Saaga täyttää tänään 11kk ja viimeinen kuukausi vauvavuotta pyörähti käyntiin. ? Mua itkettää tämä jo valmiiksi! Toisaalta haluan, että Saaga kasvaa ja me päästään kokemaan kaikkea ihanaa yhdessä. Pääsen opettamaan tästä maailmasta kaiken mahdollisen mitä tiedän ja seuraamaan millainen ihminen Saagasta kasvaa. Toisaalta en haluaisi, että tämä mun pieni nyytti kasvaa. En odottanut, että vauvavuosi menee näin hirvittävän nopeasti! Tästä kaikki kyllä varoittelivat. Todella ristiriitaiset fiilikset siis. ❤️
Tässä vauvavuoden aikana on saanut kuulla yhtä ja toista väittämää, jotka eivät ole meidän kohdalla ollenkaan pitäneet paikkaansa. Jokaisen vauva ja sitä myöten myös vauva-arki on erilainen ja se kannattaa muistaa. Tuoretta äitiä ei kannata pelotella itkuisilla öillä ja imetysmaratoneilla, parisuhderiidoilla ja synnytyksen jälkeisellä masennuksella. Kaikki näitä eivät koe ja vauva-arki voi olla ihanaakin. On tärkeää puhua kaiken näköisistä vauva-arjista, joten nostetaan välillä myös sitä positiivistakin puolta esille. Meillä se on sitä totisesti ollut! Keskitytään siis nyt niihin positiivisiin asioihin.
Kirjoittelin jo aikaisemmin blogin puolelle ihanista vauva-arjista joita jaoitte mulle Instan puolella. Pääset lukemaan jutun tästä!
Odotappas vaan!
Kukaan ei enää nuku. Öitä kannattaa vuorotella, jos mahdollista – Saaga ei ole koskaan ollut huono nukkuja. Itse asiassa olen nukkunut Saagan synnyttyä joka yö paremmin kuin viimeisilläni raskaana. Jopa niinä huonoina öinä, kun ollaan tehty hampaita tai itketty pieniä masuvaivoja.
Vauva asuu tissillä, joten muista ottaa kaikki lähelle – Saaga ei ole ikinä ollut tissitakiainen. Ei siis ole asunut tissillä. Saaga on syönyt ja lähtenyt, enkä muista erityisiä tiheän imun kausia. Meidän imetysmatkan ekat 5kk pääset lukemaan täältä.
Kun vauva oppii liikkumaan ei sitä pidättele enää mikään – No itse asiassa Saaga on super rauhallinen tapaus, eikä edes nyt ryömiessä ja noustessa polvien varaan uskalla esimerkiksi ylittää kynnyksiä. Rauhallisesti siis edetään!
Vauvan vaatteita saa vaihdella koko ajan – Käytetään parhaimmillaan viikkokin samoja vaatteita. Tavarat pysyvät vaipassa, Saaga ei ole ikinä ollut kova tyttö puklaamaan ja ruoat laitetaan suuhun eikä vaatteille.
Kakkavahingoilta ei voi välttyä. Odota vaan niitä kainalokakkoja – Lapsi on nyt 11kk eikä koskaan ole vielä syntynyt isoja vahinkoja. En edelleenkään tiedä mitä kainalokakat ovat.
Pieni vauva itkee öisin, mutta se menee ohitse – Saaga itki alle 3kk ikäisenä iltaisin puolesta tunnista tuntiin ja se oli siinä. Öisin ei itketty vaan nukuttiin. Välillä oli pientä ähinää, jonka jälkeen taas nukahdettiin. Osteopatiasta oli apua!
Parisuhde on kovilla vauvavuotena – Meidän parisuhde voi itse asiassa paremmin kuin koskaan näin vauvavuotena. Lue meidän rakkaustarina täältä.
Vauvavuosi voi tuntua yksinäiseltä – Olen saanut enemmän uusia ystäviä kuin moniin vuosiin! Olin yksinäisempi ennen vauvaa.
Koira voi muuttua mustasukkaiseksi uutta vauvaa kohtaan – Tedi ei ole välittänyt Saagasta yhtään ja itse asiassa on tajunnut ottaa koiran paikan meidän perheessä. Lue lisää täältä.
Lapsi ei viihdy yksin ja äidin on opeteltava leikkimään – Saaga hermostuu jos tulen sotkemaan hänen leikit ja yleensä leikkii mieluummin yksin. Saan siis hyvällä omalla tunnolla seurata leikkejä sohvalta käsin eikä sylissäkään tarvitse jatkuvasti ravata.
Kun vauva kasvaa, alkaa uusi vauvakuume – OK, tämän allekirjoitan! ?
Näin me sanottiin toisillemme raskausaikana. Kaikki menee puoliksi (paitsi imetys). Isä on osa vauva-arkea siinä missä äitikin on. Jotenkin tyhmää, että tätä joutuu edes selittämään näin vuonna 2021.
Isä ei hoida lasta
Yksi kommentti särähti mulla Saagan ekoina viikkoina pahasti korvaan: ”Oletko uskaltanut jättää lasta vielä isälle hoitoon?”
Isälle hoitoon?! Uskaltanut?!
Ei, en ole jättänyt lasta isälle hoitoon, vaan isä hoitaa omaa lastaan siinä missä minäkin. Jos lapsia hankitaan perheeseen, niistä huolehditaan yhdessä. Jokainen toki tekee tavallaan ja perheissä on eroja mitkä sopii mihinkin, mutta toinen ei voi kieltäytyä tai jättää ottamatta vastuuta vanhemman roolista. Isä on ihan yhtä pätevä vanhempi kuin äitikin. Itse asiassa Markus osaa vaihtaa vaipan paremmin sekä saa Saagan nauramaan helpommin. Minä osaan sitten syöttää paremmin. Molemmilla on siis vahvuutensa ja samalla viivalla seistään.
Markus ei ollut ikinä pitänyt kunnolla vauvaa edes sylissä, kun Saaga syntyi. Pääsi heti laittamaan vaipan synnärillä ja piti ihanasti kenguruhoidossa Saagaa. Mulle ei tullut mieleenkään, etten uskaltaisi Saagaa jättää Markuksen hoiviin. Sehän on meidän yhteinen lapsi, jota Markus rakastaa ja josta pitää huolta niin kuin minäkin.
No tämä kommentti juolahti mieleeni, kun eilen illalla katsoin Markuksen nukuttavan Saagaa. Aloin ajattelemaan sitä, että onneksi sellaista tilannetta ei vielä ole tullut eteen, että vain toinen vanhempi kelpaisi. Oli sitten kyse syöttämisestä, nukuttamisesta tai ihan vain leikkimisestä, niin molempien meidän kanssa homma sujuu mutkitta. Molemmat ollaan näitä juttuja tehty ja tullaan jatkossakin tekemään. Uskon, että uhmaikä tuo sitten omat haasteensa arkeen, mutta sitä en mieti vielä.
Neuvolassa on kuullut kommentteja myös. Ensin valitettiin siitä, että isä ei ole paikalla neuvolakäynneillä (koronan vuoksi luultiin, että neuvolaan ei saa tulla kuin raskaana oleva äiti) ja lapsen synnyttyä alkoi kuulumaan: ”äiti voi nyt pukea, äiti voi nostaa lapsen, jos äiti nyt ottaisi syliin”. Isä oli vieressä myös koko ajan. Onneksi nämä ovat olleet vain harvoja tökeröjä sanavalintoja ja neuvolassa on hyvin kyselty molempien jaksamista ja isän työtilannetta. Etätöihin on suhtauduttu hymy huulilla ja monesti jääty juttelemaan siitä kuinka vauvan kehitystä pystyy niin paljon paremmin seuraamaan sivusta.
Parisuhde ja vauva on combo joista molemmista pidetään huolta.
Etätyöt helpottaa
Me tehtiin raskausaikana päätös, että minä olen se, joka jää kotiin. Kolmivuorotyössä ja pitkiä 12,5 tunnin työpäiviä tekemällä ei vauva-arjessa juurikaan voi olla läsnä. Markuksen etätyöt ja tavalliset kahdeksan tunnin työpäivät olivat helpompi sulauttaa uuteen arkeen.
Meidän perheessä iso plussa onkin Markuksen etätyö. Isä ei poistu töihin kahdeksaksi tunniksi ja palaa iltapäivällä vasta kotiin. Tämä on yksi ihan valtava plussa! Etätyöt ovat sopineet meille hyvin. Monesti kuulee, että: ”eikö se toisen naama ala jo pikku hiljaa kyllästyttämään?” Voin kertoa, että ei, ei se ala. Me nautitaan siitä, että Markus saa olla niin vahvasti läsnä Saagan arjessa ja minä puolestani helpotan arkea laittamalla ruoat tiettyyn aikaan valmiiksi, että Markus voi vain kävellä ruokatauolla pöytään. Homma sujuu ja me ollaan opittu tämä aika hyvin. Jos lähden johonkin päiväksi, niin huolehditaan, että Markuksella on jotain mitä syödä kotona.
Tukipilari – parisuhde ja vauva
Vanhemmuus on ollut meille uutta. Saagahan on meidän esikoinen eikä lähisuvussakaan juuri ole lapsia. Vaikka meillä onkin aurinkoinen lapsi, jonka kanssa vauva-arki on koettu ihanana ja helppona on niitä vaikeitakin hetkiä ollut. Silloin on ollut enemmän kuin tärkeää, että se oma kumppani on ollut kädet ojossa ottamassa lasta hetkeksi ja itse on saanut puhallella rauhassa toisessa huoneessa. Sitten on taas vaihdettu, kun toisella on alkanut jo hermoja kiristää. Jos toinen on tarvinnut paussia, on se myös järjestynyt.
