Meillä oli maanantaina muuttopäivä, vaikka viime yö nukuttiinkin vasta ekaa kertaa täällä uudella asunnolla. Nämä kaksi päivää ollaan huhkittu ihan toden teolla kahden asunnon väliä ja monta kertaa ollaan jo toivottu, että koko muutto olisi ollut sormia napauttamalla ohi. Päivän päätteeksi ei halua muuta tehdä, kun saada itsensä vaaka-asentoon pois jalkojen päältä.

Muuttopäivä nro 1 – maanantai

Maanantaina meillä soi herätyskello seitsemältä. Meillä oli Saagan ensimmäinen neuvola täällä uusilla kotiseuduilla. Kerron neuvolasta tarkemmin myöhemmin! Tämän jälkeen lähdettiin viemään kierrätykseen ser, paristot, tekstiilit, vanhat lääkkeet ja haettiin samalla meille aamupalaa Espresso Housesta. Aamupala syötiin tyylikkäästi osittain autossa ja lähdettiin ajamaan uudestaan kohti uutta kotia ja avainten luovutusta.


Saatiin avaimet vähän ennen puolta päivää ja lähdettiin ekaa kertaa katsastamaan uutta kotia valmiina. Kaikki meidän listaamat viat oli korjattu. Syötiin hotkimalla loput aamupalasta ja alettiin laittamaan voimapaperia suojaksi lattioille. Oltiin aiemmin jo sovittu, että otetaan ammattilaiset laittamaan Saagan huoneen tapetti sekä maalaamaan meidän olohuoneen seinä tehostemaalilla. Kauaa ei kerettykään laittamaan paikkoja valmiiksi, kun maalari saapui jo. Purettiin autosta ensimmäinen kuorma tavaraa ja lähdettiin vanhalle asunnolle hakemaan ja pakkaamaan lisää tavaraa.

Saaga ekaa kertaa uudessa kodissa.

Maanantai meni aika pitkälti kokonaan vielä pakatessa ja viedessä tavaraa vanhalta asunnolta. Saaga nukkui tyytyväisenä parvekkeella pitkät päikkärit ja saatiin paljon sillä välin aikaiseksi. Tedi pyöri tapansa mukaan jaloissa etsien leikkiseuraa. Ravattiin kahden asunnon väliä ja samalla pyyhittiin kaappeja, kun saatiin niitä tyhjäksi. Illalla tilattiin vielä pizzat uudelle asunnolle ja jalat oli ihan poikki! Kello oli jo yli kymmenen, kun lopeteltiin pizzojen syöntiä ja Saaga jaksoi edelleen jollain taikaenergialla valvoa ja hymyillä. Seuraavana aamuna Saaga nukkuikin super pitkään! Uusi koti jäi täydeksi kaaokseksi ja jatkettiin seuraavana päivänä muuttoa.

Muuttopäivä nro 2 – tiistai

Tiistaina me heräiltiin vielä vanhasta asunnosta ja herätys soi jo ennen kello kahdeksaa. Saaga nukkui vielä sikeästi herätyskellon soidessa, jota ihmeteltiin molemmat! Pakattiin kaikki meidän loput tavarat yhteen isoon kasaan olohuoneen lattialle ja veli tuli pakettiauton kanssa ottamaan tavarat kyytiin. Saatiin myös aamun aikana Torin kautta meidän vanha sänky kierrätettyä. Loppu päivä menikin uudella asunnolla, kun odotettiin sänkyä ja sohvaa toimitettavaksi sekä purettiin iltaa varten laatikoita, joita heti tarvittiin.

Kun tultiin päivällä uudelle asunnolle oli heti pakko käydä katsomassa onko Saagan huoneen tapetti jo seinässä ja olihan se! En meinannut pysyä housuissa, kun tuo Newbien Magic Forest Mural -tapetti näytti niin ihanalle. Saaga tuijotteli päikkäreiltä herättyään pitkään kaikkia niitä eläimiä ja käsi ojossa halusi päästä eläimiä jo koskemaan. Alettiin vaan Markuksen kanssa jälkikäteen miettimään, että missä vaiheessa Saaga joskus keksii, että osalta eläimistä puuttuu väri ja alkaa itse värittämään mustavalkoisia eläimiä.

