kiinnitetty kylttejä, joissa kehotettiin pitämään riittävää turvaväliä ja pitämään puut rauhassa. Paikalta sai ostaa myös jäätelöä. Kieltämättä tuntui siltä, että nyt ei olla enää Suomessa. Väkeä oli paljon. Oli koiria, lapsiperheitä, pariskuntia, raskauskuvia ottavia tulevia äitejä, kimonoihin pukeutuneita naisia sekä kaveriporukoita. Todella hyvin ihmiset tajusivat pitää aika isojakin turvavälejä sekä moni piti myös maskia.

Roihuvuoren Hanami-juhla on tänä vuonna peruttu koronarajoitusten takia. Vaikka nyt puistossa ei ollutkaan mitään varsinaista ohjelmaa, oli siellä ihanaa kävellä vaunujen kanssa ja piknikillekin olisi ollut kiva jäädä. Päätettiin kuitenkin tällä kertaa vain kävellä paikan läpi eikä jääty tungokseen oleskelemaan. Toivottavasti ensi vuonna päästään näkemään tämäkin juhla paljon isommin!

Kirsikankukkien juhlaa

Muita raskausajan mietteitä ja muistoja:

Asiaa äitiysvaatteista

Minustako äiti

Meille tulee tyttö

Nähdään myös Instassa! ?

<3 Salla

08 May

Posted at 09:00h in Perhe & suhteet, Yleinen

Äidin huoli ei lopu ei. Oi miksi menin lukemaan juuri ennen nukkumaanmenoa lapsesta, joka oli meinannut tukehtua sormiruokaillessaan? Huolta riittää tässä äitiydessä muutenkin ja nyt mietin, miksi vielä jatkoin lukemista kommenttienkin puolelle. Kirjoitan tätä nyt yöllä kello 01, koska yöunet meni. Voisipa tämän omasta lapsesta stressaamisen ja huolehtimisen laittaa välillä laatikkoon ja laatikko lukkoon. Yli 90% päivästä mun ajatuksissa on Saaga ja se mitä Saaga tarvitsee. Tässä äitiyden aikana olen myös oppinut Saagan lisäksi kantamaan huolta itsestäni ja omasta terveydestäni. Oudon näköiset luometkin huolestuttavat tuhat kertaa enemmän, kuin aikaisemmin. Kyllä sitä kuitenkin tulee myös mietittyä, etten halua jättää Saagaa ilman äitiä. On tämä toisaalta ihan hyväkin asia, että vaivat tulee nopeasti hoidettua!

Huolet vain vaihtuvat

Voisinpa suojella Saagaa ihan kaikelta mitä elämässä tuleekaan vastaan. Stressi alkoi siltä samalta sekunnilta, kun Saaga oli vielä kaksi viivaa tikussa. Stressasin sitä, että mitä jos raskaus onkin vain tuulimuna? Olenko edes raskaana? Mitä jos saan keskenmenon? No kun raskaudessa päästiin etenemään turvallisille viikoille alkoi stressi siitä onko lapsi terve. Tämä pelko kummitteli mulla rakenneultraan asti ja kun sieltä saatiin puhtaat paperit pelkäsin, että synnytyksessä sattuu jotakin. Mihin jäi siis raskaudesta nauttiminen? Tämä jatkuva pelko ja huoli oli isoin syy miksi me päätettiin ottaa oma kätilödoula meidän synnytykseen mukaan.

Lapsen synnyttyä ensimmäiset viikot olivat pelottavia. Huoli siitä riittäähän maito ja onhan kaikki varmasti hyvin. Tuhat ja yksi kertaa tuli kyttäiltyä kehtoon hengittäähän lapsi varmasti. Jos en ollut varma oli pakko kädellä tunnustella rinnan päältä ja samalla usein lapsi heräsikin. Myös oma tietotaito oli tipo tiessään ja hormoninäpyistä eteenpäin tuli kaikki mahdollinen googletettua.

