Viime päivinä olen alkanut enemmän miettimään sitä uskalletaanko me viedä Saagaa päiväkotiin maanantaina. Kynnys on taas kasvanut, kun ollaan sieltä noin kuukauden verran oltu joululomilla. Uskalluskysymys on nimeltään korona, joka myllää kaikkialla ja ihan kaikissa päiväkodeissakin.

Korona päiväkodissa

Korona päiväkodissa

Olen hyvinkin tietoinen, että kyseisen taudin ja kaikki muutkin taudit on mahdollista saada mistä tahansa muualtakin, vaikka kauppareissulla tai oman rapun hissin napista. Fakta on se, että tartuntariski meille päiväkodissa on kuitenkin suurempi. Monta lasta ja aikuista on samassa tilassa ja kaikkien lapsien kotona on myös perheet. Päiväkodista on joka viikko tullut sähköpostia loman aikana:

”koronatiedote huoltajille: Hyvät vanhemmat,

Liitteenä tärkeä koronatiedote mahdollisesta altistumisesta koronalle päiväkodissa tällä viikolla.”

Tällä hetkellä musta tuntuu, että joka toisella on korona ja lopuilla on vatsatauti. Kun on ollut niin onnekas ettei ole sairastanut tässä loman aikana kumpaakaan, alkaa päiväkotiin meno taas jännittämään. Jos vaihtoehtona olisi pitää Saaga kotona, niin se me varmasti tehtäisiin.

Juttelin eilen ystäväni kanssa ja selvästi päiväkodeissakin on eroja. Heidän päiväkodissaan ei ole ollut edes altistumisia.

Mua todella harmittaa, että maailman tilanne on edelleen kahden vuoden jälkeen tämä. Päiväkodista tuli meille viime syksynä kiva paikka, jossa Saagakin tykkäsi olla, sai elämäänsä lisää tärkeitä ja kivoja aikuisia, ikätovereita ja vaihtelua kodin seinille. Lisäksi meidän arki helpottui ja oma taakkaa keveni. Pytyin vihdoin hoitamaan töitä muulloinkin kuin yöllä. Nyt ”loman” (ei meillä vanhemmilla lomaa ollut) aikana yötyöt ovat taas palanneet ja unet jääneet vähemmälle.

Koronan tautimuunnos leviää kovaa vauhtia ja tartuntaluvut ovat olleet Helsingin ja Uudenmaan seudulla taas muutaman viime viikon aikana useita kymmeniä tuhansia uusia tautitapauksia lisää. Lisäksi uudet rajoitukset ja kasvomaskisuositukset ovat taas päällä sekä yleiset tilat säpissä.

Kyllä mä voin sanoa, että vähän pelkään koronaa. Me ollaan kyllä Markuksen kanssa rokotettuja, mutta ei tiedetä miten tultaisiin reagoimaan koko tautiin. Saagaa ei tietenkään haluttaisi myöskään sairastuttaa, vaikka lapset pääosin koronan lieväoireisena sairastaakin.

Päiväkoti siis suoraan sanoen jännittää. Sinne ei voida Saagalle laittaa maskia ja pyytää muitakin laittamaan, kulkea hanskat käsissä tai pyytää pitämään kahden metrin turvavälejä. Lisäksi, kun ollaan saatu koko joulukuu olla aika terveinä, jännittää millainen vastustuskyky meillä on ja ollaanko taas ensi viikolla kaikki jossain taudissa, oli sitten koronaa tai ei.

Entäs se pahamaineinen tautikierre?

Tautikierre pelottaa tällä hetkellä enemmän kuin yksittäiset taudit. Nyt eletään taas sitä aikaa, kun ihan kaikki taudit ovat liikkeellä. On ollut ikävää seurata tuttavaperheiden ikuista tautikierrettä, kun joka toinen viikko ollaan kotona uuden sairauden kourissa. Ketään ei voi nähdä eikä minnekään voi mennä. Koko tilanne alkaa jo naurattaa, kun mitään muutakaan ei voi.

