Mitä haluan elämältä? Haaveita tulevaisuuteen

Olen ihmisenä sellainen pilvilinnoissa lentelijä ja Markus saakin aika usein olla toppuuttelemassa ja takomassa järkeä päähän. Innostun nollasta sataan ja monta kertaa olenkin ollut jo esimerkiksi talon rakennuttajiin yhteydessä ja katsellut tontteja ihan valmiina lukitsemaan nämä haaveet. Onneksi Markus on ollut hieman jarruna matkassa mukana sillä nyt on tosi hyvä olla, tässä ja nyt. Silti usein mietin mitä haluan elämältä?

Mitä haluan elämältä?

Mitä haluan elämältä?

Minä haaveilen…

Talosta omalla pihalla. Olen itse viettänyt lapsuuteni talossa jossa oli oma iso piha. Meillä oli vanhoja omenapuita, marjapensaita ja pieni hyötypuutarha. Oli nurmikkoa jossa saatiin juosta ja leikkiä. Tällaisen haluaisin tarjota myös omille lapsilleni. ❤️

Taloon liittyy myös rakennuttamishaave. Haluaisin rakennuttaa talon. En rakentaa itse, vaan ostaa talopaketin. Saataisiin vihdoinkin se unelmien talo, jonka pohjaa ja materiaaleja myöten me saataisiin itse valita kaikki (toki budjetin rajoissa).

Minä haaveilen…

Saagalle sisaruksesta. Tämä on mielestäni ehkä vähän hassua miten ne omat mietteet onkin niin vaihtuneet ajan kanssa. Kun Saaga syntyi olin sitä mieltä, että tämä yksi ihanuus ihan hyvin voisi riittääkin. Nyt olen sitä mieltä, että ehdottomasti haluan toisen ihanuuden ja Saagalle tätä myöten sisaruksen. Mun sydän sulaa joka ikinen kerta, kun näen isompia sisaruksia pitämässä huolta siitä pienemmästä, antamassa haleja ja pusuja.

Toki iso tekijä tähän haaveeseen on myös se, että Saagan kanssa vauvavuosi on ollut enemmän kuin ihanaa ja helppoa. En ajattele, että mahdollisen seuraavan lapsen kanssa arki olisi samanlaista, mutta vauva-arki yllätti minut ainakin positiivisesti.

Lisää vauva-vuoden positiivisista yllätyksistä pääset lukemaan täältä.

Pyysin myös teitä kertomaan millaista vauva-arki on ollut ja vastasitte näin.

Minä haaveilen…

Tulevaisuuden yllätyksistä ja auki olevasta urasta. Olen jo saavuttanut haaveeni uran vaihdoksesta sairaanhoitajasta sisälläntuottajaan, mutta edelleen haaveet jatkuvat. Olisi aika surullista lopettaa haaveilu. En tiedä mihin tulevaisuudessa tieni johtaa, ehkä kirja tai podi, ehkä tube tai tiktok. Haaveilen myös joskus pienistä näyttelijän rooleista. Ihmisten viihdyttäminen ja vertaistuen antaminen on tullut todella tärkeäksi. Se, että sitä hyvää mieltä pystyy jakamaan muille ja antamaan piristystä kaiken keskellä mitä maailmalla on nytkin menossa.

Kirjoitin uran vaihdos suunnitelmista viimeksi äitiysloman aikana tänne ja vertailin millaista arki olisi eri vaihtoehdoissa.

Minä haaveilen…

Matkustamisesta. Haluaisin matkustaa vielä hyvin paljon lisää ja näyttää Saagallekin maailmaa. Me matkustettiin paljon Markuksen kanssa ennen Saagan syntymää. Nyt maailman tilanteen muuttuessa meillä ei oikeastaan ole edes ollut matkakuume, vaan ollaan nautittu kotona olemisesta, mutta kyllä me silti halutaan vielä käydä vaikka ja missä. Bahama, Austraalia, Uusi-Seelanti ja Japani ovat ainakin vielä listalla, joissa me haluttaisiin ehdottomasti päästä käymään jonain päivänä.

Minä haaveilen…

siitä, että oppisin ajamaan autoa. Meinasin ensin etten kirjoita tätä tähän, koska onhan tämä nyt aika noloa! Mulla on ollut ajokortti kohta 10 vuotta, mutta en ole ajanut ainakaan seitsemään vuoteen autoa ollenkaan. En uskaltaisi tänä päivänä hypätä auton rattiin eikä Saagan kanssa voi lähteä harjoittelemaan. Haluaisin siis tämän taidon oppia vielä ja itse asiassa mahdollisimman pian. ?

Mitä haluan elämältä?

Tässä nyt ole muutamia haaveita joita tuli itselläni mieleen. Kaikki aikanaan. ❤️

Lue myös:

Ruuhkavuodet – Saanko paussin?

Ajatuksia toisesta lapsesta

Synnytyksen jälkeinen kilpirauhasen tulehdus

Itsetunto ääripäästä ääripäähän

Nähdään myös Instassa! ??

<3 Salla