Search

16 Jun

Posted at 15:00h in Perhe & suhteet, Yleinen

100 päivää jäljellä ja sen kunniaksi oli sokerirasitus. Pelkäsin ennen sokerirasitusta lähinnä sitä, että todetaan radi, kesäjätskit kielletään, sokereita pitää alkaa vahtaamaan ja jonkin verran mietin myös sitä, että miten mun kroppa kestää sen paastoamisen ja makean litkun. Sokerirasitukseen kannattaa varata aika jo hyvissä ajoin. Itse sain muutaman viikon päähän ajan varauksesta ajan ja silloinkin vaihtoehtoja oli tasan yksi. Paastota täytyy 12-14 tuntia. Olo ei ollut mikään kaikista virkein tai muutenkaan paras.

Oliko sokerirasitus kamala?

Sokerirasituksen aamuna oli kurjaa, kun täytyi lähteä ilman aamupalaa (aamukahvi harmitti kyllä enemmän) laboratorioon. Labrassa sitten mukava opiskelija otti mut vastaan, kertoi vähän mitä tuleman pitää, otti paastoarvon suoninäytteenä ja ojensi sen jälkeen mulle n. 1,5 lasillista hyvin makean vadelmatripin makuista sokerilitkua. En jäänyt maistelemaan sitä, vaan join ykkösellä alas kaiken. Ohjeeksi tämän jälkeen tuli, että jos oksentaa niin sokerirasitus keskeytyy. Ojennettiin maski ja sanottiin, että käytävään vaan tunniksi odottelemaan. Vettä sai vähän juoda, (määrää ei kerrottu, muuta kuin vähän. Muilta olen kuullut, että 2dl verran vettä saisi juoda rasituksen aikana.) pissalla sai käydä ja sitten piti tunti odotella.

Ensimmäisen tunnin kohdalla ajattelin, että ei tämä nyt niin paha ole. Miksi kaikki tästä niin vouhottaa? Tunnin päästä kutsuttiin uudelleen verikokeisiin ja taas suoninäytteenä otettiin sokeri. Tässä vaiheessa mulla alkoi olla jo vähän heikompi olo ja toivoin pääseväni johonkin lepäilemään, että olo pysyisi edes jotenkin samana loppuun asti. Lepopaikkoja ei löytynyt ja ohjattiin taas käytävään. Kattelin jonkin aikaa tv sarjoja, mutta viimeisen puolen tunnin kohdalla olo alkoi olla jo aika sietämätön ja ekat oksennukset sain nielaistua takaisin. Yritin käytävän sohvalla röhnätä puoli-istuvassa asennossa ja löyhyttelin vähän paitaa, ettei mikään kiristäisi masua. Sain noin 15-20 minuuttia oksennusta pidäteltyä, kunnes oli pakko juosta vessaan. 10 minuuttia ennen viimeisen näytteen ottoa vessassa lensi oksennus kaaressa, kun sain vessan oven kiinni ja samalla sain ensimmäisen nenäverenvuotoni sitten 10 vuoteen. Yritin todella viimeiseen asti pidätellä oksennusta ja toivoin, että saisin tämän kerralla hoidettua. Viimeistä näytettä ei voitu enää ottaa oksentamisen takia ja nyt jännään huomista neuvolaa mitä siellä asiaan sanotaan. Toivon nyt, että paastoarvo ja ensimmäisen tunnin näyte ovat niin hyvät, että sanottaisiin vaan ettei uudelleen tarvitse mennä. ? Jos joudun mennä uusimaan tämän kokeen, niin tarvitsen kyllä suosituksia siitä, missä Helsingin labrassa pääsee makuulleen olemaan!

Miksi jouduin sokerirasitukseen?

Jonkun verran multa on kyselty sitä, että miksi jouduin sokerirasitukseen, kun eihän mulla ole ylipainoakaan ja oon niin nuori. Neuvolasta sain vastaukseksi, että kaikki yli 25-vuotiaat ensisynnyttäjät käyvät sokerirasituksessa raskausviikoilla 24-28. Sokerirasitukseen voi joutua myös jo aiemmin, jos sulla on esim. suvussa diabetestä tai jos sulla on ylipainoa. Tällä hetkellä sokerirasituksen raja-arvot ovat: paasto 5,3 mmol/l, tunnin jälkeen 10mmol/l ja kahden tunnin jälkeen 8,6mmol/l. Tottakai kävin sokerirasituksessa, eikä mielessä käynytkään siitä kieltäytyä. Nyt vaan jännitellään niitä omia arvoja!