En tiedä miten päin pitäisi olla. En tiedä pitäisikö viedä vai jättää viemättä. Miten me sitten arki hoidetaan? Mitä jos sairastutaan kuitenkin? Ei kaikelta voi itseään eikä lasta suojella, vaikka kuinka yrittäisi. Eikä varsinkaan taudeilta. Kotiinkaan ei voi itseään vuosiksi kokonaan eristää.

Tällaisia ajatuksia tänään.

Lue myös:

Syysflunssa ja korona kotitesti

Somelääkärit aina paikalla – älä turvaudu chatti palstoihin!

Äidin huoli ei lopu koskaan

Nähdään myös Instassa! ??

<3 Salla

Käytiin viime viikolla ottamassa toiset koronarokotteet ja mulle iski paha matkakuume, mutta onko matkustus edelleen kirosana?

Mulla on ikävä sitä tunnetta, kun on perhosia vatsassa ennen lentoa ja sitä odotusta joka on ennen ulkomaanmatkaa, puhumattakaan siitä tunteesta, kun ekaa kertaa henkäisee lennon laskeuduttua keuhkot täyteen ihan eri tuoksuista ilmaa. Mä en tällä hetkellä edes tiedä mitä mieltä olen matkustamisesta. Vaikka kuinka matkakuume jo kolottelee takaraivossa, en silti nyt vielä lähtisi reissuun. Turvatoimet on kyllä hyvin huomioitu, mutta joku siinä edelleen vaan on etten ulkomaan reissuja edes koe vielä mahdollisena vaihtoehtona. Korona ei ole vielä ohi, mutta onko se ikinä? Hieman ristiriitaiset fiilikset siis.

Ilman tätä meneillään olevaa maailmantilannetta me oltaisiin jo katsottu ulkomaanmatka meille lokakuuksi ja lähdetty johonkin lämpöiseen! Mulla on hieman alkanut olemaan ikävä aikaa ennen Saagaa, kun matkustettiin tosi paljon. Olisi aivan ihanaa näyttää nyt Saagalle maailmaa. Ensi keväänä meillä olisi ystävän häät Skotlannissa ja sinne kyllä yritetään päästä. Toivotaan, että maailmantilanne ensi keväänä on jo erilainen, että voidaan yhdistää myös Lontoon reissu häiden yhteyteen. ❤️

Koronarokotteen oireet

Koronarokotteen oireet olivat tällä kertaa vahvemmat ja kyllä me mietittiin ennen rokotukseen menoa, pitäisikö Saagalle järjestää varmuuden vuoksi joku hoitaja, jonka voi tarvittaessa soittaa paikalle. Ei me tähän kuitenkaan päädytty.

Koronarokotteen oireet

Käytiin tosiaan yhdessä Markuksen kanssa ottamassa viime lauantaina toiset koronarokotteet. Ensimmäisestä rokotuksesta pääset lukemaan täältä. Toisin kuin ensimmäisen rokotteen kohdalla, tästä toisesta tuli hieman voimakkaammat oireet. Tästä oltiin kyllä jo tutuilta kuultu ja oltiin henkisesti varauduttu siihen, että oireet ovat vahvemmat kuin ensimmäisestä annoksesta. Eihän se kaikilla pidä paikkaansa ja voi olla ettei jollekin tule mitään, mutta suurimmalla osalla meidän tuttavapiirissä tämä toinen aiheutti enemmän oireilua.