Olohuoneen seinä oli myös saanut uuden värin ja maalausjälki oli aivan täydellinen! Valittiin väriksi olkkariin Tikkurilan Mulperi, joka oli selvä valinta ollut jo pitkään. Meidän valkoinen Lundian kaappi tulee näyttämään tosi hyvältä eri väristä seinää vasten! Lisäksi omasta mielestäni viherkasvit sopii aivan ihanasti tämän sävyn kanssa. Tykkään kyllä, kun kaikki seinät eivät ole täysin valkoisia ja tämä sävy oli ihanan hempeä eikä liian räikeä.

Sänkytoimitus meni aivan plörinäksi. Soiteltiin Ikean asiakaspalveluun n. klo 17 aikaan, kun sänkyä ei ollut vieläkään kuulunut. Kävi ilmi, ettei kukaan nyt tiedä missä sängyn runko on ja jäätiin roikkumaan vähän tyhjän päälle. Saattaa siis tulla lähipäivinä tai sitten ei. Pääsiäispyhät nyt hankaloittaa kuljetuksia vielä entisestään. Onneksi tilattiin pelkkä sängynrunko ja runkopatjat ja petauspatja meillä oli jo valmiina. Nukuttiin siis patjalla lattialla ensimmäinen yö.

Sohva saapui kymmenen aikaan illalla ja Hakosen asentajat laittoi heti sohvan käyttökuntoon. Siinä se meidän haaveissa ollut bonded-nahkainen konjakin värinen sohva nyt on! Mielenkiinnolla odotetaan minkälainen sohva se on käytössä. Ensituntuma on kiva eikä sohvaan juurikaan jää koiran karvat kiinni.

Hommaa riittää täällä vielä koko viikoksi. Kyllä me mahdollisimman nopeasti halutaan tämä jo kuntoon, jotta täällä pystyy vihdoinkin alkaa elämään normaalisti. Päivittelen Instan puolelle muutosta lisää sen edetessä. Kivaa viikkoa sinne!

Lue myös:

Meidän asunnot kahdeksan vuoden takaa

Vuosi 2020 – kertaus

Asunnon myynti

Muuton muistilista

<3 Salla

 

Tämä koti ei tunnu kodilta. Ei tuntunut silloin, kun tänne muutettiin, eikä nyt vaikka ollaan muuttamassa tänään jo pois. Tämä Aurinkolahden asunto on ollut koko ajan meille väliaikainen ratkaisu. Asunnossa sinänsä ei ole mitään vikaa, mutta meidän päässä koti on koko ajan ollut se valmistuva asunto, jota ollaan yli vuoden ajan jo odotettu ja sen valmistumista seurailtu.

Tulevan asunnon kylpyhuone. Ihanaa päästä uuteen kotiin!

Asunnon sisustus ja oman näköiseksi laittaminen on niin tärkeätä ja se tekeekin kodista kodin. Myös se, ettei tämä missään vaiheessa ollut meidän koti, vaan Markuksen sukulaisen asunto, teki tähän sen fiiliksen, että ollaan vaan kyläilemässä hetki täällä. Päätettiin jo muuttopäivänä 10kk sitten, että ei ripusteta seinille tauluja tai hyllyjä, eikä tehdä muutenkaan pysyviä sisustusratkaisuja tähän asuntoon. Päätettiin myös, että hankitaan uusia huonekaluja vasta tulevaan asuntoon.

Tämä on meille nyt Markuksen kanssa yhdessä kolmas muutto ja niin se on Tedillekin. Alkaa siis olemaan jo rutiini tähän touhuun ja vanhat muuttolaatikotkin pääsi taas käyttöön.

