10 Feb

Posted at 18:16h in Lifestyle, Perhe & suhteet, Yleinen

Eilen Instan storyjen puolella kyselin teiltä teidän parisuhteista ja miten koette yhteisen ajan riittävyyden. Entäs treffeillä käymisen tai pienet hellyyden osoitukset arjen keskellä? Olin aika yllättynytkin muutamista vastausprosenteista. Toki nämä kyllä ja ei vastaukset avaavat vain murto-osan tilanteista, eivätkä kerro mikä niihin vaikuttaa, mutta avataan silti teidän vastaukset luvuiksi.

77% vastanneista vastasi, ettei heillä ole tarpeeksi yhteistä aikaa arjessa. 49% vastasi ettei ole käynyt kumppaninsa kanssa viimeisen vuoden sisällä treffeillä tai esimerkiksi hotellissa kahdestaan yötä. 80% vastanneista kertoi, että lapsiarki on jossain kohtaa koetellut parisuhdetta. 63% vastasi, etteivät aina muista pieniä huomion osoituksia toiselle arjen keskellä.

parisuhde lapsen syntymän jälkeen

parisuhde lapsen syntymän jälkeen oli hetken aikaa hukassa, mutta löytyi kyllä, kun molemmat jaksoivat panostaa.

Olen parisuhde riippuvainen

Olen aika parisuhde riippuvainen ihminen. En osaa olla yksin, enkä ole ollut yksin. Olen seurustellut 15-vuotiaasta asti. Ensin 4-vuotta yhdessä suhteessa ja sitten 19-vuotiaana tutustuin Markukseen. En ole myöskään asunut yksin. Muistan, kun minullekin on monta kertaa sanottu, että kyllä hetken aikaa kannattaa olla yksinkin, jotta osaa olla ilman sitä toistakin. Tällä hetkellä en kuitenkaan kadu mitään. Näin on hyvä ja meillä on ihana perhe.

Muutin heti kotoa Markuksen luokse ja tässä tilanteessa ollaan edelleen yhdeksän vuotta myöhemmin, toki vain yhteisessä asunnossa. Näistä vuosista pari vuotta ollaan oltu naimisissa ja yksi lapsi on tullut perheeseen lisää. Voin vain kuvitella mitä arki sitten on, jos jossain vaiheessa tupsahtaa toinen pieni meidän perheeseen, joka vaatii hänkin omat kädet. Jos tuntuu, että yhteistä aikaa ei nyt ole, niin kahden tai useamman lapsen kanssa se on varmasti vielä enemmän kortilla.

Meidän rakkaustarinan pääsee lukemaan täältä. ❤️

Mistä taikoa yhteistä aikaa?

Olen huomannut, että parisuhteeseen pitää nähdä vaivaa. Nyt kun on lapsi, ei sitä kaksin keskeistä aikaa tulla tarjottimella ojentamaan, vaan sitä pitää järjestää. Tähän tietysti apuna on hyvä tukiverkko. Jos tukiverkkoa ei ole, on onneksi apuna erilaisia lastenhoitopalveluja, kuten MLL. Toki ymmärrän ettei nämäkään ole kaikkia varten.

Eräs ystäväni on alkanut tänä vuonna pitämään miehensä kanssa parisuhde vartteja. Molemmat ovat yrittäjiä ja aikaa toiselle ei kolmen lapsen kanssa juurikaan ole. He ovatkin tänä vuonna nyt alkaneet ottamaan joka ilta toisilleen 15 minuuttia, laittavat kännykät pois ja vaihtavat kunnolla kuulumiset.

Jos multa kysyttäisiin tehokkainta tapaa jolla se rakkauden tunne halutaan kumpuamaan ilman kunnollista yhteistä aikaa vastaisin harjoitteen, joka me tehtiin synnytysvalmennuksessa. Istu puolisosi kanssa sohvalla vastakkain ja katso toista silmiin. Älkää puhuko, vaan tuijottakaa vain toisianne silmiin. Ensin se naurattaa, mutta lopulta se itkettää. Yhdessä tässä arjessa ollaan ja lasta kasvatetaan. ❤️

parisuhde lapsen syntymän jälkeen parisuhde lapsen syntymän jälkeen

Vauva-arki vs taaperoarki ja yhteinen aika

Vauva-arjessa kahdenkeskeistä aikaa en edes kokenut tarvitsevani. Vauva oli se kaikista tärkein ja vauvakuplassa ketään muuta ei halunnutkaan nähdä. Vasta vauvakuplan puhjettua viime kesänä aloin miettimään Saagan hoitoon jättämistä edes muutamaksi tunniksi, jotta päästiin yhdessä leffaan tai syömään ulos. Alku talvesta oltiin ensimmäistä kertaa hotellissa yötä ihan kahdestaan ja Saaga oli ensimmäistä kertaa yötä isovanhemmilla. Saaga oli tällöin 1v 2kk ikäinen.

Vauva-arki oli mulle henkisesti rankempaa ja olin todella takertuva äiti. Miehelle ei siinä tilaa jäänyt ja olen onnellinen, että Markus ymmärsi, että nyt eletään vauva-vaihetta. Itselläni oli vaihe etten halunnut jakaa Saagaa kenenkään kanssa (oltiinhan me häntä 9kk tänne odotettu) ja Markus puolestaan halusi näyttää Saagan jo kaikille ja kiertää kaikki sukulaiset ja ystävät. Hän oli sellainen ylpeä isä ja on toki edelleenkin. ?

Kesällä kaikki muuttui ja se oma parisuhdekin alkoi taas kiinnostaa. Huomasin, että Saagan on hyvä olla myös muiden kuin meidän kanssa ja saa erilaista seuraa ja aktiviteettia muiden kanssa. Olisihan se aika kurjaa, jos oltaisiin Saagan elämän ainoat aikuiset.

Vauvakupla puhkeaa tekstin pääset lukemaan täältä.

Meidän perisuhde

Me ollaan molemmat sellaisia ihmisiä jotka tarvitsevat ja haluavatkin antaa paljon läheisyyttä ja ottaa toinen huomioon. Oli huomio sitten arkista toiselle kahvin keittämistä tai hammasharjan valmiiksi illalla laittamista, vesilasin täyttämistä toisen yöpöydälle tai välillä jos kaupasta muistaa ottaa sitä puolison lempi kahvia on meidän suhteessa ainakin kaikki hyvin. Välillä kuitenkin kaivataan sitä irtiottoa arjesta, vaikka arjesta muuten molemmat tykätäänkin. Siksi ensi viikonloppuna me lähdetäänkin nauttimaan siitä puuttuvasta parisuhdeajasta ja nukkumaan yksi yö hyvin ilman perhepetiä ja pieniä potkuja. Saaga pääsee nauttimaan isovanhempien jatkuvasta huomiosta.