Höpötinkin Instan storyjen puolella viime viikolla meidän treffi-illasta. Siitä on hetki, kun viimeksi ollaan sylikkäin maattu sohvalla ja katsottu leffa alusta loppuun ilman keskeytyksiä. Sitä ennen tehtiin itse pizzaa Saagan ihmetellessä basilikan lehtiä. Saagan nukkuessa saatiin aikaa ihan vain toisillemme ja oikeasti katsottua yli kahden tunnin elokuva keskeytyksettä. Harvoin on tällaisia iltoja, kun pinnasängyn reunalla ei tarvitse käydä välillä roikkumassa. Ihan kuin Saagakin olisi tajunnut, että nyt me halutaan iskän kanssa vähän kaksinkeskeistä aikaa. Tällaisia iltoja ja päiviä me aletaan kyllä viettämään taas enemmän. Ollaan paljon parempi tiimi, kun pidetään myös toisistamme huolta. ❤️
Päivän ensimmäiset itkut on jo itketty ja kello on vasta yhdeksän. Syy tähän on tällä kertaa huonosti nukuttu yö, tyhjät tissit sekä tämä hel*etin puuro. Puuron syönti on ollut meillä varsinainen show. Tähän voisi myydä vaikka lippuja. Saaga on nyt 7,5kk ikäinen ja syö pelkästään Piltin puurojauheesta tehtyä puuroa sekä Valion Onni puuroa. Nyt on kuitenkin kyse tytöstä, joka syö ruoaksikin melkein mitä vain! Itse tehdyt ruoat jo menevät aika hyvin alas, mutta puuro ei.
Huonosti nukuttu yö näyttää tältä Saagan kasvoilla, mutta ei suinkaan samalta äidin kasvoilla.
väsymys painaa
Yritettiin eilen alkaa nukuttamaan Saagaa normaalisti kahdeksan aikaan, mutta tyttö oli hereillä vielä yhdeksän aikaan. Normaalisti onnistuu tainnutus tissillä, mutta tällä kertaa tissit olivat täysin tyhjät. Olin imettänyt viimeksi kuudelta illalla ja yhdeksältäkään vielä ei maitoa ollut noussut. Saaga heräili tunnin välein kello kahteen asti, jonka jälkeen ei rauhoittunut enää tutille. Yritin imettää, mutta tissit tuntuivat edelleen tyhjiltä nahkalörpyköiltä. Saaga jaksoi hienosti kyllä yrittää, mutta maito ei vain noussut. No siitähän seurasi itkut.
Kello 02:14 olin pakkasella kaivelemassa maitovarastoja, joita tuli alkuaikoina pumppailtua. Lämmitin 80ml maitoa pulloon ja syötin Saagalle. No tyttö sammui kun saunalyhty maidon jälkeen ja nukkui aamuun asti tyytyväisenä. Aamulla vähän ennen seitsemää sain imetettyä jotenkin, mutta edelleenkään en kyllä tuntenut maidon nousevan. Aina kuitenkin maidon nousun tunnen ja imetyksen alkutaipaleilla se jopa sattui.
Mua on pidempään jo vaivannut väsymys, joka ei kylläkään johdu yöunista. Saagahan nukkuu ihan super hienosti normaalisti, kunhan vaan saa syötyä. Kerran korkeintaan heräillään yöllä syömään, joten väsymys ei varmastikaan siitä johdu. Muistin, että ferritiin oli alhainen loppuraskaudesta eikä se siitä itsekseen korjaannu synnytyksen jälkeen. Imetys kuluttaa myös rautavarastoja joten ajattelen, että ehkä rauta-arvot ovat vain matalalla ja siksi meinaan päivisinkin nukahtaa pystyyn. Aloitin viime viikonloppuna rautalisän vitamiinien kylkeen (jotka nekin sisältävät rautaa) ja odottelen, josko ne alkaisi vaikuttamaan. Muuten täytyy lähteä käymään lääkärissä tarkastamassa muita veriarvoja.
Onneksi Saaga jaksaa silti hymyillä, vaikka puurokokeilut ovatkin ihan tuskaa
puurokokeilut
No palataanpas sitten näihin puurokokeiluihin. Ah, mun inhokki aiheeni! Usein tulee mietittyä, että onko vauvan pakko edes syödä puuroa? Voisiko aamu- ja iltapalaksi tehdä jotakin muuta? No muutama viikko sitten, kun Saaga meinasi tukehtua vesimeloniin päätin, että me pidetään nyt sormiruokailusta taukoa ja odotetaan, että motoriikka vähän kehittyy. Ei siis kannata edes miettiä mikromunakkaita tai muita vaihtoehtoa, kuin sosemaista ruokaa.
Monta kertaa viikossa tulee kokeiltua josko tänään olisi se päivä, kun Saaga suostuu syömään mamman kokkaamaa puuroa, mutta turhaan. Joka päivälle tätä energiaa ei kyllä riitä. Tältä aamulta lähti kolme lautasellista puuroa roskiin ja kamala sotku. No mitä tästä hyödyttiin? Saaga söi noin viisi lusikallista puuroa. Kaikki tämä viiden lusikallisen takia? Lopuksi, kun omat kokkailut eivät millään maistuneet niin päätin palata tuttuun Piltin puurojauheeseen, mutta tänään ei tämäkään maistunut. EI maistunut äidin puurot, ei kaupan puurot, mutta hedelmäsose sitten maistui. Tosi hyvä aamupala siis. Monta kertaa teki mieli heittää lautanen seinään ja luovuttaa.
Ollaan kokeiltu banaania, hedelmäsoseita, hienontaa kaurahiutaleet, tehdä paksumpaa, tehdä löysempää, lisätä marjoja, lisätä äidinmaitoa, syöttää lämpimänä, syöttää kylmänä, tehdä veteen, tehdä kaurajugurttiin, tehdä kaurajauhosta, mutta mikään ei maistu.
Miksi hel*etissä mä edes kokkailen itse niitä puuroja? No vastaus tähän on yksinkertaisesti raha. Yksi Valion Onni puuro maksaa 1,09€. Saaga syö yhdeltä istumalta yhden purkin. Itse tekemällä myös tietäisin 100% varmuudella mitä puurossa on. Esimerkiksi Piltin puurojauheessa on vehnäjauhoja, joka ei nyt välttämättä ole se, mitä haluaisin lapselleni heti aamusta syöttää. On tämäkin silti parempi, kuin muutama lusikka sitä äidin tekemää ilmeisen pahaa puuroa.
Tämä aamu oli kyllä huono valinta puurokokeiluille sillä Saaga oli super väsynyt. Silmiä hierottiin jo tunti ennen normaalien päikkäreiden alkamista ja Saaga nukahtikin minuutissa vaunuihin parvekkeelle.
Tämän päivän aamupala oli pussillinen mangososetta ja äidille suklaata
Riittääkö maito?
Mun täytyy tähän loppuun nyt kyllä vähän kehua tätä äitien välistä vertaistukea. Tiedän, että te siellä ruudun toisella puolella tiedätte tän huolen lapsen syömisistä ja imetyksestä. Riittääkö sitä maitoa ja mitä jos lapsi ei syö “äidin mielestä tarpeeksi” aamupuuroa? Onhan tässä kuitenkin kyse pienen lapsen ravinnosta. Imetyksen takia on viimeksi tullut itkettyä, kun Saaga oli ihan pieni sintti ja kirjoittelin meidän ensimmäisistä viikoista. Vatsataudin aikaan jouluna tuli huoli myös maidon riittävyydestä. Kun muut istuivat joulupöydässä, niin minä lypsin käsin Saagan kuvan kanssa vessassa pieneen lääkekippoon maitotippoja. Imetys on sujunut tämän jälkeen taas moitteetta ja ihanasti on voinut luottaa siihen, että maitoa tulee. No se huoli joka tulee, kun maitoa ei sitten tulekaan on kamala eikä varsinaisesti auta siihen, että maito lähtisi taas nousemaan.
Instagramin storyjen puolelle aamulla vähän kerroinkin yön ja aamun kuulumisia ja oli niin super hienoa huomata, kuinka DM-kansio meni tukkoon siitä, että toiset äidit jakavat omia vinkkejään tyhjien tissien ja aamupuuron suhteen. Totta kai muut haluavat auttaa, kun tietävät sen huolen olevan ihan kamala. <3 Kiitos siis jokaiselle viestin laittaneelle ja myös tämän tekstin lukijalle. Aina välillä tulee kamppailtua näidenkin asioiden kanssa eikä joka aamu ole sitä siistiä syömistä ja rauhakseen aamukahvin hörppimistä.
Kaikesta huolimatta ihanaa keskiviikkopäivää sinne, mä lähden nyt päikkäreille ja toivottavasti herään sieltä paremmalla jalalla! ☀
Me ollaan saatu rutiinit takaisin meidän arkeen ja on aika paljastaa meidän vauvan rytmi nyt 7kk ikäisenä. Oon niin odottanut tätä, kun tiedän jopa suurin piirtein miten Saaga menee nukkumaan ja milloin herää. Saagahan on ollut koko pienen elämänsä tosi rutiineja rakastava tyttö ja nyt onkin ollut outoa, että viimeiset pari kuukautta ollaan elelty ihan miten sattuu rytmillä. Meillä ei siis ole ollut rytmiä. Kirjoittelin viimeksi meidän ”rytmistä”, kun Saaga oli 6kk. Pääset lukemaan lisää täältä. Saaga on nyt 7,5 kuukautta ja kasvu on aika hurjaa!
meidän päivärutiinit
Kaverit ovat välillä kyselleet, että mihin aikaan olisi hyvä aika nähdä? Milloin Saagalla on päiväuniaika? No en ole moneen kuukauteen osannut näihin kysymyksiin vastata, koska päiväunien ajat ovat heitellet ihan härän pyllyä samoin meidän rytmi. Se me ollaan opittu jo aikoja sitten, että kodin seinien sisäpuolella kaikki on helpompaa ja kellon tarkkaa, mutta kun lähdetään esimerkiksi mummolaan, kavereille tai ulos perheellä vaikka shoppailemaan, lyhenee päiväunet merkittävästi.