Lauantaipäivä meni kivasti ja melko oireettomasti. Jossain vaiheessa päivää huomasin, että vasen olkavarsi alkaa olla aika kipeä. Illalla en saanut kättä nostettua edes hartialinjaan asti. Olo alkoi olla todella väsynyt ja mulle tuli huono-olo. Menin nukkumaan tavallista aikaisemmin ja sain isoja vilun väristyksiä (kuin olisin kouristellut). Mua oksetti, heikotti, huimasi ja suuta kuivasi. Edes peiton alla ei ollut lämmin. Tässä vaiheessa olisi varmaan pitänyt mitata kuume, mutta halusin vaan nukkua tämän olon pois. Aamulla heräsin hyvin poikkeukselliseen päänsärkyyn. Ihan kuin joku olisi vasaralla takonut päälakea ja kipu heijastui myös takaraivoolle ja ohimolle. Yleensä mulla vain ohimoita jomottelee. Onneksi kipulääkkeillä olo helpotti nopeasti ja oli jo paljon normaalimpi. Iltaa kohden mennessä kaikki oireet olivat jo poissa, myös se olkavarren kipu. Markus kertoi, että sillä oli ollut samat oireet, mutta paljon lievempinä. Isoin oire hänellä puolestaan oli keuhkojen ”kipu”. Parhaiten kipua pystyi kuvailla kuulemma kovan salitreenin jälkeisenä lihaskipuna, mutta keuhkoissa.

Onneksi me otettiin nämä rokotteet! En halua edes tietää millaiset oireet oltaisiin saatu oikeasta taudista! Lisää koronarokotteista kannatta lukea Thl:n sivuilta.

Lue myös:

Korona kotitesti

Some”lääkärit” aina paikalla – ethän jaa hoito-ohjeita somessa!

Sairaanhoitaja jäätelöbonuksilla

Nähdään myös Instassa! ??

<3 Salla

Meille iski alkuviikosta flunssa ja tehtiin ekaa kertaa korona kotitesti (mielenkiinnosta haluttiin kokeilla). Edelleen välillä ihmettelen sitä, että miten tähän pisteeseen on tultu, kun jokaisen flunssan yhteydessä ravataan testeissä ja perus flunssaakin pitää ensin ajatella koronaksi? Hyvä, että testataan ja hyvä, että on keksitty myös keinoja helpottaa jonoja koronatestauspisteillä ja tuotu kauppoihin kotitestit. Jos tästä maailmantilanteesta joskus vielä päästäisiin lähelle normaalia! Eniten ihmettelen silti ihmisten todella hyvää ja varovaista suhtautumista kaikkeen sairasteluun, muistetaan käyttää kasvomaskeja, pitää huolta käsihygieniasta, pysyä kotona sairaana ja käydä koronatesteissä. Vielä vuosi sitten monen asenne sairastelua kohtaan oli eri, mutta näin tämä aika on kaikkia meitä opettanut varovaisemmaksi.

Saagan pyjama Polarn O. Pyret. Mun mekko KappAhal. *saatu

Syysflunssa iski

Kyllähän tämä turhauttaa! Viime viikolla peruuntui neljät mammatreffit. Tällä viikolla olen itse joutunut jo perumaan kahdet. Ihmisiä ei paljon olla siis nähty. Nyt on selvästi syysflunssaa liikkeellä. Tuntuu, että koko meidän tuttavapiiri on flunssassa ja ollaan voitu saada tämä tauti mistä vaan. Olen itse ollut kunnolla flunssassa viimeksi raskausaikana, joten siitä onkin hetki aikaa! ? Viime sunnuntaina saatiin todennäköisesti tämä flunssatartunta, sillä oltiin lähikontaktissa lapsen kanssa joka oli parantumassa jo flunssasta (ei koronaa, vaan syysflunssaa). Tiistaina illalla alkoi itselläni kurkkukipu ja Saaga oli illalla oudon itkuinen.

Saaga on ollut aika reppana tässä flunssan aikana, sillä Saagalla on myös puhjennut muutama hammas tässä muutaman päivän sisään. Lisäksi nenä on tukossa ja valuu. Muuten Saaga on onneksi selvinnyt todella vähällä, jaksaa nauraa ja syödä hyvin! ❤ Itselläni on puolestaan tänään ollut hieman huonompi olo. Näitä perus flunssan oireita: lievää kurkkukipua, kuiva kurkku, yskä, nuha, nenän tukkoisuus, korvien paine, pään humina ja särky. Lisäksi silmät tuntuu väsyneiltä ja kuivilta.