Rakkauden osoitukset eivät tarkoita kukkien ja suklaan ostamista vaan pieniä arkisia tekoja, joissa ajatellaan sitä toista ensin.

Meille on tärkeää myös nukahtaa toisen viereen iltaisin ja on hassua jos toinen on esimerkiksi yötä pois ja nukunkin yksin. Toisille taas omat makuuhuoneet sopii paremmin, kun molemmat saavat vuorotellen nukkua hyvin ja ovat paremmalla tuulella päivisin. Ehkä jopa siihen parisuhteeseen jaksaa silloin panostaa eri tavalla. On tosi mielenkiintoista kuulla mikä toimii milläkin pariskunnalla, mutta tärkeintähän on löytää se oma työkalu millä saa oman parisuhteen toimimaan parhaiten.

parisuhde lapsen syntymän jälkeen

Meidän parisuhde lapsen syntymän jälkeen on tarvinnut luottamusta, toisen läsnäoloa ja pieniä rakkauden osoituksia.

Ihanaa ja rakkauden täyteistä loppu viikkoa sinne! ❤️ Maanantainahan on jo ystävänpäivä!

Lue myös:

Epidemia häät

Isän rooli vauva-arjessa

Raha, rakkaus, palkka ja säästäminen – Meidän perheen talous

Miten meillä kotityöt jaetaan

Nähdään myös Instan puolella ihanat! ?

<3 Salla

05 Nov

Posted at 15:17h in Lifestyle, Matkustus, Perhe & suhteet, Yleinen

Me yövyttiin ensimmäistä kertaa Lapland Hotels Bulevardissa ja tykättiin ihan valtavasti. Ensimmäiset kerrat eivät suinkaan jääneet tähän vaan jätettiin me myös ensimmäistä kertaa lapsi hoitoon isovanhemmille yön yli. Tämä oli meille siis hyvinkin erityinen miniloma ja todellakin tuntui siltä, kuin oltaisiin oltu ihan muualla kuin Helsingissä! ❤️ Seuraavaksi esittelen teille vähän meidän Lapland Hotels Bulevardi kokemuksia.

Lapland Hotels loppuvuoden staycation pakettivaihtoehdot pääset kurkkaamaan täältä.

Lapland Hotels Bulevardi kokemuksia

Lapland Hotels Bulevardi kokemuksia

Lapland Hotels Bulevardi kokemuksia

Hotellihuoneen ikkunasta avautui upea näkymä ja mulla tuli ihan olo kuin oltaisiin Kööpenhaminassa.

staycation Helsingissä – lähellä olet kaukana

Saavuttiin Lapland Hotels Bulevardille lauantaina iltapäivällä. Hotelli oli rento, tunnelmallinen ja huokui pohjoisen henkeä. Hotellin visuaalisuus, tuoksu- ja äänimaailma olivat kaikki lappi henkisiä. Kaikki oli mietitty viimeisen päälle!

Meillä oli Mystique Deluxe Sauna -huone, joka oli todella tunnelmallinen ja erittäin hyvin äänieristetty. Vieressä kulkeva ratikka ei kuulunut sisälle ollenkaan eikä käytäviltäkään kuulunut askeleita tai hissin kolinaa. Vihdoinkin hotelli, jossa huoneen sijaintia ei siis tarvitse miettiä. Saunallinen huone ylitti meidän odotukset sillä saunahan oli super hieno. Siellä sai aika pehmeät löylyt ja saunan lämpenemisessä kesti vain 45 minuuttia.

Huoneen sänky ei ollut yhtään liian pehmeä ja nukuttiin molemmat erinomaisen hyvin ilman selkäkipuja. Huoneesta löytyi myös tv, kahvinkeitin, vedenkeitin, minibaari ja pieni mukava oleskelualue. Kaikki mitä hotellihuoneelta voikaan toivoa löytyi. Tärkeintä kuitenkin meille oli oma rauha.

Lapland Hotels loppuvuoden staycation pakettivaihtoehdot pääset kurkkaamaan täältä.

Lapland Hotels Bulevardi kokemuksia Lapland Hotels Bulevardi kokemuksia Lapland Hotels Bulevardi kokemuksia

paras osa eli ruoka – Kultá Kitchen and Bar

Kello löi 18 ja meillä alkoi pöytävaraus. Heitin korkkarit pitkästä aikaa jalkaan ja lähdettiin kohti hotellin ravintolaa. Olipas kiva pitkästä aikaa laittautua! Meitä odotti ikkunan viereinen pöytäpaikka, josta saatiin koko ilta katsella halloween asuisia ihmisiä kulkemassa ohitse. Pieni puheen sorina oli taustalla ja kynttilä paloi pöydässä tuoden tunnelmaa pimeään lokakuiseen iltaan.

Kultá Kitchen lunasti meidän odotukset täysin. Meillä oli viiden ruokalajin illallinen, johon sisältyi viinipaketti. Mun täytyy ihan tähän alkuun sanoa, että en ole kovinkaan suuri punaviinin ystävä. Silti nämä viinipakettiin kuuluvat punaviinit olivat erittäin hyviä! Toki kaikki viinit olivat ja erittäin ”helppoja juoda”. Sopivat siis erinomaisesti ruokien kanssa.

Me oltiin myyty ruokaan jo siinä vaiheessa, kun leipä tuotiin pöytään sekä tervehdys keittiöstä kukkakaalisosekeiton muodossa. En ole pitkään aikaan maistanut mitään näin hyvää! Markuskin totesi, että voisi suositella paikkaa jo tämän perusteella. ? En halua paljastaa mitä tämä yllätysmenu pitää sisällään, vaan se on tarkoituskin kokea ilman ennakkoluuloja. Kuvia voi silti vähän kurkkia alta. ?

Lapland Hotels Bulevardi kokemuksia

Kultá Kitchen oli tunnelmallinen, lämmin ja asiakaspalvelu oli ensiluokkaista.