Meidän ensimmäinen koti

Muutin Markuksen luokse, kun olin 19-vuotta. Asuttiin asumisoikeusasunnossa Malmilla. Meillä oli hulppea ylimmän kerroksen kulmahuoneisto! No ei se kyllä hulppea millään tavalla ollut. ? Neliöitä oli silloin 62,5, vaikka kyseessä olikin kaksio. Asunnosta sai pulittaa yli 800€/kk, vaikka kyseessä olikin asumisoikeusasunto. Meillä oli ihanat muovimatot koko asunnossa sekä pientä pintaremonttia vaativa asunto muutenkin. Tämä oli myös Tedin ensimmäinen asunto. ? Kyllä se kodilta tuntui, mutta edellisen tyttöystävän sisustus ja heidän yhdessä ostamat tavarat ei saaneet mulle ikinä niin kodikasta tunnelmaa.

Malmi oli asuinalueena ihan kiva. Plussaa oli muutaman minuutin päässä oleva aktiivinen koirapuisto, lähikauppana Prisma ja hemmetin hyvät kulkuyhteydet mihin vaan. Lisäksi meillä ei ole ikinä ollut niin ihania naapureita, kuin täällä meillä oli. Malmi ei kuitenkaan loppupeleissä ollut ikinä sellainen paikka, jossa olisin pitkään halunnut asustella. Kerettiin asua Malmilla muutama vuosi, ennen kuin ostettiin valmistuva uudiskohde Mellunkylästä, jossa olen koko lapsuuteni asunut.

ensimmäinen omistusasunto

Muutettiin ensimmäiseen ihka omaan kotiin vuonna 2016, kun ostettiin Mellunkylästä pieni 48 neliöinen kaksio. Tässä asunnossa oli avoin keittiö ja olohuone, oma sauna, lasitettu parveke ja autokatospaikka. Tämä todella tuntui kodilta. Ulkoilumaastot oli mitä ihanimmat ja mun vanhemmille sekä lapsuuden maisemiin meillä oli puolen tunnin kävelymatka. Oman kodin tuntu tähän tuli todella helposti sillä, että saatiin jo rakennusaikana päättää itse saumojen väristä lähtien mitä materiaaleja halutaan asuntoon. Kämpästä tuli siis hyvinkin meidän näköinen.

Kerettiin asua täällä kolme vuotta, kunnes meitä molempia alkoi jo ärsyttämään pitkä työmatka, pitkä kauppamatka ja ylipäätänsä pitkät kaikki matkat. Meillä ei ole ollut Markuksen kanssa autoa, joten hyvät julkiset kulkuyhteydet ovat olleet super tärkeät meille.

Ostettiin tammikuussa 2020 uusi uudiskohde Laajasalosta ja alettiin etsimään vuokrakämppää talon rakentamisen ajaksi. Onneksi Markuksen suvun puolelta järjestyi tämä nykyinen asunto Aurinkolahdesta. Tässä asunnossa koettiin ilot, surut, positiiviset raskaustestit ja valmistumiset. Pääset lukemaan tämän asunnon myynnistä täältä.

Väliaikainen koti

Muutettiin toukokuussa 2020 Aurinkolahteen, josta tänään muutettiin pois. Pääset melkein vuoden takaisiin muuttotunnelmiin täältä. Niin kuin aiemmin mainitsinkin, oli tämä koko ajan meille molemmille väliaikainen ratkaisu odottamaan sitä oikeaa kotia, joten tämä koti ei tunnu kodilta. Välillä tämä ajatus häiritsee mua itseäni, koska tämä kuitenkin oli Saagan ensimmäinen koti. Täällä on opittu ensimmäisen puolen vuoden taidot, mutta tulevassa kodissa opitaan ne ensi askeleet.