Korona kotitesti

Kotitesti ei kuitenkaan korvaa terveydenhuollon tekemää koronatestiä, joka tarkoittaa sitä, että negatiivinen tulos ei vapauta karanteenista ja positiivinen tulos vaatii vielä terveydenhuollon tekemän varmistustestin sekä karanteenipäätöksen. No kenelle testi sitten on tarkoitettu? Itse näen, että testi on tarkoitettu käytettäväksi omaan mielenrauhaan, jos on esimerkiksi juhlat tulossa ja halutaan varmistaa, että koronatartuntaa ei ole. Thl:n sivuilla on hyvä info paketti kotitestistä.

Koska selvää altistusta meillä ei koronaan ollut ja meillä oli aika selvä altistuminen perus flunssalle, päätettiin testata korona kotitestillä ja kokeilla kepillä jäätä. Lisäksi mua tietysti sairaanhoitajana kiinnosti millainen tämä kotitesti nyt sitten oikein on. Testi näytti negatiivista ja hetken jo elättelin toiveita, ettei negatiivisen kotitestin ja koronan ensimmäisen rokotteen jälkeen (toinen on tulossa ensi kuussa) tarvitsisi lähteä jonoihin seisomaan, mutta turhaan. Tein samana päivänä vielä Omaolo oirearvion ja kävin kuin kävinkin koronatesteissä. Oirekyselyssä ei kysytty kotitestistä, eikä sillä ole siis painoarvoa. Tulokset tulevat todennäköisesti huomenna.

Testi oli helppo ja nopea tehdä. Tikkua ei työnnetä syvälle nenään, vaan kotitestissä nenän etuosa riittää (syvyys noin 2,5cm). Testi näytti omalla kohdallani jo heti viivan muodostuessa negatiivista, eikä viiva muuttunut 15-20 minuutin odottelun aikana. Kieltämättä hieman tuli olo, että tässä ollaan raskaustestiä tekemässä, kun odotellaan montako viivaa tikkuun tulee. ? Korona kotitesti nimittäin toimi samalla periaatteella, kuin raskaustesti: kaksi viivaa (myös haaleat haamut lasketaan) on positiivinen ja yksi on negatiivinen.

korona kotitesti

Testi maksaa n. 5-9 euroa riippuen mistä testin ostaa. Kuvassa korona kotitesti Boson sisältö.

korona kotitesti

Testi näytti negatiivista jo heti ensimmäisen minuutin aikana, eikä muuttunut 15-20 minuutin aikaikkunan sisällä.

Onneksi ulkona on jo muutaman päivän satanut ja tuullut niin paljon, ettei mun olisi edes tehnyt mieli käydä ulkona, joten sinänsä aika täydellisiä sairastelupäiviä. ?

Lue myös:

Sadepäivä sairaspäivä

Ensimmäinen nuha – vauva 2 vko

Sairaanhoitaja jäätelöbonuksilla

Raskaus ja sairasloma – häpeää vai viisautta?

Väsymys johon uni ei auta

Nähdään myös Instassa! ?