Nyt muutama viikko sitten me ollaan päästy takaisin siihen pisteeseen, että tiedetään suunnilleen miten Saagan päivä menee. Me tiedetään koska on ekojen päikkäreiden aika ja me tiedetään koska Saaga herää. Päikkäreiden pituudet ovat lyhentyneet äkisti todella paljon ja yöunille siirrytään monta tuntia aikaisemmin kuin ennen. Saaga on aina ollut vauva joka menee nukkumaan noin kello 22-23 välissä. Tällä hetkellä unille siirrytään jo paljon aikaisemmin ja meille on Markuksen kanssa siunaantunut illalla ihan kaksin keskeistä aikaa! Ensimmäisten iltojen jälkeen tuli ihan tunne, että mitä ihmettä tässä nyt pitäisi ilman Saagaa olla tekemässä. ?
Vauvan rytmi 7kk
aamun aloitus
07:00 Saaga aloittaa sukilleen juttelun omassa pinniksessään. Katson kelloa ja huokaisen nähdessäni, että kello on vasta seitsemän. Monelle tämä voi olla myöhä, mutta itse turhaudun joka kerta edelleen, kun näen kellon olevan VASTA seitsemän. Saagalla on jalassaan vain toinen sukka. Otan Saagan tissille ja huomaan, että potkujumppa alkaa vain voimistumaan. Saaga ei siis enää nukahda. Turha yrittää. Otan Saagan meidän väliin makoilemaan ja molemmat Markuksen kanssa kilpaa tuhistaan Saagaa päin. Väsymys on vielä kova. Markus avaa rullaverhot (kaukosäätimellä, jepjep!) ja yritetään pikku hiljaa alkaa nousemaan sängystä aamutoimiin.
08:30 Könytään koko perhe sängystä ylös, ellei Markus ole aloitellut töitään jo kahdeksalta. Tedi pyörii jaloissa häntä heiluen, kun tietää, että ruoka-aika on koko perheellä, niin myös hänellä. Ruoka-aika on myös Saagan lemppari hetkiä päivissä. Saaga on ollut aina hyvä syömään. Oli se sitten tissimaitoa tai vauvan ruokaa.
09:00 Lähden vaihtamaan Saagalle vaippaa ja ja päivävaatteita. Tehdään pienet pesut lavuaarissa ja hämmästellään jätti isoa pissavaippaa. En tiedä miksi sitä pitää joka aamu hämmästellä, mutta keskustelu siitä syntyy joka aamu. ? Vaihdetaan Saagalle päivävaatteet ja laitetaan tyttö syöttötuoliin odottamaan kuola valuen aamupuuroa. Kuola saattaa kyllä valua päristelynkin tuotoksena. Aamupuuron yhteydessä me annetaan myös D-vitamiini suihkeena ja pestään peilin edessä hampaat.
10:00 Kello alkaa lähestymään jo kymmentä ja on aika laittaa Saaga ensimmäisille päikkäreille. Kokeilen vielä jos Saaga haluaisi tissiä. Jos Tedi on jo päässyt aamulenkille, Saaga nukkuu päiväunet parvekkeella vaunuissa. Onneksi päikkäreille nukutus menee vielä todella helposti ja riittää, kun tytön käy laskemassa vaunuihin ja vetää vaunujen kuomun alas perässään. Jos koira täytyy päästää aamunlenkille, lähdetään me Saagan kanssa vaunuttelemaan ulos. Tämä toki on vaihtoehto josta en niin tykkää. Kirjoittelin aikaisemmin jo koiran ja vaunujen kanssa kulkemisesta.
Päivän touhut
11:00 Vaunuista alkaa näkymään potkuja ja kuulumaan juttelua. Otan Saagan tissille hetkeksi ja käydään vaihtamassa vaippa. Tämän jälkeen aloitetaan päivän leikit. Usein lemppari leluina toimii laulava kirja ja erilaiset värikkäät helistimet. Tällä hetkellä myös erilaiset purulelut, koska ikeniä selvästi kutittaa. Hampaita Saaga on tehnyt jo pitkään ja kaksi suloista nököä onkin jo alas puhjennut!
12:00 Kello lyö jo 12 ja on aika aloittaa ruokahetki. Saaga rakastaa syömistä ja on aina ollut hyvä siinä. Jos teen meille Markuksen kanssa jotakin sellaista ruokaa jota Saagakin pystyy syömään teen itse ruuat. Muuten syödään aika pitkälti kaupan valmiita soseita tai edelliseltä päivältä jäänyttä itse tehtyä ruokaa. Saaga syö tosi hyvin jo sattumiakin sisältäviä soseita eikä soseiden tarvitse enää olla silkin sileitä. Mitään inhokkisosetta ei myöskään vielä ole tullut vastaan vaan aika lailla kaikki menee alas. Hedelmäsoseet tietysti kaikista parhaiten! ? Annan myös muutaman naksun ruuan perään, joita Saaga saa itse syödä ja minä saan syödä ruokani lämpimänä. Ruuan jälkeen leikitään vielä hetki tai käydään ulkona vaunuttelemassa.
15:00 Saaga alkaa jo hieroa silmiään ja on aika laittaa tyttö päiväunille. Tietysti tässä vaiheessa tulee yleensä kakka, kun on juuri saanut lapsen vaunuihin ja lähdetään vielä vaipan vaihtoon. Nykyään kolmet päiväunet ovat vaihtuneet jo vähän aikaa sitten kaksiin. Laitan Saagan taas parvekkeelle nukkumaan. Unet kestävät nykyään noin kaksi tuntia. Vieressä oleva rakennustyömaa toimii todella hyvin kohinana porineen ja kolinoineen. ?
Nukkumaanmenoaika
17:00 Vaunut heiluu parvekkeella, kun katson keittiön ikkunasta ja ovenraosta kuuluu taas jokellusta. Saaga heräilee viimeisiltä päiväuniltaan. Nostan vaunujen kuomua ja Saaga hymyilee isosti nähdessään äidin kasvot. Tuon Saagan sohvalle ja ruvetaan imetyspuuhiin. Imetys on nykyään vähän mitä sattuu, koska keskittymistä tähän ei juurikaan ole. Lisää imetyksestä puolivuotiaan kanssa pääset lukemaan täältä. Vaippa tuntuu vielä kuivalta. Imetyksen jälkeen on tarjolla päivän toinen annos ruokaa. Ruoka syödään taas päristellen.
18:00 Olohuoneessa on leikit vielä menossa leikkimatolla. Katsellaan laulavaa kirjaa ja Saaga pyörii paikallaan kuin hyrrä. Itse laittelen iltapalaa valmiiksi ja samalla osallistun Saagan leikkeihin minkä hän antaa. Saaga tykkää leikkiä paljolti itsekseen eikä kaipaile seuraa. Yleensä äidille tykätään kääntää vain peppu ja jatkaa itsekseen lelujen tutkimista.
19:00 Aletaan syömään iltapuuroa. Saaga syö iltapuuroksi Valion Onni-puuroa, johon me lisätään kaurajauhoa. Näin puurosta saa vähän täyttävämmän. Saaga syö nykyään koko purkin jo kerrallaan. Kun puuro on syöty ja samalla viimeiset päivän pieruhuumorit päristelty on aika ruveta iltapesuille.
19:30 Pestään Saagan hampaita peilin edessä. Aikaisemmin hampaiden harjaus oli parasta hupia. Tämän jälkeen tuli vaihe, kun se oli pahinta mahdollista kidutusta, joten nykyään hampaat harjataan peilin edessä ja tämä kikka oikeasti toimii! Kiitos mahtavien seuraajien, jotka Instan puolella tämän kikan ystävällisesti jakoivat.
20:00 Siirrytään makuuhuoneeseen ja sylitellään Saagan kanssa hetki. Jostain syystä ennen nukkumaan menoa Saaga ei suostu enää tissille normaalisti sylistä, vaan syö paremmin, jos pötkötellään vierekkäin sängyllä. Syömisen jälkeen laitan Saagalle tutin suuhun ja lasken pinnikseen. Laitetaan kohina päälle ja paijaan hetken päätä. Aika vaihtelevasti Saaga nukahtaa unille viidestä minuutista kahteen kymmeneen minuuttiin. Ennen kuin me mennään itse nukkumaan Saaga päästää välillä muutamia kiljahduksia, jotka loppuu kuin seinään. Ilmeisesti juttelee unissaan, koska huuto ei jatku.
imetyksestä
Yöt menee aika hyvin nykyään joko kokonaisina tai yhdellä syötöllä. Mun tisseillä on ollut kyllä vaikeuksia tottua tähän rytmiin, mutta pikku hiljaa on alkanut maidon tuotanto tottua tähän uuteen rytmiin, kun maitoa ei tarvitakaan yöllä enää kolmea kertaa. On ihanaa nukkua pidempiä pätkiä, kun vielä muutama viikko eleltiin vaihetta, jossa imetin noin 3-4 kertaa yössä ja Saaga sai outoja itkukohtauksia pitkin yötä. Jos näin nopeasti laskee niin imetyskertojen yrityksiä on päivässä noin 6-7. Yleensä Saaga kyllä syö edes vähän jokaisella yrityksellä.