Lapland Hotels Bulevardi kokemuksia Lapland Hotels Bulevardi kokemuksia

Kultá Kitchen and Bar aamiainen

Kellojen siirto talviaikaan oli meidän puolella aamulla ja saatiin nukkua ihan huimat 9 tunnin yöunet! Aika luksusta näin lapsitaloudessa ja saatiin hyvin molemmat levättyä. Aamupalahan on hotellin paras osuus ja ollaan monesti käyty hotelleissa aamupalalla, vaikka ei hotelleissa yövyttäisikään. Se tuo kyllä ihan huimasti luksusta ja rentoutumista arkeen. Pääset aamupalavaraukseen tästä.

Aamupalalla oli erilainen aamiaiskattaus kuin normaalisti ollaan hotelleissa totuttu saamaan. Tämä oli enemmän kuin hyvä juttu ja tykättiin maistella annoksia, joita ei muualla saa. Tarjoilija toi valinnaisen erikoiskahvin pöytään ja vihdoinkin mun aamuni alkoi, kun kahvin tuoksu tulvahti nenään.

Omavalintaisella täytteellä tehdyt omeletit valmistuivat tuoreeltaan sekä tarjolla oli myös munakasta ja paistettuja kananmunia. Lisäksi tarjolla oli poroa monessakin muodossa, leipä oli tuoretta, jugurttipiste yllätti suuresti valikoimallaan ja mehupiste sai mut pienesti kiljahtelemaan. ? Jugurttipisteellä oli muutakin kuin marjat, jugurtti ja mysli. Valittavana oli myöskin erilaisia marjajauheita, kuten mutikka- ja puolukkajauhetta, siemeniä, kuivattuja karpaloita sekä tuoretta hillaa. Makukokemuksena puolukka-vaniljasmoothie oli erittäin hyvä sekä kuusenkerkkämehu.

Jälkiruoaksi otettiin aamukahvien kanssa vielä korvapuustit. Vatsat täysinä kömmittiin vielä hetkeksi takaisin hotellihuoneeseen, ennen kuin siitä oli aika luopua.

Lapland Hotels Bulevardi kokemuksia Lapland Hotels Bulevardi kokemuksia Lapland Hotels Bulevardi kokemuksia

Irtiotto arjesta

Jos jotain tässä lapsiarjen keskellä olen huomannut niin sen, että parisuhteeseen kyllä kannattaa panostaa. Meillä oli aivan ihana vuorokausi ja tuntuu kuin oltaisiin kaikkien näiden vuosien jälkeen alettu vasta seurustelemaan. Saatiin olla lähekkäin, huomioida toinen ja keskittyä puhumaan muustakin kuin päiväuniajoista ja Saagan ruokailuista. Mulle tuli todella rakastunut olo. Tiedän, että tässä oli tarkoitus puhua hotellista, mutta kun hotellissa kaikki on kohdallaan, voi kaiken energian käyttää siihen toiseen eikä pienistä asioista valittamiseen. Tänne me tullaan uudelleenkin!

Kurkkaa loppuvuoden staycation pakettivaihtoehdot täältä.

Pieni irtiotto välillä kannattaa ja se tekee ihmeitä. Rakkautta sinne! ❤

Nähdään myös Instassa! ??

<3 Salla

21 Sep

Posted at 10:24h in Lifestyle, Perhe & suhteet, Raha, Yleinen

Miksi raha on tabu? Miksi suomalainen ei osaa puhua avoimesti rahasta? Jos tienaat liian vähän on se häpeän paikka, mutta jos tienaat liikaa pidetään sitä kerskailuna. Ikinä ei siis ole hyvä paikka puhua rahasta ja avoimesti siitä on hyvin vaikeaa keskustella. Tähän tekstiin inspiroi uusi podi mamma betalar, jossa oli IHANAN suoraa puhetta rahasta. ❤ Nyt suorana aiheena tähän onkin meidän perheen talous.

Jatkoksi eilen Instan puolella käytyyn raha-aiheeseen halusin kirjoittaa myös tarkentavasti siitä miten me ollaan meidän parisuhteessa hoidettu raha-asiat ja avaan mä vähän muutenkin tätä raha-aihetta lisää. Tästä nimittäin tuli aika paljon jatkokysymyksiä. Yllätys yllätys, ihmisiä nimittäin kiinnostaa raha!

meidän perheen talous

Mun täytyy aloittaa kyllä hieman kehumalla meitä Markuksen kanssa siitä, että hyvin ollaan ilmeisesti raha-asiat hoidettu, koska ne eivät ole tuottaneet harmaita hiuksia ja riitoja tähän talouteen. Rahasta on aina pystytty puhumaan avoimesti ja ollaan ajateltu rahasta samalla tavalla. Tykätään molemmat säästää ja keskustellaan niistä pienistäkin hankinnoista joita tehdään. Parhaana sijoituskohteena nähdään asunto. Voitolla myytiin edellinenkin.

Jos avataan hieman palkkoja, oli mun kuukausipalkkani sairaanhoitaja-aikoina noin 3 700€. Tästä vähennysten ja verojen jälkeen käteen jäi noin 2 100-2 200€. Tällä hetkellä hoitovapaalla olevana sisällöntuottajana en osaa sanoa paljonko tienaan. Yrittäjänä kuukausitulot vaihtelevat suurestikin enkä vuosipalkastakaan osaa vielä sanoa. Lisäksi lapsen kanssa hoitovapaalla töitä ei pysty tekemään 100%. Valehtelisin, jos sanoisin, ettei tämä töiden ja lapsen hoidon pallottelu aina aika ajoin itseäni ahdistaisi. Markuksen palkkaa ja työtä en lähde avaamaan, mutta ollaan jo pitkään oltu siinä tilanteessa, että meidän perheessä nainen tienaa enemmän kuin mies.

raha ei kasva puussa

Itse olen lapsuuteni elänyt keskituloisessa perheessä. Isä oli lukkoasentaja ja äiti sihteeri. Markka-aikana vanhemmat ostivat remonttia vaativan omakotitalon Itä-Helsingistä, jossa olenkin koko lapsuuteni asunut. Itse korjaamalla ja laajentamalla omien palkkatöidensä ohella talosta tuli lopulta hyvä sijoitus. Talon myyminen euro-aikana osoittautui itse asiassa lopulta yhdeksi parhaimmista sijoituksista. Asuntoveloissa eleltiin korvia myöten. Käytiin kolmessa eri ruokakaupassa ostoksilla, koska aina toisessa oli halvemmat tietyt tuotteet ja jossain oli tarjouksessa tietyt. Ulkomaanmatkat olivat halvimpia motelleja ja Euroopan sisäisiä kohteita, joissa nukuttiin viisihenkinen perhe kaikki vierekkäin tai ainakin joku jakoi jonkun kanssa sängyn. Olen saanut harrastaa ja tehdä, josta iso osa kiitoksesta kuuluu myös omille isovanhemmille, jotka rahallisestikin tukivat meitä lapsia. Äiti raahasi meidät lapset 18-vuotissyntymäpäivänä pankkiin avaamaan ASP-tilit, johon laitettiin silloin heti siirtymään 50€/kk, jotta tili pysyy yllä.