<3 Salla

Vauvan kanssa liikkuminen on vielä niin uutta. Tämä äitiysloma ei ole ollut ihan sitä mitä viime vuoden tammikuussa vielä kuvittelin. Odotin innolla äitiysloman alkua, kahviloissa käymistä ja vauvan kanssa liikkumista. Sellaista aktiivista elämää, jota mulla ei muuten paljoa ollut. Sana kahvilaäiti voi kuulostaa tyhmältä, mutta mulle sen tarkoitusperä on nimenomaan se sosiaalinen elämä ja ystävien näkeminen. Oma arki ennen lasta oli 12,5 tuntisia työpäiviä ja välillä jopa yli 70 tunnin työviikkoja, joten voitte vaan kuvitella ettei mihinkään jaksanut vapaapäivinä lähteä. Onneksi vastapainona tälle oli myös muutaman työpäivän viikkoja, mutta nekin meni sitten lähinnä edellisestä raskaasta työviikosta palautumiseen. Odotin siis äitiyslomaa ja erilaista arkea paljon. Sitä sosiaalista elämää, vauvakerhoja ja vauvauintia, muihin äiteihin ja perheisiin tutustumista. No korona sitten iski ja lujaa. Olin jo asennoitunut siihen, etten muutenkaan alle 3kk lapsen kanssa liiku missään, mutta nyt kun Saagakin on kasvanut täytyy täältä kotoa joskus johonkin lähteäkin. Mitä se tekee lapsen kehitykselle, jos ei ikinä nähdä muita ihmisiä? Iskeekö vierastamisen vaihe jossain kohtaa kovempaa kuin normaalisti iskisi? Kaikenlaista on tullut täällä kotona pohdittua.

vauvan kanssa liikkuminen jännittää

Olen tehnyt ehkä liian ison mörön itselleni tästä lapsen kanssa liikkumisesta, mutta mulle tämä on ollut iso juttu. Se jännitys, kun lapsi täytyy ottaa julkisella paikalla ulos vaunuista oli ja on edelleen kamala. Koronan lisäksi nyt on RSV ja influenssakausi menossa pahimmillaan, joten ei turhia Saagan kanssa nyt liikuta tuolla kaupoilla. Itselleni jännitystä vauvan kanssa liikkumiseen ilman pelkoa pöpöistä tuo myös ekoja kertoja se vauvan kanssa itse kulkeminen. Saaga on mun esikoinen ja vasta 3kk ikäinen ja ollaan käyty kodin ulkopuolella ihan kourallisen määrän kertoja. Kaikkea ei silti pysty kotoa käsin hoitamaan. Tämän kauppareissun jäljiltä tuotiin neljä kauppakassillista tavaraa kotiin. Tehtiin etukäteen kauppalista missä kaikkialla täytyy käydä ja valittiin hiljainen ajankohta kauppareissulle. Oltiin maanantaina ennen klo 12 Espresso Housessa kahvilla ja pienellä lounaalla. Oltiin kahvilan sen puolen nurkkauksen ainoat asiakkaat, joka toi itselle turvaa ottaa itkevä lapsi vaunuista syliin. Eihän se edelleenkään sama asia ollut, kuin ennen. Rentous oli kaukana ja pieni hoppu koko ajan kolkutti takaraivossa, ettei olla liian kauaa kodin turvasta pois.

Kahvitteluhetki teki meille aikuisille super hyvää. Se rikkoi vähän meidän arkista kaavaa, jota kotona tulee helposti toistettua. Ollaan käyty Saagan kanssa kerran aikaisemmin kahvilassa, enkä silloin uskaltanut ottaa kertaakaan Saagaa ulos vaunuista (onneksi nukkui koko kahvittelujen ajan). Todella ristiriitaiset tunteet siis ylipäätänsä koko tästä tilanteesta. En muista, että olisin ollut näin hermoheikko ja stressaantunut aikaisemmin ennen lasta. Äitiys on tuonut ihan uudenlaisia puolia itsessäni esiin, joiden fani en itsekään ole. Perimmäinen tarkoitus tälläkin on kuitenkin suojella omaa lasta kaikelta maailman pahalta, vaikka se onkin mahdottomuus. <3

Saaga on saanut aikamoisen takatukan ?

hoitolaukun sisältö

Hoitolaukun pakkaaminen on meille myös uutta ja jännää. Me ollaan juuri se perhe joka kotiovella vielä käy koko hoitolaukun sisällön läpi ja varmistaa, että kaikki on mukana. Silti aina jotakin jää! ?