Imetän ennen jokaista ateriaa sekä aina ennen kuin Saaga menee unille ja kun Saaga herää unilta. Yöllä imetän, jos Saaga herää. Harvoin jaksan jäädä nostelemaan tuttia tai paijailemaan. Maidon tuotanto pysyy myös hyvin yllä, kun yöllä imetän edes kerran. Meillä ei ole vielä kiire siirtyä kokonaisiin öihin, ellei Saaga päätä itse olla öisin heräilemättä. Neuvola suositteli meille yö imetyksistä luopumista aikaisintaan 8-9 kuukauden ikäisenä.
Tältä näyttää meidän vauvan 7kk rytmi ja tällä tavalla ollaan nyt muutama viikko elelty. Vähän mulla on jo ikävä sitä aikaa, kun Saagan pystyi vaan käydä laittamassa pinnikseen ja itse häipyä jo muihin hommiin. Ei tarvinnut jäädä nukuttamaan ja itse melkein nukahtamaan sinne pinniksen reunalle. ?
Löytyykö sieltä samankaltaista rutiinia? Kivaa uutta viikkoa sinne! ☀
Meille käytännölliset vauvan vaatteet ovat olleet aika lailla se avain, minkä perusteella ollaan ostettu vaatteita Saagalle. Toki tykkään, että vaatteet ovat myös kivan näköisiä. Millaiset vauvan vaatteet sitten ovat meidän perheessä olleet hyviä ja kovalla käytöllä? Ajattelin päästää teidät kurkistamaan Saagan vaatekaappiin, tai oikeastaan vaatekoriin. Saaga saa oman vaatekaapin vasta ensi viikolla, kun muutetaan uuteen kotiin!
käytännölliset vauvan vaatteet
Saaga oli viimeksi kuukausi sitten neuvolassa 64,2cm pitkä tyttö ja nyt viikon päästä meillä on taas uusi neuvola. Edelleen kuitenkin pieni osa koon 56 vaatteista mahtuu päälle. Kaikki koon 62 vaatteet on myös käytössä. Zaran vaatteet ovat ainoat joista käytetään kokoa 68, koska vaatteet vastaavat kokoa pienempää.
Meidän lemppari merkit vauvan vaatteissa on Newbie, Lindex, Zara ja HM. Zaran vaatteet ovat super ihanan näköisiä ja silmää kyllä kovastikin miellyttäviä, mutta ne ovat super epäkäytännöllisiä. Lindexiltä ja Newbieltä meiltä löytyy kaikista eniten vaatteita. HM:ltä löytyy parhaimmat sukkahousut meidän lyhyelle tytsykälle.
Jos seuraat mua jo Instagramin puolella, niin oletkin varmaan huomannut, että tykätään pitää Saagalla bodyä ja sukkiksia. Se on enemmän kuin ärsyttävää olla koko ajan ettimässä niitä yksinäisiä sukkia ja laittaa takaisin. Saaga on nyt n. kuukauden päivät harrastanut omien sukkien pois ottamista ja omissa sukissa ollaan kiinni siis lähes taukoamatta. Sukkikset ovat super kätevät, kun niitä ei tarvitse kerätä lattioilta ja toimii myös hyvin housujen korvaajina.
HM:n sukkikset ovat menneet meillä pisimpään. Saagalle sopii vaatteet jotka ovat lyhyitä, mutta vyötärön kohdalta löysiä. ❤️ Newbien sukkikset ovat meille siis vielä liian pitkät seuraavassa koossa, mutta nuo HM:n ovat edelleen sopvat, vaikka ovat kokoa 50/56! Jos sulla siis on pitkä lapsi, niin Newbien ovat paremmat. Jos taas lyhyemmän puoleinen, niin valitse HM.
Kuvassa Newbien sukkikset
Bodyt
Bodyissä parhaita ovat ehdottomasti *Lindexin ribbineulotut kietaisubodyt! Nämä bodyt ovat ainoat, jotka meni meillä vielä koossa 56, vaikka muissa vaatteissa ollaan siirrytty jo kokoon 62. Pituutta pystyy kätevästi säätämään. Laitoin alle kuvaa meidän käytetyimmistä bodyistä. Lisäksi vaatekorista löytyi vielä merinovillaista NameIt:in bodyä ja äitiyspakkauksen valkoisia kietaisubodyjä, jota ovat olleet ihan supereita.
VINKKI! Lindexillä on tällä viikolla kaikki normaalihintaiset vaatteet -20%! Käy kattomassa koko valikoima *täältä.
Kietaisumalliset bodyt ovat ollut ihan must meillä. Saaga on ollut ihan vastasyntyneestä asti kova tyttö kakkimaan ja niskakakat eivät enää edes yllätä. Kuvittele siis vetäväsi siinä tilanteessa pään yli vedettävä body pois. ✌. Vaikka sen saisikin alakautta vedettyä, niin on silti kietaisumalli paljon kätevämpi. Saaga ei myöskään juurikaan tykkää pukemisesta, jonka takia myöskin kietaisumallisten bodyjen kanssa tulee vähemmän itkua. Rakastan esimerkiksi tätä KappAhlin bodyä, johon usein tulee yhdistettyä henkselihaalarit!
Meillä housut on aika vähällä käytöllä. En juurikaan tykkää käyttää Saagalla housuja, kun sukkikset on niin kätevä ja helppo vaihtoehto korvaamaan sukat ja housut. Koska housut ovat niin vähällä käytöllä, niin esittelen nämä kaksi eniten käytettyä kuvan muodossa. Kaikista suloisimmat ja samalla myös käytännölliset housut ovat Newbien henkselihaalari, josta pääsee myös alakautta vaihtamaan kätevästi vaipan.
Kuolalaput oli meidän perheessä muutama kuukausi sitten paljon kovemmalla käytöllä. Nyt täytyy tunnustaa, että en ole käyttänyt kuolalappuja hetkeen. Toki ei ole ollut tarvekaan! Hampaita tulee, mutta kuolaa ei? ? En tiennyt, että tämmöinenkin on mahdollista. Kun ensimmäinen alahammas puski läpi, tuli kuolaa ihan valtavasti. Tällöin nämä *Hemtexin viralliselta nimeltään ruokalaput, mutta meillä enemmänkin kuolalappuina ovat toimineet parhaiten. Kangas on pyyhemäistä kangasta ja siksi paksumpaa kuin muilla merkeillä. Newbien kuolalaput ovat myös olleet hyviä käytössä!
Parhaat yökkärit ollaan ostettu Newbieltä, jossa vetoketju oli molempiin suuntiin. Vastasyntyneen kanssa tämä oli super kätevä, kun vaippaa vaihdettiin öisinkin. Nyt kun Saaga on jo kohta 6kk, niin ollaan käytetty paljon tätä KappAhalin nalleyökkäriä. Tämä on super suloinen ja vielä aika väljä päällä. Tämä on kokoa 62/68, mutta samaa kokoa oleva Polarn O. Pyretin yökkäri (joka odottaa vielä käyttöön ottoa kaapissa) on paljon isompi. Meiltä ei löydy montaa yökkäriä, mutta se ei ole meitä oikeastaan haitannut. Varsinkin nyt kun ollaan aloitettu kiinteät ruuat, niin kakkavahinkojakaan ei enää tule. ?
Odotan niin innolla jo kesää, kun pääsen ostamaan Saagalle kesävaatteita! ?
Mä tajusin eilen, että mietin päivittäin monta kertaa sitä, miten pienet asiat tekee mut onnelliseksi tässä vauva-arjessa. Välillä sitä unohtaa olla kiitollinen tästä äitiydestä ja tästä omasta suloisesta lapsesta. Kuinka vähän se vaatii, että sydän sulaa ja tuijottaa vain hymyillen tuota pikkuista. Olen niin kiitollinen isoista asioista, kuten imetyksen onnistumisesta, katosta pään päällä, terveestä lapsesta, hyvästä tukiverkosta, ihanista kummeista, arjen helppoudesta ja monesta muustakin asiasta. Nyt kuitenkin puhun niistä arjen pienistä asioista, jotka tuntuvat päivä päivältä ihanammilta.
Vauva-arjen kultahetket
Posket ovat kipeänä leikkihetkien päätteeksi kaikesta hymyilystä
Lastenlaulut osataan ulkoa ja selvät lempparilaulut ovat löytyneet
Uuden oppimiseen kannustaminen on ihanaa ja niin palkitsevaa
Ensimmäinen nauru. Ikinä en unohda sitä <3
Isän ja tyttären leikkihetket sivusta katsottuna
Kun Tedi tekee hellästi tuttavuutta Saagan kanssa (yleensä nuolaisemalla letin ojennukseen)?
Se näky, kun vaunuverhon takaa päiväunilla pilkottavat pelkät sukkahousut ja mini jalat
Aamulla herätessä leveä hymy ja kiljaisu tutut kasvot nähtyään
Se tunne, kun syli ja läheisyys auttaa ja yhdessä rauhoitutaan
Käsien ja jalkojen ihmettely
Pienet suloiset äännähdykset, kun nähdään uutta ja mielenkiintoista katsottavaa
Kun vaipanvaihdossa päästään nakupelleksi ja kiljutaan ilosta
Hikka ja aivastukset!
