20 Oct Vauvavuoden väsymystä vai sittenkin jotain muuta?
Tämä kysymys heräsi itselleni vasta viime kesänä. Vauvavuosi alkoi olla jo lopullaan ja edelleen väsymys painoi. Mikä ihme tässä on, kun väsymys ei lopu? Kävin mittauttamassa vähän labroja ja nyt tuli myös otettua kilpirauhasarvot synnytyksen jälkeen. Onhan Saaga jo 1-vuotias.
Vauvavuoden väsymystä
Äitikavereiden kanssa on useampaan kertaan hekotettu vauvavuoden väsymykselle ja todettu, että: “no tämä on tätä”. “Hehheh, kyllähän sitä kerkeää nukkumaan myöhemminkin eikä vauvavuosikaan kestä ikuisesti”. Väsymykseen on jo tottunut eikä sitä enää edes joka päivä huomaa, että kävelee keskellä sumuista pilveä. Siitä on tullut uusi normaali. En muista millainen olo oli ennen raskautta, koska myös raskausaikana väsytti.
Vauvavuotena silmät eivät ole tahtoneet pysyä auki. Päivisin olen saattanut nukahtaa sohvalle tai Saagan kanssa päikkäreille ja olo on entistä nuutuneempi, kun herään päiväunilta. Jos tiedät millainen fiilis on syömisen jälkeen, kun sohvalle haluaisi vain nukahtaa vatsa täynnä, on mulla ollut sellainen olo aamusta iltaan. Silmät tuntuvat turvonneilta ja kyllä, mä nukun ihan kokonaisia öitä ja olen nukkunut niitä jo pitkään. Töihin on vaikea keskittyä ja ajatus katkeilee. Mielialat myös vaihtelee laidasta laitaan. Toinen päivä saattaa itkettää ja toinen naurattaa, tai sitten pahimmassa tapauksessa samana päivänä tunteet heittelee itkusta nauruun ja itsekin pohdin miksi taas itken tai nauran.
Koska vauvavuosi on ollut meille helppo, ollaan nukuttu kokonaisia öitä ja ruokavaliokin on kohdillaan en keksinyt enää muuta keinoa kuin hakeutua ammattilaisen puheille.
sittenkin jotain muuta?
Saagan 1-vuotis neuvolassa tuli puheeksi mun koko vauvavuoden kestänyt väsymys. Kirjoittelin kesällä aiheesta tänne. Hoitaja ystävällisesti mitattasi multa hemoglobiinin ja kehotti menemään yksityiselle puolelle mittauttamaan vielä ferritiini arvot, jotka olivat loppuraskaudesta huimat 3. Soitin terveysasemalle, josta soitettiin seuraavana päivänä takaisin ja kehotettiin vielä seuraamaan tilannetta, kun hemoglobiini oli ollut neuvolassa niin hyvä. Olisiko ollut 120.
Päätin kuitenkin lopulta hakeutua yksityiselle, koska noh, onhan tätä väsymystä (ja vähän muutakin) kestänyt jo yli vuoden. Kävin viime viikolla Terveystalossa tutkituttamassa verikokeita joiden pohjalta varasin sisätautilääkärille vastaanoton. Kilpirauhasarvoissa oli häikkää.
Viime viikolla kilpirauhanen tutkittiin ultralla, mutta onneksi siinä ei näkynyt poikkeavuuksia.
Ilmainen käynti ei todellakaan ollut, mutta tällä hetkellä tämä ei edes haittaa mua. Sain avun ja hoidon nopeasti ilman jossitteluja.
kilpirauhasarvot synnytyksen jälkeen
Terveystalolla oli ihanan nopea ja hyvä palvelu. Sain diagnoosin samana päivänä kuin kävin lääkärillä. Vastassa oli hieman vanhempi naislääkäri, joka halusi tutkia kunnolla ja keksiä myös syyn tähän väsymykseen. Mut vihdoin otettiin tosissaan. Kilpirauhasarvot olivat seuraavanlaiset: P-TSH: 7,3 mU/l (normaalit 0.5–4 mU/l, lasta yrittävälle naiselle ihanteellinen arvo on 2 mU/l), P -T4-V: 13 pmol/l (normaalit 12–23 pmol/l) ja vasta-aineet olivat myös tuhansissa (normaalisti niitä ei ole). Lääkäri totesi, että mulla on synnytyksen jälkeinen tyreoidiitti eli kilpirauhasen tulehdus, jota esiintyy noin 5% synnyttäneistä naisista. Pääset lukemaan siitä lisää täältä. Koska meillä on raskaustoive ja lasten saaminen on tällä hetkellä vaikeaa/mahdotonta ja keskenmenoriski olisi suuri, aloitettiin mulle Thyroxin lääkitys. Arvoja kontrolloidaan nyt tasaisesti ja toivottavasti ne lähtisivät normalisoitumaan.
Tällä hetkellä olo on aika tyhjä. Olisipa sittenkin ollut kyse rauta-arvoista tai jostain muusta. Toisaalta olisi voinut olla vieläkin pahempi diagnoosi vastassa. Ei siis lisää lapsia vielä. Mitä jos en pystykään ikinä saamaan Saagalle sisarusta? Mitä jos saankin pysyvät kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnoosin ja loppu iän lääkityksen? Olen vasta 27-vuotias. Mieli on ollut aika maassa tämän asian tiimoilta, mutta toisaalta taas olen ollut edes hieman pirteämpi, kun vihdoinkin tälle väsymykselle on löytynyt selitys ja olen saanut tähän hoidon. Mun vointia seurataan ja haluan uskoa, että kyllä tämä hyväksi kääntyy tästä. Toivottavasti ensi vuonna päästään suunnittelemaan lisää perheenlisäystä. ❤
Muista huolehtia omasta hyvinvoinnistasi ja terveydestäsi. Älä laita kaikkea vauvavuoden piikkiin. ❤
Lue myös:
Oma yritys, terveys ja isyysvapaat
Nähdään myös Instassa! ?
<3 Salla