Nyt kun olen jo oppinut luottamaan siihen, että Saaga kyllä hengittää ja kaikki on hyvin aloin pelkäämään sormiruokailua. Mitä jos Saaga tukehtuu ja itse siinä tilanteessa jäädyn? Olen aivan 100% varma, että siinä tilanteessa en osaisi toimia sokin vuoksi. Tähän väliin täytyy sanoa, että vaikka lasten sairaanhoitaja olenkin ja päivystyksessä kriittisissä tilanteissakin olleena, en pystyisi toimimaan oikein saatikka mitenkään, jos Saagalle jotakin kävisi. Uskon, että olisin aivan yhtä kykenemätön auttamaan, jos Markukselle kävisi jotakin. Tiedän sen tunteen, kun veri pakenee raajoista ja sokki valtaa koko kropan. Yritän huutaa, mutta suusta tulee vain kuiskaus. Yritän miettiä miten tulee toimia, mutta aivot ovat ihan sumussa eikä ajatus kulje. Se on kamala tunne ja toivon ettei sitä tarvitse Saagan kanssa kokea. HUH, nyt menee aika synkäksi.

Suojelen siNua kaikelta

Me ollaan nyt kuitenkin Markuksen kanssa päätetty, että Saaga kääritään kuplamuoviin ja saatetaan se kouluunkin (miksi ei vaikka lukioon asti) kädestä pitäen. Toinen vaihtoehto on kotiin lukitseminen ja seinien pehmustaminen, mutta sekään ei pelasta sormiruokailulta. No jos nyt ihan ilman huonoa huumoria hetki puhutaan niin Saagahan syö super hienosti syötettynä, joten varsinaisesti sormiruokailulle ei ole tarvetta. Kyllä sitä ehtii myöhemminkin opettelemaan, kunhan ikää tulee vähän lisää ja taidot harjaantuvat. Saaga on oppinut vasta vähän aikaa sitten syömään karkeampia soseita, joten rauhassa nyt edetään.

ensiapu

Vaikka aihe on ihan tyhmä kaikin puolin, koska ei mitään pahaa halua lapselleen ajatella käyvän, kannattaa siitä huolimatta käydä kertaamassa omat ensiaputaidot, jotta mahdollisesti osaisi toimia tilanteessa jossa lapsi on hengenvaarassa.

Muista myös ladata 112 appi, jonka avulla apu löytää varmasti perille. Esimerkiksi sokki tilanteessa tai vaikeasti löydettävällä kesämökkipaikalla tämä appi on ihan ehdoton.

Entäs oletko laittanut omat hätätiedot (omat terveystiedot + hätäyhteystiedot) kännykkään näkyville, jotta ensihoitajat pääsevät siihen käsiksi näppäinlukosta huolimatta? Nämä kannattaa olla kunnossa ja muistaa vuosittain päivittää!

Tällaisia mietteitä tänä yönä! HUH. Taitaa olla tänään päikkäreiden paikka.

Lue myös:

Kiinteiden aloitus

Kuukausi kiinteitä takana

Mitä olen oppinut vuodessa äitiydestä?

Nähdään myös Instassa! ?

<3 Salla

05 May

Posted at 17:56h in Perhe & suhteet, Yleinen

Päiväkodin aloitus on ollut aiheena meidän huulilla viimeiset viikot. Saaga on nyt vasta 7kk ikäinen enkä todellakaan ole aikeissa vielä laittaa Saagaa päiväkotiin. Se ei kuitenkaan poista sitä, ettenkö aktiivisesti ajattelisi päiväkotia ja sitä missä vaiheessa se tuntuisi hyvältä ajatukselta aloittaa Saagan kanssa. Takaraivossa koko ajan kolkuttelee loppuva vanhempainvapaa ja me tiputaan kesällä kotihoidon tuelle. No sillä rahalla ei paljon lainoja lyhennellä, ruokaa osteta pöytään saatikka maksella vielä laskujakin päälle.