Jokainen röyhtäys, pieru ja pulautus – se tunne kun tietää, että toisella on nyt parempi olla
Puhelimen rulla on täynnä Saagan kuvia. Täytyi ostaa uusi puhelin, jossa on isompi muisti 😀
Ja viimeisenä tähän äidin kasvojen tunnistus ja niille leveästi hymyily <3
Olen haljeta onnesta, että saan olla tälle pienelle tytölle se tuki ja turva. Se tuttu ja läheisin ihminen, johon turvautua. Kun näen lapsestani sen, että hän haluaa äidin. Ei ketään muuta. Se on aika ihana tunne. <3
Tällä hetkellä lasten osteopatia on trendi vauvapiireissä ja ainakin musta tuntuu, että kaikki käyvät vauvojensa kanssa joko osteopatiassa tai vyöhyketerapeuttisessa vauvahieronnassa. Varsinkin silloin, kun ensimmäiset vatsavaivat alkavat, moni hakee apua tätä kautta. No mitä osteopatia ylipäätään edes on? Osteopatia on siinä mielessä tylsää katsottavaa, koska vanhempien silmiin se näyttää kirjaimellisesti siltä, kuin vauva istuisi osteopaatin sylissä koko käynnin ajan. Liike on siis hyvin pientä ja tuntuu, että mitään ei tapahdu. Silti koko ajan tapahtuu paljonkin. Osteopatian tarkoituksena on parantaa kehon toimintakykyä, hermoston kiputiloja ja toimintahäiriöitä. Käynnillä käsitellään niveliä, lihaksia ja lihaskalvoja. Yleensä tämä on lapselle täysin kivutonta. Saaga ainakin nautti osteopatiassa käynnistä ja nukkui käyntien jälkeen aina ihan super pitkät päikkärit. Löydät alempaa meidän lasten osteopatia kokemukset.
lasten osteopatia – miksi me käytiin?
Mihin vaivoihin me sitten lähdettiin hakemaan apua lasten osteopatiasta? Mehän (siis minä) kuuluttiin juuri niihin vanhempiin, jotka varaavat osteopaatille aikaa heti, kun ensimmäiset vatsavaivat alkoivat. Aamuöistä puhinaa ja illan itkua kuunneltiin muutama päivä. Helpotus tuli, kun ilma tuli pihalle pitkällä jalkajumpalla. Jokaisessa vaipassa oli myös kakka ja Saagan pepun iho oli jo rikki siitä kakan määrästä. Meillä ei ollut näkyvää voimakasta pulauttelua ja Saaga “liikkui” normaalisti. Ei siis pitänyt esimerkiksi päätä vain toisella puolella käännettynä. Ajattelin, että eihän meillä siis ole muita vaivoja, kuin tuo vatsa. Meidän kätilödoula suositteli osteopatiakeskusta Lapsen Tähden. Lasse Maijala pitää Lauttasaaressa vastaanottoa ja osteopatiakeskuksen yhteydessä on myös super ihana kahvila! Ihan vain muutaman kerran käytiin. ?☕
Mitä käynneillä tehtiin?
Ensimmäisellä käynnillä Saaga oli n. 1,5 kk ikäinen. Me ihmeteltiin Markuksen kanssa sitä miksi mitään ei tapahdu ja vasta useiden minuuttien jälkeen tajuttiin, että ai tää alkoikin jo. ? Heti käynnin jälkeen Saaga nukkui neljän tunnin päikkärit! Siis neljän tunnin! Oli kuitenkin aika väsyttävää se osteopatiassa käynti. Seuraavana päivänä oli ensimmäinen vaippa ikinä, jossa ei ollut yhtään kakkaa. Tästä olin suuresti häkeltynyt ja vaikuttunut, joten pidettiin meidän seuraava ajanvaraus voimassa. Saatiin osteopatiassa tietää, että suuret kakkavaippamäärät voivat olla yksi ummetuksen muoto. Kun suoli ei tyhjenekään kerralla kunnolla, vaan vuotaa vähän koko ajan. Sain käynniltä myös hyviä vinkkejä röyhtäyttämiseen. Kun lapsen alakroppa on rento, röyhtäys pääsee ulos. Ei siis ole tarpeen taputella lapsen selkää, mutta sitä voi hellästi hieroa, jos niin haluaa. Tämä oli mulle täysin uutta ja röyhtäys onkin tullut paremmin tämän neuvon jälkeen.
Toisella käynnillä (2,5 kk ikäisenä) me käsiteltiin ensimmäisen rota-rokotteen rokotereaktioita. Saaga nukkui muutaman päivän melkein 24/7, mutta muuta näkyvää rokotteesta ei seurannut. Osteopaatti kuitenkin sanoi, kun aloitti taas lapsen käsittelyn, että rokotereaktio kyllä tuntuu. Käsiteltiin siis ainakin palleaa, maksaa sekä lantion asento oli jäänyt kohdusta vielä hieman kieroksi. Lisäksi Saagalla oli alkanut tulemaan silent refluksin oireita. Nieleskely loppui muutaman päivän päästä tästä käynnistä.
Kolmannella ja viimeisellä käynnillä me käsiteltiin taas rokotereaktioita ja keskityttiin myös enemmän pään ja niskan alueeseen. Saaga oli tässä vaiheessa vähän yli 3kk, eikä ollut osoittanut mitään kiinnostusta kääntymiseen. Meritähtenä viihdyttiin kyllä lattialla. Osteopaatti huomautti siitä, että ison pään vuoksi voi olla raskasta kannatella sitä pitkiä aikoja. Myös niska-hartiaseudulla sekä toisessa solisluussa oli jonkinlaisia jumeja. Saatiin vinkkinä hyvä asento harjoitella mahallaan olemista niin, että Saaga sai olla hieman pystymmässä asennossa mun jalkojen varassa.
Mihin vaivoihin me saatiin apua lasten osteopatiasta?
Vatsavaivat helpottivat, kun suoli tyhjentyi säännöllisemmin. Ei enää tuhruvaippoja.
Kaula alkoi näkymään, eikä lapsi ollut enää niin kasassa (lapsi “kasvoi pituutta”)
Unet pitenivät (tämä johtuu myös vatsavaivojen vähenemisestä)
Rokotereaktiot
Silent refluksi (nieleskely loppui)
Vatsallaan olo kehittyi (toki tämä tapahtuu lapsen kasvaessa muutenkin)
lasten osteopatia kokemukset
Mun on vaikea arvioida osteopatiakäyntien tuloksia. Voihan kaikki olla tuuriakin, että seuraavana päivänä Saaga päättikin lakata kakkaamasta joka vaippaan, jne. Haluan kuitenkin uskoa, että tämä johtui osteopatiasta tai aika tosi hyvää tuuria olisi ollut. ? Meidän lasten osteopatia kokemukset ovat siis hyvät. Voin suositella kyllä osteopaatilla käyntiä varsinkin vatsavaivaisille lapsille. Meillä tilanne ei ollut kovinkaan paha ja käytiin myös ennalta ehkäisevästi näillä vastaanotoilla. Tämän vuoksi tulokset eivät myöskään olleet radikaalisen suuria., mutta helpotti vointia huomattavasti. Jos pohtii osteopaatille menoa kannattaa ajatella, että ei siitä lapselle mitään haittaakaan ole! 🙂 Veisin kyllä uudestaan, jos sellainen tarve tulisi.
Multa on tosi paljon toivottu juttua meidän päivärutiineista ja lupasin teille niistä nyt kirjoittaa. Kirjoitin viimeksi meidän arkirytmistä, kun Saaga oli kolmeviikkoinen pieni sintti. Tiedän, että noin pienellä vauvalla ei ole vielä mitään rytmiä, mutta Saaga kyllä aika pitkälti joka päivä toimi samalla tavalla. Herättiin, syötiin, valvottiin ja jopa kakattiin todella säännöllisesti ja kellon tarkasti. Edelleen tyttö on todella kellon tarkka ja päivä kuluu aika lailla samalla tavalla joka päivä. Rytmiä sekoittaa toki aina se, jos poistutaan täältä kotoa johonkin. Matkalla Saaga nukkuu aina kehnommin, koska ympärillä on paljon vieraita ääniä ja onhan oman kodin rauhassa vaan ihan eri tunnelma oleilla.
Aamun aloitus
8:00 Herään siihen, kun Saaga alkaa juttelemaan tai lutkuttamaan omia lapasiaan. En tiedä kauanko tyttö on jo ollut itsekseen hereillä, mutta saan heti leveän hymyn, kun kurkkaan koriin. Saaga nukkuu meidän sängyn vieressä mooseskorissa vähän kuin sivuvaunussa. Yleensä hetken vielä jaksan ummistaa silmiä ja kuunnella Saagan tarinoita yön polttavista aiheista. Markuksen työaamuina saan kahvin tuotuna sänkyyn (aika ihanaa, tiedän)! Oikeastaan Markus odottaa jo melkein sormi kahvikoneen nappulalla Saagan ensimmäistä äännähdystä, jotta voi alkaa hyvillä mielin keittelemään kahvia työpäivää varten. Nostan Saagan rinnalle syömään ja sen jälkeen leikitään hetki vielä isommassa sängyssä, jotta minä saan juoda aamukahvia rauhassa. ☕
9:00 Ollaan juuri päästy sängystä ylös ja lähdetään vaipan vaihtoon. Saaga on aamuisin ihanan täynnä energiaa, hymyjä satelee ja juttua riittää ihan kiljahduksiin asti. Vaipanvaihdot ovat muuttuneet paljon haastavimmiksi ja välillä on vaikeaa saada sukkahousuja puettua, kun jalat vispaavat niin kamalasti. ? Vaihdetaan yökkäri päivävaatteisiin ja vaihdetaan yöllinen täpötäysi pissavaippa kuivaan. Aamuisin tehdään aina vaippa-alueen pesut vedellä, vaikka vaipassa ei olisikaan kakkaa ja vaippa-alueelle levitän Bepanthenia. Päivisin tykkään pitää Saagalla pitkähihaista bodya ja sukkiksia. Oon niin kyllästynyt noukkimaan sukkia lattialta, että ollaan aika lailla siirrytty pelkkiin sukkahousuihin. Nyt on ollut taas kylmempiä ilmoja, joten välillä eksyy myös housut päälle.