Tämä Aurinkolahden asunto oli meille kuin lottovoitto. Älkää ymmärtäkö väärin, ollaan tästä kyllä itsemme ihan kipeiksi maksettu joka kuukausi. Täällä on hulppea asunnon levyinen parveke, jossa on voinut vaunujen kanssakin suhata edes takas nukuttaen Saagaa, 60 neliötä, oma sauna ja parkkihallipaikka. On siis kelvannut paremmin kuin hyvin täällä asustella tämä tovi.

Laajasaloon matka käypi

Nyt on siis jo kolmas muutto menossa ja Tedi osaa melkein pakata jo omat tavaransa muuttolaatikkoon. Taas vaihtuu koti, mutta nyt ollaan siitä kyllä enemmän kuin innoissaan! On niin hyvä olo päästä rakentamaan omaa uutta pesää meidän perheelle ja katsomaan, kun Saaga oppii uusia asioita uudessa kotona.

Meidän kämppää pääset kattomaan tarkemmin täältä. Uudessa asunnossa on 69,5 neliötä, oma sauna, avoin olohuone ja keittiö sekä Saagallekin oma huone. Lisäksi löytyy lasitettu parveke.

Täällä me jatketaan nyt laatikoiden kantamista ja kaappien pyyhkimistä. Näihin tunnelmiin on hyvä lopetella. Uutta kotia pääset parhaiten fiilistelemään meidän kanssa Instagramin puolella. Nähdään siis siellä!

Aivan ihanaa alkanutta viikkoa sinne!

Lue myös:

Muuton muistilista

Vuosi 2020! HUH mikä vuosi!

<3 Salla

 

Koira ja vaunut on yhdistelmä josta en tykkää yhtään. Puhuin tästä aiheesta jo aiemmin tällä viikolla Instan storyjen puolella ja aihe herätti paljon keskustelua ja kiinnostusta. Hyvin moni pystyi samaistumaan tähän tilanteeseen, mutta moni myös koki, että koira kulkee vaunujen kanssa paremmin, kuin aiemmin! Oon kyllä vähän kateellinen tästä! ?

Meiltä löytyy kotona pitkäkarvainen labbis nimeltä Ted. Tedin esittelyn voit käydä lukemassa täältä. Tedi on yli 7-vuotias ja painaa ihanat 34 kiloa. Ulkoilua on harjoiteltu vaunujen kanssa nyt 6kk ja edelleen se on yhtä tuskaa niin mulle, kuin varmasti Tedillekin. Onneksi Markus pystyy auttamaan todella paljon Tedin ulkoilutuksessa töiden ohella, mutta välillä täytyy selvitä yksinkin. No miten meiltä sitten onnistuu ulkoilu, kun välillä täytyy lähteä ilman apuvoimiakin liikenteeseen?

UlkoiluTusvälineet

Tedi on aina ollut kova poika vetämään ja ollaan siirrytty jo n. viisi vuotta sitten vedonestopantaan/kuonopantaan (alla kuva). Tiedän, että tätä ei tulisi käyttää, kun lyhytaikaisesti harjoitellessa vierellä kävelyä, mutta meillä tämä jäi käyttöön sen takia, että tämän avulla on Tedin nenä helppo saada pois syömästä kakkaa sekä ruuan tähteitä. Jep! Tedi syö kaiken eikä se todellakaan ole toivottavaa. Me ollaan kokeiltu myös vedonestovaljaita, jotka tulevat rinnasta edestä kiinni, mutta niissä veto onnistui kahta kauheammin.

Raskaana ollessa sekä talvella, kun on super jäistä on tämä panta ollut myös ihan pelastus. Ollaan kuitenkin huomattu, että ihmiset sekoittavat tämän todella usein kuonokoppaan ja ajattelevat, että Tedin aggressiivinen koira. Tätä Tedi ei todellakaan ole, eikä tehnyt kenellekään mitään pahaa koskaan.