Nilkkaturvotukset ja supistukset

Pitkät työpäivät on saanut mun jalat turpoilemaan ja supisteluita on tiuhaan töissä tullut. Teen siis 12 tunnin työpäiviä sairaanhoitajana päivystyksessä ja nyt rv 26 alkaa tuntua, että vauhti jo hidastuu, jalkoja särkee jo muutaman tunnin jälkeen ja viimeistään kotimatkalla vatsa on molemmilta puolilta kipeä ja kivikova. Kotimatkan kävelyosuudet täytyy kävellä hitaasti, niin kipu helpottaa. Vatsan kovuus eli ne supistukset loppuu oikeastaan vasta, kun menen nukkumaan ja pääsen vaaka-asentoon. Tukisukat vielä pariksi viikoksi töihin ja sitten alkaakin kuukauden mittainen loma! Loman jälkeen olisi enää kolme viikkoa töitä ennen mammaloman alkua. Tää loma tulee todellakin tarpeeseen. Nyt jo täytyy monet kylmät suihkut ottaa päivän aikana, että näistä helteistä selviää!

Miten teidän muiden raskaus on sujunut? 🙂

Lue myös:

Toinen kolmannes- mitä luvassa?

Yksityinen synnytysvalmennus

<3 Salla

11 Jun

Posted at 18:44h in Perhe & suhteet

Toinen kolmannes jo kohta loppumetreillä ja oon kyllä kummastellut tätä, että miten tää raskaus onkin mennyt ihan niin kuin oppikirjoissa! Oon voinut ihan super hyvin, eli vahvistan senkin väittämän, että toinen kolmannes on ihanaa aikaa ?. Välillä närästää, päätä välillä särkee, tulee harjoitussupistuksia, ummettaa ja nyt on alkanut uusi oire, eli suonenvedot! Ai kamalaa kuinka ärsyttääkin heräillä niihin keskellä yötä ja sitten saakin taas hetken odotella, että saa uudestaan unen päästä kiinni. Raskausarpia ei ole vielä tullut ollenkaan, eli niitä odotellessa vielä (tai sitten ei ?). En ihan tarkkaan tiedä mitä se viimeinen kolmannes mukanaan tuo paitsi turvotuksia ja väsymystä. Ehkä vähän kauhulla sitä odottelen näiden kesähelteiden vuoksi ja sitä miten enää töissä pystyy sitten käymään, jos kovastikin turvottelee. Potkuja on sadellut ja vielä on ilmeisesti tilaa vauvallakin siellä kohdussa liikkua. Ilmeisesti jossakin vaiheessa, kun tila alkaa käydä vähiin, niin potkutkin vähenee tai alkaa ainakin tekemään kipeää.

vauva potkii jo paljon

Laittelin aiemmin tänään hieman potkuista videota IG storyjen puolelle ja kuvailin myös vähän omia fiiliksiä sinne. Potkuja on alkanut nyt muutaman viikon sisään tulla paljon enemmän! Viikolla 18 tunsin ekaa kertaa, kun vauva potkii. Taisin alussa kyllä luulla niitä vaan pieruiksi ?. 23 viikolla taisin ensimmäistä kertaa nähdä masun päältä, kun vauva potkii. Jotenkin en osannut edes olettaa, että tää voi tuntua näin ihanalta, kun näkee ja tuntee oman lapsen kasvavan tuolla sisällä. Aluksi oli pelko, etten ehkä kiinny tähän masuun, mutta nyt se on kyllä jo kovin rakas 🙂 . Laittelen alle vielä vähän lisää kuvaa tästä vauvamahasta, kun tätä on niin kiva fiilistellä! ?

vauvan kasvu

Olin jotenkin järkyttynyt aamulla, kun avasin Preggers sovelluksen ja sieltä pamahti ruutuun kukkakaali! “Siis onko se jo niin iso!” Oli mun ensimmäinen lause tänään aamulla, kun katsoin, että se on jo 800g ja viikon lopussa jo 900g painava. Sehän on jo melkein kilon ?! Oli ihan helpottavaa tietää, että jos papunen nyt päättäisi tähän maailmaan tupsahtaa, niin sillä olisi jo mahdollisuus sairaalahoidolla selvitä hengissä. Toivon todella, että hän viihtyy kyllä loppumetreille asti siellä masussa. Ensimmäinen syyskuinen2020 syntyi jo ja toivon, että koko perheellä menee kaikki hyvin! <3

Mua kiinnostaisi kovasti kuulla, että millainen teidän viimeinen kolmannes oli! Mahtavaa viikkoa ja nauttikaa ihanat auringosta. <3

Lue myös:

Raskauden toinen kolmannes – mitä odottaa?