9:30 Pääsen istumaan sohvalle aamupalan kanssa. Otan Saagan yleensä viereen sohvalle leikkimaton päälle ja kaivan lelupussin esille. Suihkaisen myös aamuiset D-vitamiinit Saagan suuhun. Tässä vaiheessa Saaga jaksaa leikkiä n. puolisen tuntia, kunnes väsy alkaa taas painaa. Laitan samalla vaunuja päikkärikuntoon ja puen omat päivävaatteet päälle. Lauleskelen ja heiluttelen leluja Saagalle aamupalan syönnin ohessa ja kymmenen pintaan alan valmistelemaan tyttöä vaunuihin päikkäreille.
10:00 Saaga nukahtaa vaunuihin helposti. Yleensä en kerkeä pukemaan edes ulkovaatteita itselleni päälle, kun tyttö vetelee jo sikeitä. Lähdetään käymään ulkona vaunuttelemassa. Yleensä kävellään n. tunnin verran, joskus vähemmän. Nyt tällä viikolla on taas ollut kovia pakkasia (-15°C), joten ollaan harrastettu enemmän sisäpäikkäreitä. Vaunujen keinuttajasta on tällöin iso apu meille. Saaga nukkuu yleensä n. 2,5h ensimmäisten päikkäreiden aikaan.
Päivän leikit
12:30 Olen juuri saanut ruuan tehtyä ja Markus alkaa pitämään ruokataukoa. Saaga alkaa heräilemään päikkäreiltä tietysti samaan aikaan, kun ruoka on saatu lautaselle. Yleensä vaunuista alkaa kuulumaan jaloilla potkimista ja pieniä jokelluksia. Tuijottelen omaa ruokaani siinä imetyksen ajan ja katson kuinka ruuan lämmin höyry vaan alkaa katoamaan. Markus tykkää usein käyttää loput ruokatauostaan leikkimällä Saagan kanssa, mikä on aika ihanaa. Minäkin saan syödä rauhassa sitä kylmettynyttä ruokaa. ?
13:00 Markus palaa taas töiden pariin ja me jäädään leikkimään Saagan kanssa. Laitan kännykästä lastenlaulut soimaan, harjoitellaan masullaan oloa ja leikitään leluilla. Saagan lempparilelu on vihreä kilpikonna, jolla on monta liikkuvaa työmiehen lakkia (kuva ylempänä). Yleensä höpöttelen Saagalle samalla, kuinka kilppari rakentaa meille sitä uutta kotia ja Saagalle omaa huonetta. <3 Välillä kaivan myös jonkun satukirjan kaapista ja luetaan hetki kirjaa. Saagalle tulee yleensä tarve päästä juttelemaan, kun itsekin höpöttelen. Olen miettinyt, että sellainen pehmeä vauvakirja voisi olla kiva, jossa on yleensä ääntä, rapisevia kohtia, peili ja vaikka mitä muuta.
14:30 Käydään vaihtamassa pissavaippa ja Saaga alkaakin jo taas väsähtämään. Saaga nukahtaa taas päikkäreille ja mulla on hetki aikaa hoitaa kodin askareita, tuijotella muutama hyvä sarja ja kirjoitella blogia.
16:00 Saan juuri päiväkahvin kuppiin, kun vaunuista alkaa kuulumaan jokellusta. Mikä tässäkin aina on!? Saan leveän hymyn, kun tungen pääni vaunuverhon sisään. Saaga alkaa nopeasti taas hamuamaan tissiä ja oma olkapää on jo märkä, ennen kuin saan tytön hyvään asentoon sohvalle syliin. Me tehdään päivästä toiseen samoja juttuja päivisin. Leikitään leluilla, harjoitellan vatsallaan oloa, lauletaan, kuunnellaan musiikkia, luetaan ja leikitään lentsikkaa. Mulla on ollut tavoitteena saada Saaga nauramaan, mutta vielä en ole siinä onnistunut. Peilit on hurjan hauskoja ja sieltä aina joku juuri Saagan ikäinen ja näköinen tyllerö katselee takaisin. ?
17:00 Lähdetään käymään yhdessä koko perheen voimin ulkona. Saaga pääsee vaunuihin nukkumaan päivän viimeisiä päikkäreitä ja Markuskin pääsee haistamaan raitista ilmaa työpäivän jälkeen, vaikka ulkona onkin jo pimeää. Tedi on yhtä innoissaan aina päästessään ulos ja me kaikki nautitaan ulkoilusta enemmän, kun on toinen joka pitää Tediä. Vaunujen ja koiran kanssa yksin on todella raivostuttavaa käydä lenkillä, sillä Tedi tykkää vetää pitkälle ojaan tarpeensa ja nyt lumen tultua on pakko päästä jokaisen keltaisen lumikökkäreen luokse. ?
Illalla rauhoitutaan
18:00 Saaga herää päivän viimeisiltä lyhyiltä päiväunilta, jotka kestää puolesta tunnista tuntiin. Jos Saaga ei ole vielä tähän aikaan herännyt, niin käyn vähän silittelemässä niitä söpöjä pullaposkia. Me mennään taas tissibaarin jälkeen vielä hetkeksi leikkimään leikkimatolle. Enää tähän aikaan me ei harjoitella vatsallaan oloa, mutta leluilla vielä kyllä leikitään. Lastenlaulut laitetaan taas soimaan ja niitähän hyräilen omassa päässä ihan nukkumaan menoon asti. ?♀️
19:00 Alkaa Saagan housuista kuulumaan vihdoinkin turinaa ja saadaan päivän kakka tulemaan. ? Jos illalla ei kakkaa tule, niin se on varma, että yöllä joudutaan vaipanvaihtopuuhiin. Saaga me kylvetetään edelleen kerran viikossa. Jos on kylpypäivä, me otetaan Saaga sitteriin ensin istumaan ja laitetaan ovi kiinni. Käydään itse suihkussa ensin, jotta suihkutilaan tulee mahdollisimman lämmin. Tämän jälkeen laitetaan Saagalle kylpyvesi tulille ja kylvetetään tyttöä noin 15 minuuttia. Taustalla yleensä soi lastenlaulut tai sitten joku rentouttava spa-lista. Kylvyn jälkeen saadaan kunnon itkut joka kerta. Todennäköisesti johtuu siitä, että kuitenkin tuli kylmä, vaikka mitä ollaan yritetty. Onneksi tästä rauhoitutaan kyllä nopeasti, kun pyjama on päällä. Jos ei ole kylpypäivä, me pestään vain Saagalta vaippa-alue, kädet ja kaulapoimut vedellä. Bepanthenia laitetaan vielä vaippa-alueelle, laitetaan pyjama ja tumput päälle.
20:00 Aletaan himmentämään valoja asunnosta, laitetaan musiikit pois ja kohina tilalle. Saaga alkaa hieromaan tumpuilla silmiä ja kulmakarvat alkavat punoittaa. Hymyjä ei myöskään enää satele ja jokeltelu loppuu. Kokeilen usein vielä haluaako Saaga tässä vaiheessa syödä, ennen kuin siirretään tyttö sänkyyn. Usein tästä tulee vain itku, joten syömiset jää. Saaga nukahtaa usein heti, kun hänet laskee omaan koriinsa ja tutin laittaa suuhun. Nukkumaan menot ovat siis nykyään onneksi helppoja. Saaga osaa hienosti itse rauhoittua unille, eikä tarvitse meiltä siihen apuja. ?
22:00 Saaga alkaa juttelemaan vielä korissaan. Usein tähän auttaa se, että käyn vielä imettämässä, niin tyttö nukahtaa sen jälkeen hienosti uudestaan unille. Joskus jää vielä tarve jatkaa jutteluita ja pahimmillaan tätä voi kestää 1,5h.
Saaga on tosi huono tyttö itkemään, mikä on hyvä juttu meille. ? Kun vatsavaivojen yli päästiin, niin elämä helpotti ja paljon. Jos siis valitan, ettei olla kunnolla nukuttu, niin tarkoitan sillä sitä, että Saagalla on ollut kova tarve keskellä yötä alkaa juttelemaan (nyt varmaankin jokin hulinavaihe menossa). Musta jotenkin tuntuu päivä päivältä vaan enemmän siltä, että meillä on jo tosi iso tyttö. Kehitys on ihan huimaa ja tuntuu jo nyt, että mun rooli on pienentynyt paljon. Tällä tarkoitan sitä, että mun ei tarvitse olla koko ajan edes vieressä viihdyttämässä, kun Saaga viihtyy itsekseenkin hyvin leikkimatolla lelujen kanssa ja tykkää katsella valoja. Tämä tietysti helpottaa ruuanlaittoa ja muita kodin askareita, mutta olen kyllä ottanut tavoitteeksi, että kun Saaga on hereillä, niin silloin en hoida muita asioita. Saaga nukkuu tosi hyviä päiväunia, joten aikaa mulla on hoitaa niitä silloinkin.
Kiva kun jaksoit lukea ja ihanaa viikonloppua sinne. ?
Sisältää mainoslinkkejä (*). Nyt on katseltu ja elelty tätä vauva-arkea reilu neljä kuukautta ja tässä on hyvin jo oppinut mitkä tavarat ovat olleet ihan pelastavia tekijöitä tässä arjessa. Vauva-arkihan on ollut ihanaa, mutta joitakin asioita on kiva helpottaa, kuten luopuminen pitkistä vaunujen heilutuksista saadakseen vauva unille, märistä bodyistä ja haisevista vaipoista. Mennään siis suorinta tietä näihin pelastaviin tuotteisiin!