Ajatuksia päiväkodin aloituksesta

Haluaisin pitää Saagan mahdollisimman pitkään kotona ja pelkkä ajatuskin päiväkodista ahdistaa vielä. No ei ihmekään, koska Saaga on vielä niin pieni. Äitiyslomalla musta ei ole kertaakaan tuntunut vielä siltä, että mulla olisi kiire takaisin töihin. Tiedän kuitenkin, että taloudellinen tilanne pakottaa laittamaan lapsen päiväkotiin, jotta saan tienattua sitä rahaa, jolla voidaan elää ja maksella niitä laskuja ja lyhennellä niitä lainoja. Meillä ei kuitenkaan ihan niin ihanteellinen tilanne ole, että miehen palkka riittäisi kattamaan koko perheen kulut ja meidän molempien lainojen lyhennykset. Vaikka somea teenkin nyt äitiyslomalla työkseni olen huomannut, että en pysty täysillä keskittymään tähänkään ja tunnit loppuvat kesken päivässä, kun Saaga hoitaessa ja leikittäessä menee suuri osa päivästä.

Päiväkodissa lapsi oppii ryhmässä toimimisen taitoja, saa uutta sisältöä päivään ja saa kavereita. Mulle on ollut alusta asti selvää, että haluan kuitenkin laittaa Saagan päiväkotiin. Se, että missä vaiheessa ja mihin päiväkotiin on kuitenkin eri asia.

Milloin päiväkotiin?

Tähän meillä ei vielä ole yksiselitteistä vastausta. Ollaan mietitty, että ennen kuin Saaga osaa esimerkiksi kävellä, ei haluta laittaa Saagaa päiväkotiin. Ihanteellisinta olisi, jos pystyttäisiin pitämään ainakin ensi vuoden alkuun Saaga kotona. Haluaisin myös ensin päästä testaamaan Saagan hoitoon jättämistä sukulaisille ja katsoa miten siinä käy. Jep! Ei olla jätetty Saagaa vielä edes isovanhemmille pidemmäksi aikaa hoitoon. Toki imetys on suurin syy siihen miksi Saaga ei vielä ole ollut hoidossa ja sama mua mietityttää päiväkodin aloituksenkin kanssa tulevaisuudessa.

Enemmän stressaan omasta puolestani päiväkodin aloitusta, kuin Saagan. ? Miten ihmeessä kestän sen näyn, kun Saaga itkee päiväkodin lattialla äitiä ja lähden itse pois? Tai sen fiiliksen, kun päiväkodin aloitus on ihan nurkan takana ja ahdistus jättää Saaga hoitoon valtaa mut kokonaan? Mun täytyy päästä ajatusteni kanssa siihen mielentilaan, että päiväkodin aloitus ei ole kamala asia, vaan nimen omaan kiva ja uusi asia Saagan elämässä. Lisää välittäviä aikuisia ja lisää saman ikäisiä kavereita. Ennen kuin sisäistän tämän on varmasti turha ajatella päiväkodin aloitusta. ?

Omatunto ja balanssi

Mulla on todella ristiriitaisia tuntemuksia tällä hetkellä. Onko se oikein, että haluan pitää Saagan mahdollisimman kauan kotona, vaikka samaan aikaan stressaan kertyvää työpinoa, jota en kerkeä hoitamaan? Ajatukset osittain leijailevat työasioissa ja samaan aikaan haluaisin keskittyä täysillä tähän pieneen vauveliin, joka ei kohta enää ole vauveli. Nämä on niitä elämän valintoja. Musta kuitenkin tuntuu, että ajan kanssa me löydetään oikea tapa toimia. Töitä kuitenkin on pakko tehdä.

Luulen, että meidän perheelle oikea ratkaisu olisi se, että Saaga olisi alkuun muutaman päivän viikossa hoidossa. Kuka sanoo, että päiväkodin kun aloittaa, on heti pakko olla viisi kertaa viikossa hoidossa ja vielä kahdeksan tuntia päivässä? Uskon, että näiden mun sometöiden kanssa voisi hyvin toimia se, että Saaga olisi esimerkiksi maanantain ja tiistain hoidossa ja loppu viikon kotona. Kun arki lähtisi rullaamaan nähtäisiin me myös miten tämä lähtisi toimimaan. Tätähän se vauva-arki pitkälti on, uuden opettelua ja uusia rytmejä. Kokeilemalla se sitten selviää mikä meillä toimii!

kunnan vai yksityinen päiväkoti?