Sokerirasitus

<3 Salla

31 May

Posted at 09:00h in Perhe & suhteet, Yleinen

Luvassa toivepostaus, eli mun hankinnat raskausajalle. Rv 23+3 ja ajattelin laatia vähän listaa siitä mitä olen jo hankkinut ja mitkä asiat ovat jääneet kauppojen hyllylle näin raskautta ajatellen. Kaupoissa on jonkin verran tullut pyörittyä koronasta huolimatta, koska en osaa esim. rintsikoita ostaa nettikaupasta. Nyt kun oma vaate kokokin on muuttunut raskauden myötä, niin koen nettishoppailun hirvittävän vaikeana. Suurempi ongelma kylläkin on se, että pidän äitiys/imetysvaatteita ihan kauhean rumina ?. Mua puistattaa ajatus äitiysfarkuista, navan yli menevistä äitiysalkkareista, luukkupaidoista ja äitiysliiveistä. Äitiysvaatteita seltaessa tuntuu etten saa tuntea itseäni enää naiselliseksi. Tuntuu, kuin kaikki vaatteet huutaisivat: “Olet nyt synnyttävä eläin, joka pukeutuu näihin käytännöllisiin kukkakuosisiin säkkeihin”. No se oli aika rumasti sanottu, mutta kyllä äitiysvaatteita selatessa tulee mieleen, ettei näiden asujen ulkonäköä ole mietitty juurikaan, vaan pelkkää käytännöllisyyttä. Onneksi löytyy paljon vaatteita, jotka eivät ole tarkoitettu edes äitiysvaatteiksi, mutta sopivat silti täydellisesti myös sellaiseen tarkoitukseen. 🙂 MUTTA HEI! Vinkkaathan, jos sä olet löytänyt oikeasti kivoja äitiysvaatteita! <3

Olen myös kuullut paljon seuraavaa: “Ei sua Salla kiinnosta enää myöhemmin miltä näytät, etkä jaksa panostaa omiin vaatteisiin. Haluat vain keskittyä siihen lapseen.” Varmasti osittain totta tuokin, mutta jos näillä mennään niin tulen elämään ihan mun painajaiselämää. En halua kuitenkaan itseäni kokonaan unohtaa ja mun mielestä on tärkeää olla muutakin, kuin pelkästään äiti. Oma mielenterveys kyllä myös kärsisi, jos peiliin katsoessa en näkisikään 26-vuotiasta nuorta naista, vaan rupsahtaneen naisen, joka ei ole jaksanut omaan itseensä panostaa enää vuosiin. Huhhuh! Olipas taas sanottavaa 😀 . Nyt siihen listaan! Eli tässä muutamia asioita, joita olen ostanut ja asioita jotka olen jättänyt hankkimatta:

Hankinnat raskausajalle

  • + Urheilulegginssit! Mielummin monet. Jos olet onnekas ja odotat kesän lasta, ovat mekot varmasti pelastuksesi.
  • + Kaarituettomia rintsikoita (kuudennen kaupan äitiysliivihyllyjen jälkeen jo turhauduin, kun ajattelin, että joudun ostamaan rumat äitiysliivit. Päädyin kuitenkin ostamaan kolmet kaarituettomat liivit, jotka ovat toimineet kyllä älyttömän hyvin!)
  • + Masuöljy (en usko, että kalliiden öljyjen laittaminen monesti päivässä ehkäisee raskausarpien muodostumista, mutta jotenkin kuitenkin uskon siihen, että jos iho on kuiva, voi arvista tulla pahemman näköiset + masuun on kiva tehdä tuttavuutta sitä öljytessä <3 .)
  • + Säädettävät sandaalit (loppuajan mahdolliset jalanturvotukset pakottavat käyttämään isompia kenkiä. Pienen selailun jälkeen kivoja löytyi ainakin Vamskolta, Ellokselta ja NA-KD:ilta)
  • + Raskausvitamiinit (itse aloitin jo Foolihapon syömisen muutamaa kuukautta, ennen kuin lopetettiin ehkäisy. Raskaaksi tullessa aloin syömään Femibion 1 ja nyt syön Femibion 2. Myös magnesiumsitraatti on nyt käytössä suonenvetojen takia.)
  • Luumupiltit (KYLLÄ! Saattaa kuulostaa naurettavalta, mutta luumupiltti tai kaksi päivässä on pitänyt suolen toiminnassa. Jatkuva pahoinvointi ja oksentelu täyden suolen takia ei ole kivaa. ? En myöskään tykkää ajatuksesta vetää apteekin ummetuslääkkeitä.)
  • Panadolia ja Rennietä (kannattaa löytyä kaapista. Närästys ja päänsärky kun ovat tunnettuja raskausvaivoja.)
  • +/- Tukivyö (en osaa sanoa vielä onko tarpeellinen vaiko ei, vielä ei ole ollut käyttöä tukivyölle.)
  • – Dopler (itsellä tämä olisi tuonut vain turhaa stressiä ja olisin ollut joka ikinen päivä tätä käyttämässä. Liikeet tunnen joka päivä selvästi, joka riittää minulle.)
  • -Raskaus-/imetystyyny (kesäisin on niin kuuma, etten todellakaan halua mitään ylimääräistä sänkyyni! Hyvin olen nukuttanut ilman erillisiä tyynyjäkin.)
  • -Äitiysalkkarit (en ole ostanut vielä yksiäkään äitiysalkkareita ja olen pärjännyt oikein loistavasti. Jos kuitenkin olet nainen, joka omistaa kaapin täydeltä stringejä, suosittelen ottaman ne “menkkapikkarit” käyttöön. Itse tykkään kovasti perus saumattomista malleista, jotka on mukavat päällä eikä kukaan näe millaiset alkkarit sulla on vaatteiden alla.)