Aloitetaan tästä kaikista eniten puhuttavasta eli meidän vaunuheilurista. Instagramin storyjen puolella mulla on tämä tiheään ollut esillä ja saan joka kerta kasan kysymyksiä *tästä lastenvaunujen keinuttajasta. Tämän ansiosta meillä on nukuttu pitkiä päiväunia ja aikaisemmin nukkumaan menot olivat myös helpompia tämän ansiosta. Aloitetaan sillä, että mehän Markuksen kanssa naurettiin tälle, kun nähtiin tämä kaupassa ekaa kertaa. Ajateltiin, että kaikkea turhaa sitä keksitäänkin. No kappas vain kun vauva syntyi ja päästiin nauttimaan näistä vaunujen puolen tunnin heijaussessioista, päätettiin me kuitenkin kokeilla tätä vaunujen keinuttajaa. Laite on akkukäyttöinen ja me ladataan tätä n. joka toinen päivä. Keinutusta voi säätää + ja – napeista haluamaansa nopeuteen. Lisäksi säätöinä on joko 30 min yhtäjaksoinen keinutus tai 3 min kerrallaan, kun laite havaitsee liikettä tai ääntä tunnistimiensa ansiosta. Kiinnitys ja irrotus on tehty helpoksi ja tämän saa kiinni myös esimerkiksi kehdon reunaan. Parhaimmillaan me ollaan koettu tämä vaunulenkkien jälkeen, kun työnnetään siellä Saaga jatkamaan unia parvekkeelle. Laitetaan tämä kiinni työntöaisaan ja vaunut mukavasti jatkavat liikettä eikä lapsi herää. Me ollaan tykätty käyttää nyt pelkästään tuota 30 min yhtäjaksoista keinutusta ja pienimmällä mahdollisella keinutusasteella. Joudutaan joka tapauksessa käydä nostamassa myös tutti takaisin suuhun, jos Saaga herää. Näinä pakkaspäivinä me ollaan myös oltu kiitollisia tästä, kun vaunulenkeille ei ole voinut lähteä ja ollaan nukuttu paljon sisäpäikkäreitä vaunuissa. Meillä tämä on toiminut niinkin helposti, että ollaan laitettu tämä vaunuihin kiinni, laitettu valot pois, kädet ulkopuvun hihoihin ja ei mene aikaakaan, kun Saaga jo vetelee sikeitä. Kannattaa ainakin testata! Moni verkkokauppa tarjoaa pitkää palautusaikaa myös käytettynä. Hintaa tällä on verkkokaupasta riippuen 130-150 €.
Magneettinen vaunuverho kotiutui meille viime syyskuussa ja on ollut kyllä siitä asti päivittäisessä käytössä. Tämä sopii niin meidän Britax Smile lll rattaisiin, kuin meidän Britax Römer turvakaukaloonkin. Magneetit pysyvät paikallaan, verho on pitkä, kiinnitys ja irrotus on super nopeaa sekä lisäksi logossa verhon alalaidassa on myös magneetti. Tällä tavalla verhon saa myös tuulella pysymään ylhäällä, jos haluaa. Verho irtoaa ihan vaan, kun kiskaisee verhosta lujasti. Magneettikiinnitykset irtoavat ja tämän jälkeen voi verhon esim. vaihtaa turvakaukaloon lapsen mukana.
Sitteri oli meillä ei hankittavien listalla pitkään. Ajateltiin, ettei me tarvita sitteriä. Saaga viihtyi tosi hyvin leikkimatolla tai harson päällä sohvalla. Saatiin kuitenkin tämä *BabyBjörn Bliss sitteri lahjaksi ja voin sanoa, että nyt kun Saaga alkaa olemaan jo liikkuvaisemmassa iässä, on tämä sitteri ihan pelastus. Nykyään Saaga matkustaa sitterissä tuijottamaan mua suihkussa ja katselemaan mun ruuanlaittoa. ? Hoitotasolla en nimittäin uskalla Saagaa enää pitää vahtimatta tai sohvalla. Tässä sitterissä on kolme eri istuinkulman asentoa. Me pidetään usein pystyimmässä asennossa, mutta vaihdetaan makuuasentoon, jos Saaga päättää esim. nukahtaa. Vaihto onnistuu helposti ilman, että Saaga herää. Päällinen irtoaa helposti, on helppo pestä ja kuivuu myös nopeasti. On tullut nimittäin testattua kiitos muutamien niskakakkojen. ? Se taitaa olla ihan yleinen juttu, että nämä pienet tykkäävätä turauttaa sitterissä. ? Sitterin saa myös helposti kasaan niin, että menee ihan levyksi. Helppo säilytettävä siis, kun sitä ei tarvita.
Me ollaan muutama viikko sitten siirrytty nyt tähän kuolalappujen ihmeelliseen maailmaan. Newbien laput ovat riittäneet meillä varsin hyvin, mutta uskon, että kun Saaga alkaa ihan toden teolla työstämään niitä hampaita, niin on *nämä Hemtexistä hankitut laput paikallaan. Hemtexin sivuilla nämä löytyy nimellä ruokalaput. Paksua pyyhemäistä kangasta ja siis selvästi paksummat, kuin esim Newbien kuolalaput. Lapuissa on tarrakiinnitys pään sivulla ja peittää n. puolet bodystä.
Vaipparoskis oli meillä mietinnässä myös. Ajateltiin, että ei tarvita sellaista. Voidaan laittaa sekajätteeseen tai muovipussiin vessaan vaipat. No sekajäte täyttyi todella nopeasti ja pissan haju leijaili keittiössä. Samoin muovipussi vessan laittialla hoitotason vieressä yllätys yllätys päästi kaikki hajut myös läpi. Ostettiin Angelcaren vaipparoskis, koska oltiin kuultu kyseisestä mallista paljon hyvää. Mukana tuli yksi vaihtokasetti. Roskis on siisti ja huomaamaton. Hajut pysyvät kyllä roskiksessa ja kasetti kestää meillä n. 3 viikkoa. Helppo käyttää yhdellä kädellä. 3 pack vaihtokasetteja maksaa Verkkiksen sivuilla 24,90 €. Jos vaihtokasetti kestää kuukauden ajan, tulee hintaa näille 8,30 € /kk. Ollaan oltu kyllä tyytyväisiä tähän hankintaan!
Me mietittiin pitkään raskausaikana, että valitaanko me heti suoriltaan pinnasänky vai otetaanko tällainen pienen kodin tilaratkaisu ja hankitaan *mooseskori. Kori tosiaan irtoaa keinujaloistaan ja sen voi myös siirtää esimerkiksi sohvalle viereen. Nykyään Saagalla on edelleen hieman hankaluuksia nukkua isossa pinnasängyssä ja kori onkin matkustanut pinnasänkyyn, jossa Saaga edelleen nukkuu. ? Keinujaloista on siis nyt päästy eroon. Saaga nukkuu kaikista pisimmät unet vaunuissa sekä tässä korissa. Uskon sen johtuvan siitä, että molemmissa on pesämäinen tuntu, kun reunat ovat niin lähellä. Ostettiin lisäksi tähän koriin vielä muutama vaihtolakanakin ja otettiin valkoinen kate pois. Tämä kori on ollut mun puolella sängyssä kiinni alusta asti vähän niin kuin sivuvaununa, kun perhepeti koettiin meillä huonoksi ratkaisuksi.
Tämä on ainoa tutti, jota Saaga suostuu syömään. Kaikki on kokeiltu, mutta ökärefleksi tulee miltein kaikista. *Philips Aventin Ultra Air ja *Ultra Soft tutit ovat olleet käytössä meillä siitä asti, kun Saaga on tuttia syönyt. Imutarve on kova ja helposti hermostutaan, kun tissistä tuleekin maitoa ja haluttaisiin muuten vaan siinä hengailla. Otettiin tämän vuoksi tutti käyttöön, kun Saaga oli n. muutaman viikon ikäinen natiainen. Tällä hetkellä tuttia syödään aina nukkumaan mentäessä. Nopeasti Saaga sen ulos sylkäisee, kun nukahtaa, mutta se on meillä ollut ehdoton rauhoittumiskeino.
Nämä ovat meidän perheen ehdottomat arkea helpottavat tuotteet ja suosittelen kaikkia aidosti ja oikeasti! Onneksi nykypäivänä on vaikka ja mitä arkea helpottavia asioita keksitty. Esimerkiksi tuo lastenvaunujen keinuttaja on ollut iso pelastus meidän lapsen pitkiin päiväuniin. Toivottavasti löysit joitakin tuotteita, jotka voisivat helpottaa teidänkin arkea.
VINKKI: Instagramin puolella on menossa vielä 8.2.21 klo 18 asti arvonta, jossa voit voittaa 80 € lahjakortin Baby Wallaby verkkokauppaan. Mm. meidän kätevät vaunukoukut ovat sieltä ja vaunuihin saa alaosan lisäksi myös vielä extra kassin roikkumaan työntöaisaan! Kivaa loppuviikkoa sinne! <3
Instagramissa on ollut puhetta taas Baby Bluesista ja muistot omasta synnytyksen jälkeisestä ajasta palasi mun mieleen. Ensinnäkin mua harmittaa valtavasti, ettei näistä asioista puhuta ääneen enempää. Olisi ollut aivan ihanaa tietää moni muukin juttu jo ennakkoon. Synnytykseen on super tärkeää valmistautua ja tämä ei mitenkään saa olla siitä pois. Kannattaa kuitenkin valmistautua henkisesti myös muutamaan muuhun juttuun, jotka saattaa yllättää synnytyksen jälkeen. Eiköhän ole aika nostaa kissa pöydälle niin hyvässä kuin pahassakin.
