Vaiheet ne tuntuvat pyörivän taas ympyrää. En tiedä kuinka väsynyttä tekstiä tänään on vuorossa sillä yö meni aika huonosti omien unien kannalta. Välillä tuntuu etten ole oikeutettu puhumaan väsymyksestä, kun oma vauva on koko ikänsä nukkunut todella hyvin ja nykyään pääsääntöisesti meillä nukutaan kokonaisia öitä. Fakta kuitenkin on se, että jos joka yö nukkuu hyvin ja muutama yö tulee poikkeuksellisesti valvottua on olo kuin jyrän alle jääneellä. Vertaan tätä usein yövuorojen tekemiseen. Ensimmäinen yövuoro on aina kamala ja väsymys on koko yön. Seuraavana päivänä se on kaikista pahin. Seuraava yö edelleen väsyttää, mutta on jo helpompi. Seuraavat yöt menevät melkein ilman väsymystä, mutta omista ajatuksistakaan ei enää saa selvää. Ei siis hyvä vaihtoehto tämäkään. ?
Villit yöt
Me ollaan nyt pari yötä valvottu meidän yleensä niin hyvin nukkuvan lapsen kanssa, joka sai uudelleen taas vatsalleen kääntymisen vaiheen päälle. Luulin, että tämä meni jo! Pitkä tovi tässä mentiinkin jo ettei vatsalleen öisin käännytty, mutta nyt muutama yö sitten palattiin näköjään taas entisiin tapoihin. Kahvi onkin ollut tänään taas kerran tosi hyvä ystävä ja kolmatta kuppia tässä kirjoittaessani nyt juon. Uskon, että tämä johtuu siitä, että ollaan taas hieman enemmän opittu liikkumaan. Kirjoittelin Saagan liikkumisesta eilen. Edellisen kerran tämä vaihe oli puoli vuotiaana, kun Saaga oppi kääntymisen. Myös illalla nukkumaan rauhoittuminen on alkanut olemaan vaikeampaa ja nukuttaminen ei ole enää hetken onnistunut niin, että asetan Saagan vain pinnikseen ja poistun huoneesta. Tätä on kyllä kieltämättä ikävä. ?
Saaga ei ole ikinä oppinut nukkumaan vatsaltaan. Olisikohan kertaalleen nukkunut pienen hetken? Saaga ei ole ikinä oppinut edes olemaan hereillä rauhakseen vatsallaan, vaan se on enemmänkin leikkiasento, jossa leikkien viihtyy vaikka tunninkin. Öisin tämä tarkoittaa sitä, että hetken vatsallaan oltuaan, kun mitään ei pimeässä huoneessa näe eikä leluja sängyssä ole, aletaan huutamaan. Onneksi yleensä kääntö takaisin selälleen ja pienet paijaukset saavat Saagan takaisin uneen.
Kirjoittelin teille meidän päivärutiineista viimeksi Saagan 7kk iässä, jota ennen meidän arki oli pitkään ollut vaiheita vaiheiden perään eikä sitä normaalia rytmiä tuntunut olevan ollenkaan. Nyt onneksi on pitkään jo menty tietyn rytmin mukaisesti, kunnes alkoi taas nämä kääntyilyt.
Hampaita ja tissilakko
No yöheräämisten lisäksi meillä tehdään myös hampaita. Jälleen! Saagalla on edelleen vain kaksi alahammasta ja sormella, kun kokeilin on ylähampaat jo lähellä, mutta ei vielä läpi. Lämpimät ruoat ei maistu, tissillä ei ole kohta viikkoon syöty kuin korkeintaan kerran päivässä (loput kerrat pumppaan) ja itku on ollut eilen ja tänään herkemmässä. Pullosta maitokaan ei kerralla mene, vaan sitä ryystetään pitkän tovin. Kaikki laitetaan suuhun, jos ei lähellä mitään suuhun pantavaa ole, kelpaa vaikka oma vaate tai sormi. Kuolaa tulee taas enemmän ja rinnus on jatkuvasti märkänä.
Kokeilin jälleen tänään kylmällä vedellä kostutettua harsoa pureskeltavaksi, mutta tämä kikka ei edelleenkään meillä toimi. Kylmät smoothiet ja purulelut on tällä hetkellä pop. Päiväunet onnistuu tosi hyvin edelleen ONNEKSI. Itse olen nyt kaikista eniten huolissani tästä syömättömyydestä ja jatkuvasta pumppailuista, mutta luotan kyllä siihen, että tämäkin vaihe menee ajan kanssa ohitse. ❤
Toivotaan kaikille meille vaiheiden kanssa taisteleville parempia unia ja aurinkoisia päiviä! ?
Lue myös:
Mitä olen oppinut äitiydestä puolessa vuodessa?
Nähdään myös Instassa! ?
<3 Salla