Kotoa on siis opittu rahan arvo ja se ettei kaikkeen ole varaa. Kompromisseja tekemällä rahaa kuitenkin saa siirrettyä jostain muusta toiseen prioriteettien mukaan. Jo kotoa on tullut ajattelumalli siihen, että tilillä on oltava tietty summa rahaa, tai ahdistus iskee. Pakkohan puskurissa on olla rahaa, jos esimerkiksi pyykkikone sattuu hajoamaan, talvitakki hajoaa kesken pakkaskelien tai bussilippu pitäisi ladata taas vuodeksi eteenpäin. Tätä summaa on kerrytetty 15-vuotiaasta asti, jolloin aloitin ensimmäiset työt ja aina aika ajoin päätän uuden rajan, jonka alle rahamäärä ei saa tippua. Tämä on oma tapani säästää ja hillitä kulutusta. Kerroin eilen oman uratarinani ja palkkani Instassa ja sen pääsee jälkikäteenkin katsomaan kohokohdasta rahapuhetta. Nyt lapsen kanssa hoitovapaalla tämä raja onkin ollut todella hankalaa pitää, koska tulot eivät tällä hetkellä ole kovinkaan paljon menoja suuremmat. Uran ja lapsen kotona hoitamisen yhtälö on hankala. Silti ihan kaikessa en mene raha edellä nimittäin itsestäni ei vielä tunnu hyvältä laittaa Saagaa päiväkotiin. Niinpä Saaga pysyy vielä kotona ja päivähoito aloitetaan, kun se tuntuu hyvältä idealta.

Aletaanko oleen ja onhan sulla ASP-tili?

Tämä olisi voinut olla lause jonka heitän ilmoille, kun alettiin Markuksen kanssa seurustelemaan. Siitä hetkestä tosin on nyt jo yli kahdeksan vuotta aikaa, kun raahasin hyvinkin suostuvaisesti tuon miehen jo ensimmäisten seurustelukuukausien jälkeen pankkiin avaamaan ASP-tiliä. Ja kyllä, me raahataan myös Saaga kädestä pitäen 18-vuotissyntymäpäivänä avaamaan samainen tili. Ehkä se onkin yksi syy mihin Markuksessa ihastuin: kyky pitää taloudellisesti huolta itsestään, langat käsissä ja rahat siellä tilillä. En todellakaan olisi jaksanut katsella mitään tuhlaajapoikaa. Ja nyt korjataan sitten tähän ihan alkuun, että en todellakaan ole rahan perässä rakkautta etsinyt, vaan meillä on Markuksen kanssa aika tismalleen sama määrä omaisuutta. Kumpikaan ei “elä toisen siivellä”.

Ollaan alusta asti sovittu, että kaikki menee puoliksi. Näin myös vältytään niiltä riidoilta, kun ei tarvitse tapella siitä, että minä olen nyt tässä kuussa maksanut enemmän kuin sinä. Me hankittiin yhteinen tili ja siihen pankkikortti samana kesänä, kun Markus avasi ASP-tilinsä. Oltiin seurusteltu noin kolme kuukautta. Vaikka me tänä päivänä ollaan jo naimisissa, käytetään me edelleen samaa systeemiä. Molemmat siirtää kuukaudessa saman summan tilille sitä mukaa, kun tarvetta on. Sillä kortilla ostetaan sitten kaikki yhteiset menot, kuten leffaliput, ruokaostokset, ravintolakäynnit, jne. Kyllähän se aina näyttää ulkopuolisesta esim. ravintolassa siltä, että Markus maksaa, mutta todellisuudessa puolet sen kortin rahoista on mun. ? Lisäksi kaikki Tedin (koira) kulut ja nyt myöhemmin Saagan kulut on maksettu meidän yhteisellä pankkikortilla. Pidetään kuitenkin järki kaikessa. Jos itse haluan ostaa Saagalle jonkun kivan mekon, jota hän ei niinkään tarvitse, maksan sen kyllä itse omasta pussistani. Tältä yhteiseltä tililtä maksetaan myös nykyään meidän asunnon hoitovastike ja laskut.

Saagalle me avattiin heti Saagan synnyttyä myös tili, johon kerätään kaikki lahjarahat sekä esimerkiksi kirppismyyntien tuotot. Saaga saa nämä sitten itselleen täysi-ikäisenä. Tullaan toivomaan vielä sormet ja varpaat ristissä Markuksen kanssa, että oppi on kotona mennyt perille ja Saaga osaa säästää.

Perheen talous

Raha tuo onnea

Kyllä! On turha edes väittää muuta. Jotakin saattaa tämä rahapuhe jo ärsyttää, mutta fakta on se, että tämä elämä nyt vain sattuu pyörimään rahan ympärillä ja se on fakta. Ilman rahaa ei täällä pärjää.

Sen kyllä allekirjoitan, että tiettyyn pisteeseen päästessä raha ei enää lisää onnellisuuden määrää, mutta kyllä se tällä hetkellä vielä onnellisuuden tunnetta lisää. Raha nimittäin tuo vapautta. Se mahdollistaa mulle tällä hetkellä sen, että pystyn pitämään Saagan kotona eikä mun ole PAKKO laittaa sitä nyt päiväkotiin, kun se ei nyt vielä tunnu hyvältä idealta. Mun ei ole pakko lähteä nyt tekemään työtä joka mua ahdistaa, öitä, viikonloppuja ja pyhiä sekä mulla on mahdollisuus irtautua hoitoalasta. Se tuo myös vapautta kaupassa, kun on varaa ostaa sitä hieman paksumpaa ja pehmeämpää vessapaperia ja erilaisia arjen luksusjuttuja, kuten erilaisia kahvipapuja. Eikä meidän tarvitse juosta kolmessa eri kaupassa hintojen perässä niin kuin omassa lapsuudessani tein. Nämä on sellaisia pieniä juttuja, jotka tekee juuri mut onnelliseksi (ai että mä suorastaan vihaan sitä keltaista, ohutta vessapaperia).