Kirjoittelen myöhemmin vielä hankintalistaa vauvalle. Ihanaa kesäkuun alkua! Tuleeko sulla mieleen listan jatkoksi hankintavinkkejä? ?

Lue myös:

Yllättävät asiat synnytyksen jälkeen

TOP 5 äitiysmekot

<3 Salla

25 May

Posted at 16:46h in Perhe & suhteet, Yleinen

Onko minusta äidiksi? Haluanko todella äidiksi? Tuleeko minusta edes hyvä äiti? Nämä ajatukset painoi enemmän silloin ensimmäisellä kolmanneksella. Nyt ajatukset ovat vaihtuneet enemmänkin siihen, millainen äiti minusta tulee. Vaikka lapsi oli hyvinkin toivottu, niin en silti saa näitä ajatuksia pois mielestä. Kaipa se on normaalia näitä asioita pohtia ja koen sen olevan hyväkin juttu, että mietitään Markuksen kanssa yhdessä millaisia vanhempia me halutaan olla meidän papuselle. <3 Vielä vähän aikaa sitten, kun näin muita perheitä ja lapsia, mulle tuli olo etten halua tällaista. Pelkäsin, että kaikki se ihana mitä meillä Markuksen kanssa on viedään pois ja saadaan itkevä koliikkilapsi tilalle. Olisin se väsynyt ja kiukkuinen vaimo, joka ei enää ikinä hymyile. Kaksin keskeinen aika häviää olemattomiin ja unohdetaan toisemme kokonaan. Nämä oli niitä painajaisajatuksia joiden kanssa kamppailin ja mietin, että minkä takia olen lapsen halunnut silloin viime vuoden puolella, kun sitä ollaan tehty. Nyt olen onneksi tajunnut, että ei nämä ajatukset johdu niistä muiden lapsista, vaan siitä etten halua heidän näköistään arkea ja elämää. Haluan rakentaa meidän näköisen elämän, perheen ja arjen, joka ei varmastikaan tule olemaan samanlaista kuin muilla. Kaikki perheethän ovat erilaisia, ja hyvä niin. <3

epävarmuus iskee

Vaikka lasten sairaanhoitaja olenkin, en silti halua, että ihmiset olettavat minun osaavan täydellisesti lasta hoitaa ja kasvattaa. On eri asia tietää miten sairasta lasta hoidetaan, kuin miten tervettä kasvattaa. Osaanko edes enää toimia, kun oma lapseni on joskus sairaana? Olen jo miettinyt sitäkin, etten halua synnyttäessä edes kertoa itse olevani myös hoitoalalla töissä. En halua, että tämän takia minulle jätetään asioita kertomatta, koska oletetaan minun ne jo tietävän, vaikka asiat saattavat olla minulle ihan uusia. Mielessä on tällä hetkellä miljoona kysymystä ja pieni ahdistus tästä kaikesta. Koko raskauden ajan mulla on ollut vaikeuksia osata nauttia tästä ilman stressiä ja huolia. Neuvolassa ollaan keskusteltu raskauteen liittyvistä fyysisistä asioita ja viime kerralla juteltiin mun mielialasta enemmän. Koen kyllä olevani tästä prinsessasta onnellinen ja kovasti odottelen jo sitä millainen tyttönen sieltä putkahtaa ja millainen persoona me siitä kasvatetaan. Odotan myös jo sitä millainen isä Markuksesta tulee. Kova hinku on ostella lapselle ihania juttuja ja ajatella sitä miten paljon me sitä tullaan rakastamaan. <3