Hoitolaukusta meiltä löytyy:

  • Vaipanvaihtotaso
  • 2 harsoa (vaipanvaihtoon + pukluharso)
  • Vaippoja 6
  • Bepanthenia
  • Vaihtovaatteet
  • Helistin
  • Neuvolakortti
  • Vaunuheiluri (tämä oli pakko linkata, koska moni ei tiedä mikä tämä on)

Lisäksi kaikki mun omat tavarat kulkee kätevästi hoitolaukussa kuten avaimet, kännykkä, kasvomaski, lompakko, kamera ja vara-akku. Vaunuissa kulkee kaikki ulkovaatteet ja ostokset me pakataan vaunujen alaosaan.

Hoitolaukku: Amazonista. Vaunut Britax Römer Smile III. Magneettinen vaunuverho MiniHelmi.fi

Nyt vaan täytyy alkaa elämään tätä uutta normaalia, kun pidetään kasvomaskia ja kannetaan käsidesiä laukussa mukana, niin kuin kotiavaimia. Ihanaa viikkoa sinne!

Lue myös:

Vauva-arjen pelastavat tuotteet

Vuosi 2020 – kooste

<3 Salla

Toinen kolmannes menossa, tänään rv 18+0 ja olo alkaa vihdoin helpottaa. Aiemmassa postauksessa kirjoitelinkin jo siitä kuinka ensimmäisellä kolmanneksella ei tarvinnut oksentaa. No nyt toisella kolmanneksella noin viikko meni joka toinen päivä oksennellessa ja joka toinen päivä taas nesteitä tankatessa. Tämä toinen kolmannes pitäisi nyt kuulemma olla sitä ihanaa aikaa ja ainakin itsestä on tuntunut siltä. Toki pieniä juttuja, kuten aamuiset päänsäryt, pienet vatsakivut, lonkkakivut sekä väsymys edelleen vähän vaivaavat ja välillä ärsyttävät. Selkeästi kyllä olen silti huomannut, että ensimmäisen kolmanneksen väsymys oli aivan erilainen sekä pahoinvointi paljon pahempaa ?.

Kerrottiin viime viikolla myös täällä sosiaalisenmedian puolella meidän raskaudesta ja ihanan paljon on sadellut onnitteluita, kiitos kaikille niistä! ? Laittelen tähän vielä niitä kuvia joilla asiasta kerrottiin. Olen ihan jo innoissani tästä blogin kirjoittelusta ja ihanahan näitä on jälkikäteenkin sitten lueskella.

Tämä raskaus on ollut jo nyt täynnä erilaisia tuntemuksia ja viime viikolla ensimmäistä kertaa tuntui pientä popparin poksahtelua alavatsalla/kohdun kohdalla. Olisiko se voinut olla vauva? Vai vaan pieru hukassa? ? Eilen viimeksi taas tuntui samassa kohdassa muutama poksahdus. Jännää! Kun ei aikaisempia raskauksia ole niin ei voi kun vain kuvitella miltä sellaiset vauvan liikkeet voisivatkaan tuntua. Liikkeet tuntuu parhaiten sohvalla röhnäten iltaisin, joten voisin kuvitella sen olevan vauva.


Ensi sunnuntaina mennään Markuksen kanssa käymään ultrassa ja toivotaan, että sukupuoli näkyisi. Meillä ei ole toiveita siitä kumpaa sukupuolta halutaan, pääasia kun olisi terve napero. Enemmän nimi-ideoita olisi tytölle, mutta silti tuntuu enemmän, että tämä vauva olisi poika. Markus ei ole päässyt vielä ultriin mukaan ja muutaman viikon päästä olisi taas rakenneultra jonne joudun menemään yksin. Halutaan mennä kuitenkin sukupuoli selvittämään yhdessä. Haluan myös, että Markuskin pääsee kokemaan ultrassa olon ja näkemään ihan livenä vauvan liikkeet ?. Haluan kyllä jo kuumeisesti nähdä miten Markus reagoi, kun näkee vauvan siellä masussa kasvamassa. <3

Mites te muut jotka olette olleet/olette raskaana? Miten meni tämä toinen kolmannes? Oliko teillä raskaushehku kaukana vai saitteko nauttia hyvästä olosta? ?