Tällaista avointa puhetta tänään tästä suunnasta! ?

Lue myös:

Sairaanhoitajan palkka

Kun koti ei tunnu kodilta – Missä kaikkialla ollaan asuttu?

Meidän rakkaustarina

Miten meillä kotityöt jaetaan?

Nähdään myös Instassa! ?

<3 Salla

15 Aug

Posted at 12:28h in Perhe & suhteet, Yleinen

Me ollaan puhuttu kotona paljon keskenämme siitä halutaanko me toinen lapsi sekä mitä me halutaan tältä elämältä ja perheeltä. Eihän sitä aina saa itse valita, mutta hyvä asioista on keskustella. Halutaanko me samoja asioita? Halutaanko saman kokoinen perhe? Totta kai näistä on jo aikaisemminkin puhuttu, mutta aina on hyvä välillä päivitellä näitä pohdintoja, jos vaikka toisella onkin mielipide muuttunut matkan varrella. Se me tiedetään nyt, että Saaga on parasta mitä meillä on ikinä ollut! ❤️

Toinen lapsi

Saagan vaatteet *saatu: PO.P uusi syysmallisto

Toinen lapsi

Ensimmäisen lapsen alku

Myönnän, että Markuksessa oli hieman ympäri puhumista, että Saaga saatiin aluilleen. Meidän lähipiireissä tai kavereilla ei ollut lapsia. Ei ollut ketään kenestä olisi voinut sanoa, että: “hei tuommoista elämää mekin halutaan!” Vasta, kun Markuksen sisko sai lapsen, alettiin puhua enemmän siitä tulisiko meistäkin lapsiperhe. Parisuhteessa oltiin keretty seitsemän vuotta olemaan ja kihloissa oltiin. Keväällä oli tarkoitus mennä naimisiin. Itselläni oli kirkkaana ajatus, että joskus haluan äidiksi. Tuntui, että täydellistä ajankohtaa ei ikinä perheenlisäykselle ole, joten meidän vuodesta 2020 tulikin super hektinen, mutta todellakin hyvällä tavalla.

Kyllä me molemmat lapsi lopulta haluttiin ja Saaga oli enemmän kuin toivottu jatkumo meidän hyvälle parisuhteelle. Saaga ilmoitti tulostaan tammikuussa 2020 muutama kuukausi ennen häitä. Meidän häistä pääset lukemaan lisää täältä.

Ennen raskautumista sekä raskauden alussa pelko ”Prismaperhe” arjesta ja siitä ei meidän näköisestä elämästä kuitenkin vähän kolkutteli takaraivossa. Tällä tarkoitan sitä, että lähdetään perhe tila-autolla Prismaan ostamaan viikon ruokaostoksia. Muutama lapsi kitisee väsymystä ja itkee karkkihyllyn kohdalla ja itse tiuskin Markukselle, jotta äkkiä päästään pois ihmisten ilmoilta (tämäkin me todennäköisesti joskus tullaan vielä kokemaan). Kun sitä kokemusta ei ole mitä se perhe-elämä sitten olisi, oli vain omia kauhukuvia millaista se pahimmillaan olisi. Myöskin ihmisten odotappa vaan -kommentit hieman kummitteli mielessä sekä pelko parisuhteen puolesta. Onneksi kuitenkin juteltiin taas asioista ja tultiin siihen tulokseen, että ei meidän perhe-elämä olisi samanlaista kuin muilla. Se on meidän näköistä ja muodostuu meidän tekemistä valinnoista ja lapsesta. Lapset kun eivät ole samanlaisia ei perheet eikä arki, vaikka niitä epämiellyttäviä ja ei niin hauskoja hetkiä on varmasti kaikilla, on arki silti kaikilla erilaista. ❤️ Myöskin oma suhtautuminen lapsiin ja perhearkeen on muuttunut nyt äitiyden myötä.

Toinen lapsi

Toinen lapsi?

Raskausaikana olin vielä sitä mieltä, että Saaga voi hyvin jäädä ainokaiseksi lapseksi. Me ei oltu puhuttu tarkkaan siitä minkä kokoinen perhe me haluttaisiin. Ei siis olla mietitty, että: “kyllä pari riittää” tai “ei nyt ainakaan kolmea”. Ollaan menty hetki kerrallaan ja menty elämän mukana. Saagan synnyttyä mulle tuli olo, että eihän Saaga voi jäädä ainoaksi lapseksi. Haluan ehdottomasti kokea synnytyksen vielä uudelleen! Myöskin se, että meillä on Markuksen kanssa molemmilla sisaruksia johti siihen päätökseen, että jonain päivänä Saagallekin sisarus olisi ihana.

Mun synnytyskertomuksen pääset lukemaan täältä.

Mua on kuitenkin itseäni vaivannut ”pelko” kaksosista. Olen itse kaksonen, joten hyvät mahdollisuudet kaksosiin löytyy. Iso käsi omille vanhemmille, jotka kasvatti taaperoa ja vastasyntyneitä kaksosia! ❤️ Eniten varmasti tässä ajatuksessa stressaa se taloudellinen paine sekä se, ettei me olla ikinä unelmoitu suurperhe arjesta. Tiedän, että ensin itkisin kauhusta ja miettisin miten me selvitään. Loppujen lopuksi olisin kuitenkin iloinen ja onnellinen kaksosista. Silti se hieman mietityttää edelleen.

Ikäeroakin ollaan mietitty. Eihän sitä voi täysin itse päättää millainen ikäero lapsille tulee, mutta meille oli selvää, että ei heti tässä pikkuvauva-aikana haluta toista lasta. Koettiin se meille liian rankkana eikä olla ajateltu, että mahdollisimman pienellä ikäerolla olisi mentävä. Ollaan myös aika pitkälti laittamassa Saagan pieneksi jääneitä vaatteita kiertoon. Itsestä tuntui siltä, että hyvin muutamakin vauva ehtii niitä tässä välissä käyttämään, kun muuten ne vain pölyttyisivät meillä kaapissa.

Itse tällä hetkellä ajattelen, että toinen lapsi tulee sitten, kun/jos tulee. Jos hän päättää kohta putkahtaa, niin tervetuloa vaan! Kova vauvakuume mulla ei nyt silti vielä ole. Painotan sanaa vielä, sillä tunnen itseni. ? Mieli saattaa muuttua jossain vaiheessa, kun Saaga kasvaa lisää ja tuleekin ikävä sitä pikkuvauva aikaa. ❤️

Tällaisia omia pohdintoja tänään! Kivaa sunnuntaipäivää sinne! ☀️

Lue myös:

Saaga 9kk – vauva-arki, synnytys ja raskaus

Meidän rakkaustarina

Vauvan hoito on tiimityötä

Vauvakupla puhkeaa

Mitä olen oppinut äitiydestä puolessa vuodessa?