Meillä on käytössä myös melko lyhyt nahkahihna, koska flexi tai pidempi hihna olisi ihan tuhoon tuomittu ajatus. Hihna on kestänyt meillä vuosia ja sillä on helppo pitää Tedi lähellä, kun käsi ei luista hihnaa pidellessä. Ainoa ongelma tässä on se, että Tedi haluaa lähteä aina tarpeilleen pitkälle pusikkoon. Vaunuja ei voi jättää kadulle vahtimatta, joten pidempi hihna olisi tässä tilanteessa parempi. Olen myös välillä päästänyt Tedin metsän reunassa vapaaksi, jotta voi käydä tarpeillaan pusikossa ja sen jälkeen tulee takaisin hihnaan. Toimii se näinkin, mutta asutusalueen keskellä tätä ei oikein voi tehdä.

Koira ja vaunut

Vaikka me ollaankin harjoiteltu vaunujen kanssa kävelyä jo 6 kuukautta, ei me silti sitä edelleenkään osata. Kyllä hihnan pitelijässä on se vika ja namit jää turhan usein kotiin. Tediä en missään vaiheessa syytä, vaikka se saattaa siltä lenkeillä näyttääkin. Turhan usein menetän nämä lyhyet hermoni tuolla ulkona ja Tedi saa valitettavasti siitä osansa. Tedin vetäminen on nyt keväisin vielä kahta kauheampaa, kun lumet sulavat ja uusia tuoksuja paljastuu lumen alta.

Ainoa hetki, kun Tedi kävelee vaunujen kanssa nätisti on kotipiha. Kun pihalta päästään pois täytyy vetää kuono pitkänä heti ensimmäiseen puskaan, lampputolppaan tai puun juurelle merkkaamaan. Vaunut lähtee herkästi kääntymään toiseen suuntaan, kun Tedi vetää toiseen suuntaan eikä ole aikaakaan, kun mä itse olen X:nä keskellä katua. Pidän vaunujen eturenkaita aina auki, koska muuten vaunut lähtevät kippaamaan sivulle Tedin vetäessä. Onneksi koskaan ei ole vaunut vielä kaatuneet! KOPKOP!

No miten vaunujen kanssa ollaan nyt harjoiteltu kulkemista? Nyt kun namipussin on taas muistanut ottaa mukaan lenkeille annan namin aina, kun Tedi ohittaa toisen koiran nätisti. Palkkaaminen siitä, että jättää vetämättä jokaiselle lampputolpalle onkin sitten eri juttu. Tedi osaa nyt jo hienosti käskyt odota ja kierrä, joista on todella paljon apua vaunujen kanssa! Tediin on myös helppo saada kontakti. Namit ovat olleet ihan avainasemassa meillä koulutuksissa, kun tuo poika on tuollainen possu. Kaiken muun voi unohtaa, jos vain on ruokaa tarjolla. Vierellä kulkeminen olisi täydellistä, mutta sitä tuo vanha herra ei oikein ole ikinä osannut. Tedi on hyvin oppinut jo varomaan vaunuja eikä yritä enää mennä vaunujen eteen kävelemään.

tedin ulkoilut päivän aikana

No millainen rytmi me ollaan löydetty Tedin ulkoiluihin? Tedihän on sellainen laiska lössykkä, joka ei missään vaiheessa päivää pyydä päästä ulos. Ei hypi seinille tai tule herättämään meitä. Super helppo koira toisin sanoen. Ollaan saatu aina nauttia pitkistä aamuista ja Tedi on korkeinaan tullut meidän viereen makuuhuoneen lattialle jatkamaan unia, kun huomaa, että me aletaan heräilemään.