Aurinkoista torstaita!

<3 Salla

Millaiset olivat meidän häät korona-aikaan? Unelmahäät ulkomailla kahdestaan karaten vaihtuivat lennosta. Kerroinkin jo aiemmassa blogikirjoituksessa, kuinka meidän Santorinihäät vaihtuvat Suomen pienimuotoiseksi perhejuhlaksi. Meille oli kuitenkin alusta asti selvää, että haluttiin vain molempien perheet paikalle ja isoimpana toiveena oli, että Tedi pääsi myös mukaan. <3

Santoriinin häiden suunnittelusta meillä oli jäänyt jo esteettömyystodistukset, hääpuvut ja sormukset kaiverrettuna valmiiksi. Päätettiin, että järjestetään kuitenkin ne häät, kun osa työstäkin on jo tehty. Hääpaikan valinta oli helppo! Olin jo monta vuotta sitten sanonut, että Kalviikissa on ihanan näköinen huvila nimeltä Villa Andania, jossa olisi ihana mennä joskus naimisiin. Ollaan käyty uittamassa koiria jo vuosia ihan siinä Villa Andanian vieressä rannalla, joten paikka oli jo puoliksi tuttu.

Hääasusta sen verran, että olen aina halunnut kukkaseppeleen ja nyt ihastuin eukalyptukseen, joka muistuttaa ainakin mua Kreikasta ja Santorinista. Hääpuvun ostin jo noin vuosi sitten, mutta en kyllä ollut ajatellut sitä hääpuvuksi silloin. ? Olen aina pitänyt hieman yksinkertaisemmasta mekosta ilman röyhelöitä.

Hääpäivä

Hääpäivän aamuna mua jännitti ihan hirveästi etten vaan voi pahoin. Olin edellisellä viikolla monena päivänä oksennellut tämän masuasukin vuoksi. Onneksi herätessä olo oli hyvä, enkä edelleenkään voinut uskoa, että me mennään tänään naimisiin! Laittauduttiin yhdessä kotona ja hiusten laitossa sitä aikaa vasta kuluikin. Mun vanhemmat tuli hakemaan meitä täältä kotoa ja ajettiin yhtä matkaa juhlapaikalle. Tedi tietysti luuli, että ollaan vaan uimaan menossa, mutta oli kuitenkin onnellinen, kun juhlapaikalla oli buffetti ?. Mun sisarukset ja Markuksen vanhemmat saapuivat melkein heti perässä paikalle ja päätettiin, että suoritetaan vihkiminen ulkona. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Vihkijän tullessa paikalle, hän tarkisti meidän henkilöllisyyden ja asetuttiin vihkipaikalle. Ei haluttu vihkimisen aikana mitään puheita pitää ja vihkiminen olikin ohi noin kahdessa minuutissa ?. Vaihdettiin sormukset ja pussattiin päälle! Mentiin vihkimisen jälkeen ottamaan hääkuvia laiturille. Markuksen sisko avusti tässä hommassa, eikä meillä ollut virallista kuvaajaa. Oltiin ostettu Theron Catering:istä häämenu, joka oli aivan taivaallisen hyvä! Ei voida kun suositella. Menuun kuului alkuruoka, pääruoka, hääkakku ja kahvit. Tunnelma oli ihanan rauhallinen ja intiimi. Häiden lopuksi otettiin vielä muutamat kuvat pihalla ja mentiin yhdessä kotiin. Toiveena on, että tämän koronaepidemian jälkeen päästään vielä juhlistamaan meitä jonnekin kylpylähotelliin yhdessä ennen papusen syntymää. Ajateltiin myös mennä uusimaan jonain päivänä meidän vihkivalat ulkomaille, niin saadaan myös ne häät, jotka alun perin oltiin suunniteltu. <3

Mitä meidän häät maksoi?