Tämä on myös ollut meidän mietteissä. Mihin päiväkotiin joskus Saaga halutaan? Halutaanko me laittaa lyhyen matkan päähän kunnan päiväkotiin, joka maksaisia kuukaudessa n. 100€, vai halutaanko me laittaa Saaga yksityiseen päiväkotiin? Mua itseäni jotenkin puistattaa ajatus isoista ryhmistä, joissa on paljon pieniä lapsia. Miten kaikkia ehditään katsomaan? Meidän lähin päiväkoti on melko uuden näköinen ja piha on viihtyisä. Piha on kuitenkin aivan täynnä lapsia ja valehtelematta ainakin 20 lasta näkyy aina pihalla. Aikuisia näkyy yleensä noin kolme. Yleensä lapset tekevät omia juttujaan ja päiväkodin tädit seisovat ringissä pihalla juttelemassa. En sano, että näin on kaikkialla, mutta itselleni tulee tästä meidän lähipäiväkodista sellainen fiilis, että en Saagaa juuri tähän päiväkotiin haluaisi laittaa. Lisäksi olen kuullut paljon tutuilta juttua siitä mitä päiväkodeissa on käynyt, kun hoitajat eivät yksinkertaisesti ehdi katsomaan kaikkia lapsia. Nämä ovat tietysti vain pienen ihmisryhmän puheita, mutta oma mielikuvani kunnan päivähoidosta luonnollisesti osittain perustuu kuulemistani asioista.

Olen jonkin verran googlettanut yksityisiä päiväkoteja ja huomasin, että näissähän on aivan valtavia hintaeroja! Meidän lähin yksityinen päiväkoti, jossa teemana on luonnonläheisyys ja kodinomainen ympäristö maksaa kuussa yli 1000€. En todellakaan ole valmis laittamaan Saagan päiväkotimaksuihin per kuukausi 1000€. Oltiin muutama päivä sitten vaunulenkillä hieman kauempana meiltä kotoa ja käveltiin Pilke nimisen yksityisen päiväkodin ohi. Päiväkoti oli musiikkipainotteinen ja vieressä oli liikuntapainotteinen päiväkoti. Munhan oli ihan pakko taas googlettaa, että mitä tämä päiväkoti sitten maksaisi. No ilokseni huomasin, että maksu oli vain n. 320€/kk, joka on vielä ihan siedettävä meidän perheen taloudelle. Lisäksi tähän ilmeisesti saa kunnalta yksityisenhoidon tukea, joka hieman vielä helpottaa kuukausimaksua.

En sano, että yksityinen päiväkoti olisi aina parempi kuin kunnan, mutta tämä tietty Pilke päiväkoti näytti hieman pienemmältä ja jotenkin itselle siitä tuli hyvä fiilis. Eikö se olekin pääasia? Tämä oli kuitenkin vain ikkunan takaa tehty arvio päiväkodista ja lopullisen päätöshän me tehdään vasta tutustumiskäynnin jälkeen. Olen kuitenkin onnellinen siitä, että vielä meillä ei ole kiire laittaa Saagaa hoitoon, vaan ihan rauhassa saadaan vielä näitä asioita pohtia. Ilmeisesti kuitenkin päiväkotipaikkoja saa alkaa varailemaan jo monta kuukautta ennakkoon, sillä paikat täyttyvät nopeasti.

Tällaisia ajatuksia tänään! Herääkö siellä ruudun toisella puolella ajatuksia aiheesta päiväkodin aloitus? ☀ Kivaa päivää sinne!

Lue myös:

Mitä äitiysloman jälkeen?

Miten meillä nukutaan?

Vauvan rytmi 6kk

Mitä olen oppinut äitiydestä puolessa vuodessa?

Nähdään myös Instassa! ?

<3 Salla

SALLA SALMELA
Ota yhteyttä
Tästä klikkaamalla

Taika Creative Oy | Y-tunnus 3240586-2

Sähköposti

  • sallasalmela@outlook.com

Design © 2023 Pinja Mitrovitch | Intohimo Creates