raskauskuulumiset

Tänään on rv 22+4. Masun kasvua on ollut hauska seurailla, mutta mitään tiivistä rakkaussidettä en vatsaani tunne. Kai se johtuu siitä, ettei lapsi ole vielä tuossa käsivarsilla tai edes kosketettavissa. Potkut tekee välillä jo kipeääkin ja niitä tulee päivittäin monta kertaa. Mulla on istukka takaseinässä, jonka takia tunnen potkut selvästi. Hassua ajatella, että tuolla masussa kasvaa meidän lapsi. ? Toki vatsan kasvu on aiheuttanut myös sen, ettei mukavia vaatteita oikein löydy päälle, joko ne puristaa, kiristää, painaa tai muuten vain tuntuvat hyvin epämukavilta. Vaikka vatsa ei vielä kovin iso olekaan, on silti myös esim. sukkien tai kenkien pukeminen jo jonkin verran hankaloitunut. Närästys on myös lisääntynyt ja helposti tulee muutama tunti sitten syödyt ruoat kurkkuun. Ummettaa ja luumupiltti on paras kaveri (en edes halua tietää millaista se sitten on, kun vatsa on jo todella iso ja suolisto ihan sykkyrällä pienessä osassa vatsaa ?). Viime viikolla alkoi taas uusi “vaiva”, eli siis itkeminen. Voi olla, että aamulla ensimmäisenä alan itkemään tai sitten kesken lauseen muuten vaan. Outoa, koska en nyt yleensä ala itkemään muuten vaan. Ne on ne kuuluisat HORMOONIT ?‍♀️. Viime viikon neuvolakäynnillä pääsi taas itku kesken lauseen, vaikka puhuttiin vaan työnteosta. Ehkäpä tämäkin vaiva tästä helpottaa (nytkin itken tätä kirjoittaessa). ?

Kamppaileeko muutkin samantapaisten ajatusten kanssa? <3

Lue myös:

Synnytyskertomus

Vauvakupla ja baby blues

<3 Salla

14 May

Posted at 14:06h in Perhe & suhteet, Sisustus, Yleinen

Muutto on sana, joka on meidän perheen huulilla ollut nyt paljon. Meidän arki koostuu tällä hetkellä muutosta, raskausmasun ihmettelystä ja vielä kerran muutosta molempien töiden keskellä. Markus on tehnyt hirveästi etätöitä, joka on hieman vaikeuttanut muttolaatikoiden pakkailua päivisin. Onneksi tämä ei kestä ikuisesti, sillä vihaan muuttamista! ? Nyt alkaa olla kaikki irtotavara jo pakattu sekä muutama isompi kaluste jo myös siirretty. Lundian kaapin muutto oli aika kamala operaatio ja varmasti vuoden päästä taas muuttaessa puretaan se kaappi ja kasataan mieluummin uudelleen. En edes halua kuvitella millainen projekti tuosta meidän jenkkisängyn muuttamisesta tulee! ? Aiotaan vaihtaa kaikki meidän vanhat kalusteet sitten sinne uudiskohteeseen vuoden päähän, mutta nyt vielä mennään näillä vanhoilla ja vähän paikatuilla. Mulla olisi jo kamala sisustusinto ja halu laittaa asuntoa ihanan näköiseksi. Todennäköisesti se johtuu nyt tästä mun pesänrakennusvietistä ?.

Raskaus ja muutto

Mulla oli sellainen hieno suunnitelma, että ottaisin nätin kesäjuoman parvekkeelle sateenvarjolla ja värikkäällä pillillä, makoilisin siellä pienen vatsani kanssa ja huutelisin Markukselle laatikonkanto-ohjeita. Jännää, että tää mun suunnitelma ei nyt ihan toteutunutkaan ja oon yhden viikonlopun aikana tyhjentänyt kaikki meidän laatikot. ? Alaselkä/häntäluu ja jalkapohjat ovat olleet kyllä hellinä joka ilta nukkumaan mennessä, vaikka en ole laatikoita kanniskellutkaan. Mun veljestä on ollut suuren suuri apu ja tavarat on saatu nopeasti liikkumaan pois täältä meidän jaloista. Nyt vaan sähköjä odotellaan uuteen asuntoon, että sinne pääsee tiskikonetta käyttämään ja täyttelemään keittiön kaappeja. (Sähköjen puuttumisen takia myös kuvien laatu on tällä kertaa heikohko eikä vessasta/saunasta saatu yhtään kunnollista kuvaa).