Vauvakupla. Aloitetaan sillä, että raskaana ollessani odotin kovasti pääsyä siihen ihanaan, vauvan tuoksuiseen ja taianomaiseen vauvakulpaan, josta kaikki puhuivat. Sorruin itsekin Instagramin puolella toivottelemaan vastasynnyttäneille äideille ihanaa vauvakuplailuaikaa. Voihan se joidenkin kohdalla ollakin sitä! Itse nyt sen kokeneena mun käsitys vauvakuplasta on muuttunut. Ajattelen sitä enemmänkin aikana, jolloin tuoreen äidin ajatuksiin ei mahdu mitään muuta kuin tuore vauva ja suunnaton huoli siitä pienestä kääryleestä. Mun vauvakuplaan kuului myös tämä kirottu Baby Blues, joka oireili mulla itkuisuutena, herkistymisenä, ruokahaluttomuutena ja myös hieman masennuksenakin. Ahdistus valtasi mut joka kerta, kun joku halusi tulla meidän kotiin katsomaan tuoretta pikkuista ja panikoin siitäkin, jos joku halusi koskea meidän pieneen. Ei siis todellakaan mitään ihanaa aikaa. Se ahdistuksen, huolen ja itkun määrä oli valtava ja osan siitä aiheutti ihan varmasti se, että kaikki oli täysin uutta. Ainoa tunne, jonka muistan oli se miten “sydäntä puristi” jatkuvasti. Osittain koen tämän johtuvan myös siitä, että äiti jätetään aika lailla yksin synnytyksen jälkeen. Neuvolassa sekä jo synnytyssairaalassa keskitytään synnytyksen jälkeen aika pitkälti lapseen ja äiti jää oman onnensa nojaan. Tässä vaiheessa olenkin taas kerran onnellinen siitä, että meillä oli oma kätilödoula matkassa mukana. <3
Raskausarvet. Mulla tuli synnytyksen jälkeen raskausarpia. Luulin, että raskausarpia tulee vain ennen synnytystä. Ennen synnytystä mulla oli tullut arpia reisiin, kylkiin ja tisseihin. Vatsa säästyi, tai niin ainakin luulin. Synnytyksen jälkeen huomasin, että navan alle oli alkanut tulemaan arpia.
Jatkuva stressi lapsen kehityksestä ja kasvusta ILMAN MITÄÄN SYYTÄ. Miksi täytyy verrata omaa lasta muihin lapsiin? Itse olen sortunut jo moneen kertaan vertaamaan oman lapseni kehitystä muihin. Tällä hetkellä stressaan sitä kääntyykö lapseni “ajallaan”. Saaga tykkää edelleen nyt 3kk ikäisenä maata meritähtenä leikkimatolla eikä näytä mitään kiinnostuksen merkkejä vatsalleen kääntymiseen. Jokainen kasvaa ja kehittyy omaan tahtiin, mutta jotenkin mun on vaan vaikeaa sisäistää tätä. Miksi on niin vaikeaa luottaa siihen, että kyllä se Saaga sitten kääntyy, kun haluaa. Mikä kiire mulla on saada se kääntymään? Ajattelenko, että se on hyvän äitiyden merkki, kun kaikki saadaan menemään tietyn kaavan mukaan? Mun täytyy alkaa pikkuhiljaa opettelemaan rentoutumista ja nauttimaan tästä lyhyestä vauva-ajasta, ettei myöhemmin tarvitse sitten harmitella itseltä ohi mennyttä vauva-aikaa. Somen voima on aivan uskomaton. Se kuinka nopeasti muut äidit tulevat apuun ja kertovat omia kokemuksiaan. Tämä on uskomattoman hienoa. Varsinkin tälläiselle tuoreelle äidille, jolle kaikki tuleva ja koko lapsen kasvatus on uutta puuhaa. Luulen, että tämä on näitä esikoisten äitien ongelmia tai sitten vain mun oma ongelmani ?. Olen saanut super paljon hyviä vinkkejä ja ideoita muilta äideiltä ja toivon, että voin jakaa omia oppeja myös joskus muille! <3
Kuukautiset. Mulla oli sellainen käsitys, että kuukautiset pysyvät poissa pitkäänkin synntyksen jälkeen. Varsinkin jos äiti täysimettää lasta. Kuukautiset alkoivat tasan kahden kuukauden kuluttua synnytyksestä ja täysin kivuttomina! Minä joka olen aina kärsinyt aivan helvetillisistä kuukautiskivuista olen saanut nyt täysin kivuttomat kuukautiset. Muistan yläasteella oksennelleeni kivusta ja aloitin jo teinityttönä syömään e-pillereitä koviin kuukautiskipuihin. Nytkö saan vihdoinkin alkaa nauttimaan kivuttomista kuukautisista? ?
Imetys sattuu aluksi. Imetyksen aloitus oli ihan painajaista. Mulle itselleni oman lapsen imetys on ollut super tärkeä juttu ja meidän kätilödoula Jenna oli aivan mieletön tuki imetyksen aloittamiseen. Esnimmäiset kaksi viikkoa itkin melkein jokaisella imetyskerralla. Purin hampaita yhteen ja revin lasta pois tissiltä sen kivun vuoksi. Markus kävi ostamassa mulle rintakumin avuksi, josta ei siitäkään paljoa apua ollut. Imetysasento oli se juttu, mutta myös AIKA. Jenna lupasi, että vain aloitus sattuu ja myöhemmin se on kivutonta. En tällöin uskonut tähän, mutta ajan kanssa huomasin, että kipu kokoajan hellitti ja tänä päivänä imetys on täysin kivutonta ja IHANAA.
Jälkitarkastuksen laatu. No tämä ei oikeastaan tullut yllätyksenä. Olin jo ennakkoon kuullut neuvolan jälkitarkastuksesta ja siitä, kuinka se on täysi vitsi. Avauduttuani tästä Instagramin storyjen puolella huomasin kuitenkin, että moni oli kokenut jälkitarkastuksen hyväksi. Itselläni ei valitettavasti ollut näin hyvä tuuri ja sain kokemattoman ja epävarman oloisen lääkärin, joka lähetti minut kotiin seitsemän minuutin keskusteluhetken päätteeksi. Käteeni jäi ainoastaan jälkitarkastustodistus tästä käynnistä. Oma palautuminen jäi täysin kysymysmerkiksi.
Peräpukamat. Jep jep. Ei mikään kaunis aihe eikä mikään kaunis vaivakaan. Todella inhottava ja kipeä vaiva itseasiassa. Moni saa peräpukamia jo raskausaikana, mutta jos et ole niitä saanut saat ne hyvin todennäköisesti synnytyksen ponnistusvaiheen jälkeen hetkelliseksi riesaksi (niin kuin itsellä kävi). Toivottavasti olet onnekas ja säästyt ilman näitä. ?
Vatsa roikkuu, kuin pullataikina, mutta ei kauaa! Palautuminen on todella yksilöllistä, mutta yllätyin kyllä positiivisesti siitä, miten nopeasti vatsa lähti palautumaan. Nyt puhutaan siis vain viikoista, kun vatsan pienenemistä pystyi ihan konkreettisesti seurailemaan. Iho ei tuntunut hetken päästä enää niin löysältä ja vatsa alkoi muistuttaa sitä, mitä se oli ennen raskauttakin. Toinen asia, joka on pakko sanoa tähän on se, ettei sekään ole mikään vitsi, että imetys pudottaa painoa. En ole tehnyt muuta kuin herkutellut joulun ja sen jälkeenkin. Silti paino on tippunut jo melkein siihen mistä lähdettiin.
Parisuhde. Itse oletin, että parisuhde jää ns. taka-alalle koko vauva-ajaksi ja tulee olemaan oikea koettelemus perheen yhdessä pysymiseen. Mut yllätti suuresti se, että meitä tämä aika on ainakin tuonut enemmän yhteen. Muistan lukeneeni raskausaikana paljon keskusteluita kuinka vauva-aika on haastavaa parisuhteelle ja moni eroaa lapsen ollessa aivan pieni. Itkin tätä viimeisilläni raskaana ollessani Markukselle ja sovittiin, ettei erota vauva-aikana, vaikka olisi kuinka vaikeaa. Ajateltiin, että kun vaikeudet on ohi ja lapsi on hieman isompi, niin voidaan katsoa tilannetta uudelleen. En halua yhtään väheksyä muiden ongelmia, mutta tässä nähdään taas kerran kuinka yksilöllisiä asiat ovat ja vauva-aika voi jopa yllättää. <3
Vauva-aika. Eniten mut on kuitenkin yllättänyt vauva-aika. Odotin itkua ja unettomia öitä, mutta saatiinkin hymyilevä ja rauhallinen maailmaa suuresti tuijotteleva tyttö. Toki meilläkin on ollut vatsavaivoja ja itkua kuuluu kyllä päivittäin imetyksen alun haasteista puhumattakaan. Jokaisen meidän lapsi on erilainen ja oma persoonansa. Joissakin perheissä nukutaan vähemmän, joissakin on enemmän vatsaongelmia, joissakin imetyksen kanssa on haasteita ja joillakin ei ole tukiverkostoa. Jokaisella on ne omat haasteet eikä omaa lasta tai perhettä kannata ikinä verrata muihin. <3 Jos meillä jokin asia onnistuu voi toinen asia sujua huonommin kuin teillä.
Sellainen lista syntyi ja varmasti jäi paljon asioita vielä sanomattakin! Ihanaa, kun jaksoit lukea. ? Toivottavasti tämän auttoi siellä jotakin teistä valmistautumaan myös synnytyksen jälkeiseen aikaan ja somessakin alettaisiin avoimemmin puhumaan näistä asioista. Sitähän ei kukaan ennalta tiedä minkälaista se arki sitten tulee olemaan. Se siinä on se ihana jännityskin, kun loppuraskaudesta ei muuta puhutakaan, kuin siitä millainen lapsi tulee olemaan ja millaista arki sitten on. Mun viimeisista päivistä raskaana voit käydä lukemassa täältä. Odottavan aika oli pitkä! Onneksi tästä hetkestä ei mennyt enää kuin neljä päivää ja tyttö oli sylissä. Aurinkoista päivää sinne! ☀