Häät epidemian aikaan

Nähdään myös Instassa! ?

<3 Salla

14 Aug

Posted at 16:56h in Lifestyle, Perhe & suhteet, Yleinen

Me pidettiin eilen Markuksen kanssa treffi-ilta ja jätettiin Saaga ensimmäistä kertaa hoitoon. Aikaisemmin ollaan jätetty Saaga vain mökkisaunan ajaksi isovanhempien huomaan tai  silloin, kun tultiin rakennustyömaalle katsomaan meidän valmistuvaa asuntoa.

Mä kirjoitinkin jonkin aikaa jo siitä, että vauvakupla alkaa puhjeta ja pikku hiljaa alkaa näkemään taas muitakin juttuja tässä elämässä, kuin Saagan. Niinpä me nyt päätettiin Markuksen kanssa, että lähdetään viettämään treffi-iltaa ihan kahdestaan ja molemmista tuntui siltä, että on valmis jättämään Saagan hoitoon. Mun vanhemmat ovat ainoat, joiden huomaan voi tällä hetkellä Saagan jättää. Muita kyllä vierastaa vielä niin paljon, että ei onnistuisi.

Treffi-ilta

Treffi-ilta

Meillä oli suuria suunnitelmia ja ajateltiin, että keretään tehdä enemmän mitä lopulta sitten kuitenkaan ehdittiin. ? Mun vanhemmilla vierähti töissä ja olivat jonkin verran myöhässä. Lopulta kello oli jo kaikkien ohjeiden ja lähtemisen jälkeen niin paljon, että me juostiin Finnkinoon ja juuri kerettiin leffaan. Käytiin kattomassa Fast & Furious 9. Se siitä ulkona syömisestä tai kahvitteluista. Leffan loppumisen jälkeen kello oli jo niin paljon, että piti kiiruhtaa kotiin.

Toisaalta harmittaa, että ilta jäi kesken. Kerrankin, kun päästiin ja uskaltauduttiin ulos, olisi ollut kiva käydä pitkän kaavan mukaan ulkona. Syödä hyvin, käydä leffassa ja sen jälkeen vielä lasillisen ääressä keskutelemassa juuri nähdystä elokuvasta ja vähän muustakin. ❤️ Eihän tästäkään varmaan saisi valittaa, kun kerta ollaan edes leffaan päästy, mutta kyllä meille molemmille jäi sellainen fiilis, että ilta jäi kesken. Onneksi tämä ei ole ainoa kerta, kun Saaga tulee jäämään hoitoon.

Saagan ilta oli mennyt hyvin. Vaipat, ruokailut ja päikkärit olivat onnistuneet ja pahemmilta itkusirkuksilta oli vältytty. Itse ajattelin etukäteen, että osaankohan olla tuojottamatta puhelinta ja miettimättä miten Saaga pärjäilee, mutta se kävikin yllättävän helposti! Oli helppo nauttia ihan vain parisuhdeajasta ja keskittyä leffaan. Saaga oli jo yökkärissä ja iltapuurot syötettynä kotona odottamassa ja menikin imetyksen kautta nukkumaan. Päästiin jatkamaan siis edes vähän vielä koti-illan muodossa meidän treffi-iltaa ja sain vielä gua shausta hartioihin.

Jatkossa me aiotaan viettää entistäkin enemmän parempia treffi-iltoja ja meille molemmille kyllä jäi sellainen olo, että täytyy ottaa uusiksi. Markus jää koko lokakuuksi isyysvapaille ja meillä onkin ajatuksena, että jätettäisiin Saaga ensimmäistä kertaa yön yli hoitoon. Käytäisiin yöpymässä hotellissa ja otettaisiin irtiotto arjesta ilman Saagaa. Kyllä meille on tärkeää pitää huolta myös siitä parisuhteesta. ❤️

Lue myös:

Meidän rakkaustarina

Häät epidemian aikaan

Miten meillä kotityöt jaetaan?

Vauvan hoito on tiimityötä

Itsetunto ääripäästä ääripäähän

Nähdään myös Instassa! ??

<3 Salla

22 Jul

Posted at 17:02h in Lifestyle, Perhe & suhteet, Terveys & hyvinvointi, Yleinen

Huono Itsetunto, sen kanssa on tullut kamppailtua.

Itsetunto on vaihdellut tässä elämäni aikana ääripäästä ääripäähän. Oon onnellinen siitä, että tänä päivänä se on siellä paremman puolella. Ikääntyminen, itsensä hyväksyminen, kunnioittaminen ja jopa rakastaminen ovat olleet isoja juttuja ja oivalluksia tässä viime aikoina. Yksi isoin tekijä oman itsetunnon nostattamisessa on ollut oma kumppanini sekä äidiksi tuleminen. ❤️

Kumppanin tuki ja suhteen alun kaNkeus

Mulle oli onnen potku löytää Markus mun elämääni. Kirjoitin aikaisemmin meidän rakkaustarinan ja löydät sen täältä. ❤️

Palataan kuitenkin aikaan ennen Markusta. Olin 19-vuotias eli ihan teini vielä. Osittain huono itsetunto johtui iästä, osittain kasvatuksesta ja siitä ettei kehuja kotona kuulunut. Osittain se johtui siitä, että oma silloinen kumppani tuputti salitreenejä ovista ja ikkunoista eikä muuta yhteistä tekemistä ollut. Tuntui etten kelpaa tällaisena makkaramasuna. Treenasin viisi kertaa viikossa ja laskin kaloreita joita söin. Tein tätä vielä tavattuani Markuksenkin ja muistan kuinka hän sanoi ettei koskaan voisi elää näin treenihullun naisen kanssa. Treenaaminen oli mulle pakonomaista itsetunnon nostattamista. En tykännyt treenata ja usein olisin halunnut tehdä jotain aivan muuta. Oli pakko treenata, että kelpasin. Näin ajattelin vielä alle kaksikymppisenä.