Muutto väliaikaisesti vuokralle

Muutetaan nyt siis Helsingin Aurinkolahteen ja olen niin innoissani tuosta alueesta. Ollaan muutamaan kertaan käyty siellä Markuksen ja Tedin kanssa kävelemässä ja Tedi ainakin kovasti tykkää tuosta rannasta sekä isosta metsästä, johon on ihan minuutin kävelymatka. Menetetään meidän aukeat pellot, joissa on kiva heitellä Tedille frisbeetä, mutta saadaan isot metsät ja Tedille uimapaikat lähemmäksi. Asunto on myös ihana ja rakastuttiin tuohon pohjaratkaisuun heti, kun käytiin asuntoa katsomassa. Oon ihan rakastunut tuohon meidän uuteen lasitettuun JÄTTIMÄISEEN parvekkeeseen, joka tulee olemaan hyvin isolla käytöllä ensi kesänä. Tykkään myös ihan älyttömästi tuosta avokeittöstä ja saarekkeesta, josta on helppo sitten pientäkin vahtia kokkaillessa. Makuuhuone on iso ja siinä on ihana pieni tila pianolle <3. Ollaan myös niin iloisia siitä, että tässä kodissa on vaatehuone! Sinne mahtuu hyvin myös niitä laatikoita, joita ei aiota avata tässä vuoden sisällä ja ovat näin jo valmiiksi pakattuja. Laittelen alle vielä kuvia tästä meidän uudesta asunnosta!

Työmatka tulee pitenemään meillä jonkin verran, mutta oonkin jo koko heinäkuun lomilla ja elokuussa mammaloma odottelee jo! En malta odottaa, että pääsen sisustamaan tuotakin asuntoa jo pienelle uudelle tulokkaalle. <3 Onneksi sitten vuoden päästä muuttaessa myös työmatka hieman lyhenee ja palvelut tulee myös paljon lähemmäksi. Onneksi kerkeän mammalomalla olla vielä siellä meidän uudiskohteessakin ja nauttia sekä sisustella sitäkin kunnolla. 🙂

 

Jos muuttohommat kiinnostaa, niin päivittelen myös Instagramin storyjen puolelle muuttoon ja asuntoon liittyviä mietteitä aktiivisesti. Käy kurkkaamassa! <3 Ensi viikolla kirjoittelen tänne vähän helppoja kesäisiä reseptejä, joita olen nyt tykännyt tehdä ja kohta saan kokkailla näitä uudessa keittiössä. 🙂 Ihanaa viikkoa!

Lue myös:

Asunnon myynti

Uudiskohteen fiilistelyä

<3 Salla

01 May

Posted at 18:37h in Perhe & suhteet, Yleinen

Hauskaa vappua! Toivotteleepi täällä vappuhumuinen Salla, joka ei oikein edes välitä simasta ja tippaleivistä. Munkeistakin maistuu vain itse leivotut. ? Eilen lähti käyntiin raskausviikko 20 ja ihan älytöntä ajatella, että me päästäisiin Markuksen kanssa pitelemään jo seuraavan puolikkaan jälkeen meidän pientä tuhisiaa sylissä. <3 Tänään kävelyllä ensimmäisä kertaa alkoi hieman vihlomaan alavatsalla kävellessä, mutta pieni joutsenten kuvaustauko ja kävelynopeuden hidastus auttoivat tähän vaivaan. Liikkeet masussa tuntuu jo ihanan selkeiltä ja ne ovat kyllä jo kaukana popkornin poksahtelusta. 😀 Odotan kyllä innolla sitä, että ne alkavat tuntumaan masun läpi ja Markuskin pääsee tuntemaan ne. <3

Masu on alkanut kyllä kasvaa jo paljon nopeampaa tahtia ja Markuskin huomauttelee lähes päivittäin, että masu on taas kasvanut 😀 . Tänä vuonna saatiinkin ihan vappupallo omasta takaa jota kantaa mukana, eikä tarvitse kaupasta käydä lentelevää hakemassa. Onneksi kaiken herkun syönnin voi laittaa vauvan kasvamisen piikkiin, ellei se ala näkymään muuallakin kuin mahassa… Hetken aikaa voisin kyllä pidättäytyä leipomisesta, vaikka se niin kivaa onkin. 😀

Vappua me juhlittiin karvakorvien ja veljeni sekä hänen tyttöystävänsä kanssa rantakahvilassa munkkikahveilla (tai no tämä yksi lapsi täällä otti tripin ?‍♀️). Käytiin myös hakemassa tulevalle papuselle vauvan sänky ja vähän harsoja ja tutteja, jotka saapuivat Unavaatteelta super nopeana toimituksena. Laittelen näistä ostoksista myöhemmin lisää kuvia ja vaikka omaa postausta! Serpentiiniä ja ilmapalloja ei tänä vuonna ollut, mutta eiköhän ensi vuodeksi laiteta joitakin koristeluja.