Mitä häät sitten maksoivat? Tilasin häämekon Lulus:ista ja mekko maksoi kuljetuksineen n. 85€. Sormus kaiverrettuna 650€. Kukkakimppu + seppele + sulhasen viehe = 95€. Juhlapaikka + catering = 2000€. Maistraatin vihkijä paikalle viikonloppuna = 250€. Alkoholijuomat 50€. Eli häiden hinnaksi tuli pyöreästi noin 3130€.

Lue myös:

Raskaana!

Asunnon myynti

<3 Salla

Edessä viimeinen 12 tunnin työpäivä ennen kahden ja puolen viikon lomaa! En edes muista kuinka monta kertaa katsoin töissä kellosta, paljonko työpäivää on vielä jäljellä. Koko työpäivän mun vastuulla oli koronapuhelin ja voin kertoa, että koronat tuli korvista ja isosti kun töistä lähdin. Tuntuu että kaikki muu tästä elämästä on kadonnut ja korona tullut tilalle. Vapaa-ajan puheenaiheet, netti ja uutiset, työpaikka ja stressi siitä perutaanko nyt lomat. Pelko siitä miten korona vaikuttaa raskauteen, kuulunko riskiryhmään? Pelko omien perheenjäsenten ja vanhempien puolesta. Stressi asunnon myynnistä, jne.


Oltiin Markuksen kanssa jo viime syksynä päätetty pitää yhteinen loma keväällä, jolloin päästäisiin taas reissailemaan. Oltiinkin varattu jo loma Kreikkaan Santorinille, maksettu hotelli ja lennot. Ollaan oltu Markuksen kanssa kihloissa nyt reilut puolitoista vuotta. Seitsemäs vuosipäivä oli tulossa nyt keväällä 4.4 ja päätettiin, että karataan naimisiin ulkomailla. Täydellistä ja niin meidän näköistä! Oltiin järjestetty häät, maksettu ennakkomaksut, hoidettu viralliset paperityöt, haettu Apostille leimat ja postitettu papereita Kreikkaan. Kaikki oli valmista jo helmikuussa ennen kuin matkustuskielto tuli 12.3.20 voimaan. Harmitus oli suuri ja muutaman päivän surun jälkeen päätettiin, ettei korona meitä estä menemästä naimisiin.

Ollaan nyt lomalla järjestelty pienimuotoisia 10 henkilön häitä. Vain meidän molempien vanhemmat ja sisarukset, joiden kanssa ollaan muutenkin oltu tekemisissä. Varattiin yksityinen tila Kalviikista, paikka nimeltä Villa Andania. Paikalle ollaan järjestetty ruuat catering yrityksen kautta sekä vihkijä tulee maistraatin kautta meidät vihkimään. Saadaan sittenkin pitää meidän häät vuosipäivänämme, joka on meille iso juttu! <3


Ollaan monesti tämän loman aikana juteltu Markuksen kanssa siitä, ettei me kyllä olla vuosikausiin vietetty lomaa näin kokonaan kotosalla ilman, että oltaisiin jossain reissun päällä menossa. Tämä loma on ollut kyllä silti ikimuistoinen ja ihana. Olen viettänyt ihan hurjan paljon aikaa tässä korituolissa, mun lempipaikalla parvekkeella. Häät on vielä tulossa ja minusta tulee rouva! Asunto on myyty ja vuokra-asuntokin on nyt löydetty Markuksen sukulaisen ansiosta. Kaappeja on jo vähän myös tyhjennetty. Tedi on nauttinut pitkistä ulkolenkeistä ja meidän 24h seurasta niin, että näkyy ja ollaan saatu pitkästä aikaa viettää paljon kaksin keskistä aikaa Markuksen kanssa. Ei siis valitettavaa! <3

Kerron vielä häistä tarkemmin seuraavassa blogipostauksessa.

Ihanaa viikkoa kaikille ja nauttikaa näistä ihanista aurinkoisista päivistä!

<3 Salla