Kun Markuksen kanssa sitten päästiin yhteen muuttamaan aloin kuulemaan kehuja päivittäin: olet kaunis, olet seksikäs, olet ihana, olet rakas. Sanoja joita en ollut ennen näin usein kuullut, sanoja joita en ollut välttämättä kuullut koskaan. Alkusuhteen kuljin käsi vatsan päällä ja häpesin omaa vartaloani. Käytös oli super tyhmää ja kesti vuosia päästä elämään normaalia elämää jossa omaa itseä ei tarvitse hävetä ja peitellä. Silti tuo mies on jollain ilveellä pysynyt tuossa vieressä ja tiedättekö mitä, kuulen edelleen yli kahdeksan vuoden jälkeen päivittäin nuo samat sanat: olet kaunis, olet seksikäs, olet ihana, olet rakas. Toki yksi asia on muuttunut. En enää peittele enkä häpeile itseäni.

Äitiys, seksi, raskausarvet ja itsensä arvostaminen!

Äitiys muutti kaiken. Kaikista ihanin kehu silti koko mun elämässäni on ollu se kuinka Markus ylisti mun suoritusta synnytyksessä. Kuinka ihanasti hän puhuu siitä miten ylpeä musta on ja kuinka äärettömän kovan työn mä olen tehnyt. Tiedän sen hyvin itsekin, mutta erityisen hyvältä se tuntuu, kun oma rakas on sen myös huomannut. Myös omat positiiviset ajatukset itseä kohtaan ovat ihan parhaita. Se, että itsestä voi oikeasti olla ylpeä. Ehkä jollekin se on ollut aina mahdollista ja normaalia, mutta mulle nämä ovat isoja juttuja.

Ennen synnytystä me puhuttiin paljon mun muuttuvasta vartalosta ja mun peloista, jos mun vartalo muuttuukin kamalasti. Pelkäsin raskausarpia, roikkuvia tissejä ja sitä miltä seksi sitten synnytyksen jälkeen tuntuu. Mitä jos mailaa heilutetaankin sitten ladossa? Mitä jos tissit saa heitettyä olalle? Mitä jos raskausarvet peittävät koko vatsan ja vatsa jää roikkumaan kuin tyhjä reppu? Kaikki nämä pelot omasta muuttuvasta kehosta lähti, kun vauva saapui maailmaan. Se ei tarkoita sitä, että kiinnostus omaan ulkonäköön olisi kadonnut vaan itseä vaan oppi rakastamaan ihan uudella tavalla.

Tissejä en saa olan yli, raskausarvet eivät peitä koko vatsaa ja reisiä, seksi on edelleen ihanaa ja ihan saman tuntuista! Bonuksena myös teini-iästä lähtöisin oleva oman vartalon halveksunta katosi.

Onneksi osaan nyt suhtautua muuttuneeseen vartalooni lempeydellä ja arvostuksella. Huono itsetunto on poissa. Kun katson peiliin, katsoo sieltä ihan älyttömän upea nainen ja äiti, joka on tehnyt ihan älyttömän työn. Kelpaan tällaisena. Kelpaan todella hyvin tällaisena!

Ikä, some ja vaa’an lukemat

Ikä on tuonut myös omat hyvät puolensa nimittäin ajan kanssa olen oppinut, että ihmiskehot ovat erilaisia. En tule koskaan näyttämään 175cm hoikalta pitkäsääriseltä naiselta, eikä se ole tarkoituskaan. Tavoitevartalohan on sellainen, jossa itsellä on hyvä olla eikä näytä kaikilla samalta.

Some luo omat paineensa ihanteellisiin vartaloihin. Uskon, että tämä johtuu osittain siitä, että vatsamakkaroita ei haluta esitellä ja vain yhden näköisiä vartaloita nähdään. Eihän vatsamakkarat ole mediaseksikkäitä. Vatsamakkaroista usein puhutaan negatiiviseen sävyyn, vaikka totuus on, että kaikilla meillä on vatsamakkaroita, isoja tai pieniä. Elämä muuttuu aika paljon, kun oppii hyväksymään tämän tosiasian. ❤️

En ole käynyt itse vaa’alla sitten synnytyksen jälkitarkastuksen. Silloin raskauskiloja oli jäljellä vielä neljä kiloa. Nyt en tiedä paljonko kiloja on enkä edes välitä. Vaa’an lukema on lakannut kiinnostamasta. Mulla on hyvä olla!

Olen ihan super ylpeä itsestäni ja siitä kuinka paljon olen päässyt eteenpäin itseni kanssa! Toivon, että erilaiset vartalot nähtäisiin normaalina ja kauniina. Ei ole vain yhtä vartalotyyppiä, joka kaikilla täytyisi olla vaan jokaisella on se oma, jossa on hyvä ja ihana olla!

Jos jotain Saagalle saan opetettua haluaisin ehdottomasti, että jo nuorena arvostus omaa vartaloa kohtaan olisi kohdallaan. Teini-ikä tekee tietysti osansa, mutta toivon, ettei oma peilikuva inhota missään elämän vaiheessa. ❤️

Kunpa teini-Sallakin olisi tämän lukenut.

Lue myös:

Meidän rakkaustarina

Yhteinen loma

Positiivinen synnytyskertomus

Nähdään myös Instassa! ??

<3 Salla

12 Jun

Posted at 14:20h in Lifestyle, Perhe & suhteet, Yleinen

Mä en edes muista milloin meillä olisi ollut viimeksi Markuksen kanssa yhteistä lomaa. Todennäköisesti 2020 huhtikuussa, kun mentiin naimisiin. Tovi on siis vierähtänyt siitä, kun yhdessä on lomailtu!

Tässä ensimmäisessä lomapätkässä on ollut aika ihanaa myös se, että isovanhemmat ovat hoitaneet Saagaa niin, että ollaan päästy Markuksen kanssa saunomaan ja viettämään myös kahdestaan aikaa. Puhuttiin monesti raskausaikana jo siitä, ettei kuitenkaan vanhemmuuden takia haluta unohtaa toisiamme. Onneksi Saaga on ollut helppo lapsi, nukkuu paljon ja viihtyy myös itsekseen lattialla ilman kokoaikaista leikittämistä. Yhteistä aikaa on siis ihan arjessakin, mutta on se loma aivan eri asia. Vaikka Markus tekeekin etätöitä kotona ei se tarkoita, että meillä hukuttaisiin yhteiseen aikaan. Markus tekee todella tunnollisesti töitä ja vielä työpäivän jälkeen auttaa mua tarvittavissa kuvauksissa. Luulisi, että toisen naama alkaa jo kyllästyttää, mutta onneksi näin ei ole käynyt.