Toivottavasti teidän vappu on ollut ihana, vaikka se varmastikin on hieman erilainen ollut. Ihanaa viikonloppua, niin ja sitä vappua! ?

Lue myös:

Raskaudesta kertominen

Asunnon myynti

<3 Salla

25 Mar

Posted at 19:30h in Perhe & suhteet, Sisustus, Yleinen

“Huhhuh! Nyt riitti tämä itse myyminen ja aika ottaa välittäjä käyttöön.” Tämä oli paras päätös asunnon myynnin kannalta, koska jokaviikkoiset yksityisnäytöt ilman yhtään tarjousta alkoi jo tympiä. Turhaan puunaaminen ja kalusteiden kiillottaminen kävi voimille varsinkin, kun Tedin hoitoa piti lyhyilläkin varoajoilla järjestellä siivouksen ja näytön ajaksi. Yhtään ei myöskään auttanut mun pitkät kokopäivän työvuorot, jolloin Markus pyöritti koko sirkusta yksin. Saatiin mun vanhemmilta hyvät suositukset välittäjäpariskunnasta, joka myi muutama vuosi sitten oman lapsuudenkotini. Hieman meitä kammotti Markuksen kanssa välityspalkkion suuruus, joka oli 2,5% asunnon myyntihinnasta. Ajateltiin kuitenkin, että välittäjä saa paremman hinnan neuvoteltua meidän asunnosta kuin me itse, ja näin ollen ei jäädä omasta tavoitteesta tappiolle. Laitan tähän alle vielä meidän asunnon myyntikuvia.

Asunto kerkesi olla myynnissä muutamia viikkoja, kun saatiinkin jo sellainen tarjous, joka mielellään hyväksyttiin. Asunto on siis myyty JA OLO ON NIIN HELPOTTUNUT! Nyt voidaan keskittyä väliaikaisen vuokra-asunnon etsimiseen ja vähitellen alkaa jo kaappeja siivoilemaan tavaroista, joita ei kuitenkaan aiota muuttaa mukana. En malttaisi odottaa uuden asunnon valmistumista, että pääsisi sitä jo sisustelemaan ja fiilistelemään!

Aivan ihanaa kevättä sinne ruudun toiselle puolelle.

Kiinnostaako uudiskohteen osto, muutto tai sisustusjutut? ?

<3 Salla

17 Mar

Posted at 16:00h in Perhe & suhteet

Ensimmäinen kolmannes menossa ja tuntuu etten tiedä mistään mitään, enkä tiedäkään! Asioista olen tiuhaan tahtiin ottanut selvää ja ensimmäisen neuvolakäynnin jälkeen infoa tuli taas kasoittain lisää. Tämä jatkuva väsymys on ihan kamalaa eikä kolmet päikkäritkään auta yhtään. Voisin mennä nukkumaan jo seitsemältä vaikka olen juuri kuudelta noussut päiväunilta. Aamulla on huono olo niin kauan kunnes saan jotain syötyä/juotua. Mitään ei tekisi mieli syödä, mutta huomasin, että mehulasillisen jälkeen vointi on jo edes hieman parempi. Onneksi ei ole kertaakaan tarvinnut vielä oksentaa!

Ensimmäinen ultra

Harmitti aluksi ihan hirveästi kun tuntui, että aika kului niin hitaasti. Oli jännää päästä ensimmäiseen ultraan, vaikka meitä Markuksen kanssa ärsyttikin kauheasti, ettei Markus päässyt ultraan mukaan. Kysyin ennen ultraan menoa, että saanko soittaa videopuhelun miehelle, jotta hänkin saa osalistua tähän ultraan edes jollakin tavalla. Hieman nihkeästi kätilö tähän suostui, onneksi. Ultrassa oli todella outoa nähdä, että kyllä siellä masussa joku söpöläinen kasvaa eikä se raskaustesti(t) väärässä ollutkaan! Kaikki oli hyvin ja riskiluvut olivat normaalit. Ultraamisen jälkeen kätilö pyysi sammuttamaan puhelun ja kertoi, että ehditään kyllä jutella sitten kotonakin. Ultraamisen jälkeen käytiin vielä tärkeitä asioita läpi mm. oikeat viikot ja askarruttavat kysymykset, jotka olisin toivonut myös mieheni suoraan kuulevan. Ymmärrän, että tämä on varmasti heillekin uusi ja outo asia, mutta perhelähöisyys oli tästä ultrasta kaukana. Mennään kyllä möhemmässä vaiheessa käymään yhdessä yksityisellä ultassa, jotta Markuskin pääsee kokemaan ultran ihan livenä ilman tökkivää puhelinkuvaa siinä välissä. <3 Pääasia kuitenkin, että papusella oli kaikki hyvin!