Edelliset ”lomat”

Jäin viime kesänä äitiyslomalle ja mulla oli kesä heinäkuusta asti vapaana. Markus kuitenkin oli keväällä vaihtanut työpaikkaa, joten menetti lomansa siinä hötäkässä. Mulla oli myös sairausloma menossa raskauden kipujen ja kolotusten takia, joten äitiysloma ei itsellänikään tuntunut juurikaan lomalle. Saagan synnyttyä Markus piti pari viikkoa isyyslomaa, mutta siinä vauvakuplassa, hormonihuuruissa ja paikat kipeänä en kutsuisi sitä yhteiseksi lomaksi. ?

Viime maaliskuussa meillä oli muutto. Markus piti siinä hötäkässä yhden viikon isyyslomaa ja se meni kokonaan muuttaessa ja loppusiivousta tehdessä. En siis tätäkään kutsuisi yhteiseksi lomaksi.

Me ollaan Markuksen kanssa pariskunta, joka tykkää matkustaa. Ollaan koettu yhdessä ties kuinka monta ikimuistoista matkaa ja nähty paljon. Välillä mulla on ikävä entistä elämää ja niitä lomia. Sitä fiilistä, kun lentokentällä kipristelee vatsan pohjasta ennen tulevia uusia seikkailuja. Saaga ja tämä uusi vanhemmuus on silti meidän paras seikkailu tähän asti ja oikeastaan aika innolla odotetaan, että päästään näyttämään Saagallekin maailmaa.

Vaikka korona vielä jyllääkin ja tämä on ensimmäinen loma, jolloin ei lähdetä ulkomaille, ollaan me silti nautittu tästä ihan täysillä. Ollaan tänä kesänä vietetty nyt ensimmäinen mökkiloma lapsiperheenä ja tarkoituksena on vielä kierrellä ympäri Etelä-Suomea.

Olipas ihana höpötellä välillä meistä pariskuntanakin! ❤️ Ihanaa viikonloppua sinne. ☀️

Lue myös:

Meidän kesäsuunnitelmat

Meidän rakkaustarina

Kun koti ei tunnu kodilta

Miten meillä kotityöt jaetaan?

Nähdään myös Instassa! ??

<3 Salla

24 May

Posted at 19:22h in Perhe & suhteet, Yleinen

Miten kotityöt jaetaan? Olette jonkin verran laittaneet IG:n puolella viestiä meidän parisuhteesta ja kodin pyörittämisestä. Sanoisin, että nyt yhden lapsen kanssa se on ollut todella helppoa. Vaikeaa sanoa mitä se olisi suuremmassa perheessä. Itse olen viisi henkisestä perheestä ja kotityöt jaettiin tasaisesti. Ennen Saagaa me hoidettiin myös aika tasaisesti kotityöt. Raskauden aikana minä hoidin enemmän keittiötä, pyykkejä ja ruoan laittoa. Saagan synnyttyä Markus hoiti kaiken hetkellisesti. Mulla oli niin hirveä baby blues menossa, että olen onnellinen siitä, että Markus oli tuolloin apuna. Markus on hoitanut aina enemmän imurointia ja pölyjen pyyhkimistä kuin minä. Sänky me pedataan usein aamuisin yhdessä. Toki mitkään näistä eivät ole mitenkään sovittuja kotitöitä eikä me pidetä mitään listaa mitä kumpikin tekee, vaan luonnostaan asiat ovat näin kulkeutuneet. Markus hoitaa myös suurimman osan Tedin lenkityksistä ja esimerkiksi aloittaa työpäivänsä aina aamulenkillä Tedin kanssa.

Markus osti kolme vuotta siten meille robotti-imurin, joka on ollut todella hyvä apu. Meille kotiutui tällöin Xiaomin imuri. Imuroinnin hoitaa meillä siis “Optimus“. ? Toki me imuroidaan myös itse jonkin verran varsi-imurilla, mutta robotti-imuri on ollut hyvä apu siihen lisäksi. Se ei toki tarkoita sitä, että itse ei tarvitsisi tehdä mitään. Kyllä me silti ensin siivotaan lattiat tyhjiksi ja ravistellaan matot pois tieltä ennen kuin laitetaan imuri pyörimään. Yleensä käydään tässä välissä Tedin kanssa lenkillä, kun imuri pyörii kämppää ympäri.

Pyykkiä mä pesen paljon. Yleensä hoidan näiden mun töiden lisäksi ruoanlaiton, pyykit ja muuta pientä siistimistä täällä kotona. Illalla kun olen vielä viimeistä kertaa imettämässä Saagaa, Markus yleensä viikkailee päivän pyykkejä pois, antaa Tedille ruokaa ja laittaa meille iltapalaa valmiiksi. Markus saa puolestaan istahtaa lounastauollaan aina valmiiseen pöytään ja jos johonkin lähden, laitan Markukselle ruoan valmiiksi. ? Markuksen lounastauot kestää aina tasan puoli tuntia, joten siinä ei oikein kerkeä mitään tekemään. Kaupassa me käydään yleensä yhdessä Tedin lenkin yhteydessä.

Meillä ei ole tullut kotitöistä juurikaan riitaa. Usein myös sovitaan keskenään esimerkiksi: ” Haluatko viedä Tedin ulos vai jäädä syöttämään Saagalle iltapuuroa?”  Kummallekaan ei jää tällöin fiilis, että toinen käskyttää tai hoitaisi kaiken. Molemmat osallistutaan kyllä hyvin kodin laittoon ja siivoamiseen. Markuksella on myös oma mielipide sisustuksesta, joka onneksi kohtaa aika hyvin mun oman maun kanssa. Tämä meidän koti näyttää siis tosi hyvin meiltä molemmilta. Näin yhteen vetona voisin siis sanoa, että kotityöt hoidetaan tosi tasapuolisesti. Me molemmat osallistutaan kodin siivoamiseen, koska kyllähän me molemmat täällä asutaankin. Halutaan myös opettaa Saaga siihen, että kaikki jotka tämän katon alla asuvat, osallistuvat siivoamiseen jo pienelläkin iällä. Kotitöiden vain pitää olla iän mukaisia. Vielä nyt 8kk ikäisenä Saaga saa luvan kanssa luistaa kaikesta. ?

Lue myös:

Viherkasvit valtasivat meidän asunnon

Meidän kodit esiteltynä

Meidän rakkaustarina

Mitä olen oppinut äitiydestä puolessa vuodessa?

Nähdään myös Instassa! ?

<3 Salla