Ensimmäiset ultrakuvat oli niin jännä nähdä! Papuselle on hankittu jo vaikka ja mitä, vaikka sukupuolikaan ei ole vielä tiedossa. ? Markuksen sisko oli myös hankkinut jo ison kasan suloisia vauvanvaatteita meille. Masu ei ole juurikaan kasvanut vielä, vaikkakin turvotusta jonkin verran on ja näyttää lähinnä siltä kun rakko olisi koko ajan täynnä. Helppo siis vielä piilottaa raskausmaha. ?

Milloin me kerrotaan raskaudesta?

Töissä tämä raskaus ei kylläkään tule pysymään kauaa salaisuutena, koska tiettyjä työtehtäviä täytyy alkaa välttämään raskauden aikana. Korona on myös vielä hyvin uusi asia eikä sen vaikutuksista raskaana oleviin tiedetä. Tämän vuoksi en myöskään siis voi ottaa koronanäytteitä, minkä johdosta todennäköisesti jään jo hyvin nopeasti kiinni tästä salamatkustajasta. Vanhemmille kerroimme heti ensimmäisen ultran jälkeen ja vastaanotto oli vain ja ainoastaan positiivinen molempien puolelta. <3

Innolla olen ladannut jo kolme appia, joilla on kiva seurailla sikiön kehitystä ja sitä miten raskaus etenee. Oma suosikki tällä hetkellä on Preglife, joka kertoo myös kivasti kumppanin näkökulmasta raskaudesta. Mukana on myös jonkin verran “tietoiskuvideoita” sikiön kehityksestä sekä jumppaohjeita.

Toivottavasti teidän viikko on sujunut kivasti! Onko teillä suositella jotain kivoja raskausappeja?

P.s. mulla on hyvin vahva poikafiilis! ? Saas nähdä.

<3 Salla

31 Jan

Posted at 15:00h in Perhe & suhteet

Kyllä! Tärisin testi kädessä ja huhuilin vessan oven raosta Markusta. Epäuskoisena kerroin, että kyllä siinä kaksi viivaa näkyy. Sydän vaan jyskytti ja halusin lähteä hakemaan uutta testiä apteekista, koska halusin myös aamuvirtsasta tehdä testin. Hetken paniikin jälkeen fiilis muuttui innostuneeksi ja hymy nousi kasvoille aina, kun kaksi viivaa heilahti testiin (olisinkohan neljä testiä tehnyt ?).

En malta odottaa, että masu alkaa vähän kasvaa ja tämä kaikki alkaa tuntumaan jo vähän käsin kosketeltavammalta. Pientä alavatsan turvotusta on jo havaittavissa. Pelkään kyllä vähän jo, että tuleeko raskauspahoinvointia ja kovasti on jo alkanut mietityttämään ajatus, että kunpa se olisi terve! Lasten sairaanhoitajana sairaita lapsia hoitaessa tietysti mieleen tulee, että mitä jos minäkin saan jollakin tavalla sairaan lapsen. Ei auta nyt kun nauttia tästä raskaudesta ja yrittää selättää nämä pelot. ?

Meillä kävi Markuksen kanssa onni ettei raskaaksi tuleminen ollut haastavaa ja kävi hyvinkin nopeasti. Olin kyllä hurjan yllättynyt siitä miten rennosti Markus otti koko asian, kun vauva ei ollutkaan enää vain puheiden tasolla. Meillä on kuitenkin asunnon myynti edessä sekä sen myötä muutto, uusi uudisasunto jo ostettuna, Markuksen opinnäytetyö kesken, ulkomaan matka tulossa sekä häät järjestelyiden alla. Eiköhän tästä kaikesta selvitä, vaikka nyt tämä kaikki muutos tuntuukin kauhean kuormittavalta. Laskettu aika on noin syyskuun puolessa välissä eli saadaan syyskääryle! ?Ihanaa kevään odotusta teille kaikille ihanille! ?

<3 Salla

SALLA SALMELA
Ota yhteyttä
Tästä klikkaamalla

Taika Creative Oy | Y-tunnus 3240586-2

Sähköposti

  • sallasalmela@outlook.com

Design © 2023 Pinja Mitrovitch | Intohimo Creates