Tavallisena arkipäivänä Markus käy viemässä Tedin nopealle vartin lenkille ennen kuin aloittaa työt keittiön pöydän ääressä. Mulla ei tässä vaiheessa ole kiire lähteä ulos, vaan hoidan ensin Saagan aamutoimet ja syön itsekin aamupalan. Lähdetään yleensä 1-1,5h lenkille Saagan ekojen päikkäreiden aikaan klo 9. Käydään yleensä koirapuistossa, koska se on vaan niin paljon helpompaa yksin käydä siellä, kun tehdä yli tunnin lenkki tämän vetävän koiran kanssa. On myös ihanaa, jos Tedi saa aina välillä koiraseuraa sekä pääsee juoksemaan vapaana. Päivälenkin käyn joko Saagan kanssa tai jätän Saagan päikkäreille parvekkeelle ja käyn Tedin kanssa lyhyen lenkin kahdestaan. Tedi kulkee kuin unelma, kun mulla on kaksi kättä vapaana eikä tarvitse huolehtia vaunuista ollenkaan! Ilman hihnaa kävely olisi vielä ihanampaa. Tedi ei karkaa, vaikka mikä olisi ja pysyy aina kahden metrin etäisyydellä meistä. Markus pääsee yleensä klo 16-17 välissä töistä, jonka jälkeen lähdetään koko porukalla ulos pidemmälle lenkille. Ennen nukkumaan menoa jompi kumpi meistä käy vielä pikapissattamassa Tedin.

Mitä ajatuksia koira ja vaunut aihe sussa herättää? Miten teillä onnistuu vaunujen ja koiran kanssa yhdessä ulkoilu? Jos haluat lukea koira + lapsi yhtälöstä enemmän jatkossakin, niin painaa tykkää nappia! Ihanaa viikonloppua sinne! ☀

Lue myös:

Tedin esittely

Britax Smile 3 – vaunuarvio

Vauvan kanssa liikkeellä

<3 Salla

 

Meille käytännölliset vauvan vaatteet ovat olleet aika lailla se avain, minkä perusteella ollaan ostettu vaatteita Saagalle. Toki tykkään, että vaatteet ovat myös kivan näköisiä. Millaiset vauvan vaatteet sitten ovat meidän perheessä olleet hyviä ja kovalla käytöllä? Ajattelin päästää teidät kurkistamaan Saagan vaatekaappiin, tai oikeastaan vaatekoriin. Saaga saa oman vaatekaapin vasta ensi viikolla, kun muutetaan uuteen kotiin!

käytännölliset vauvan vaatteet

Saaga oli viimeksi kuukausi sitten neuvolassa 64,2cm pitkä tyttö ja nyt viikon päästä meillä on taas uusi neuvola. Edelleen kuitenkin pieni osa koon 56 vaatteista mahtuu päälle. Kaikki koon 62 vaatteet on myös käytössä. Zaran vaatteet ovat ainoat joista käytetään kokoa 68, koska vaatteet vastaavat kokoa pienempää.

Meidän lemppari merkit vauvan vaatteissa on Newbie, Lindex, Zara ja HM. Zaran vaatteet ovat super ihanan näköisiä ja silmää kyllä kovastikin miellyttäviä, mutta ne ovat super epäkäytännöllisiä. Lindexiltä ja Newbieltä meiltä löytyy kaikista eniten vaatteita. HM:ltä löytyy parhaimmat sukkahousut meidän lyhyelle tytsykälle.

Sukkisten rakastajat!

Jos seuraat mua jo Instagramin puolella, niin oletkin varmaan huomannut, että tykätään pitää Saagalla bodyä ja sukkiksia. Se on enemmän kuin ärsyttävää olla koko ajan ettimässä niitä yksinäisiä sukkia ja laittaa takaisin. Saaga on nyt n. kuukauden päivät harrastanut omien sukkien pois ottamista ja omissa sukissa ollaan kiinni siis lähes taukoamatta. Sukkikset ovat super kätevät, kun niitä ei tarvitse kerätä lattioilta ja toimii myös hyvin housujen korvaajina.

HM:n sukkikset ovat menneet meillä pisimpään. Saagalle sopii vaatteet jotka ovat lyhyitä, mutta vyötärön kohdalta löysiä. ❤️ Newbien sukkikset ovat meille siis vielä liian pitkät seuraavassa koossa, mutta nuo HM:n ovat edelleen sopvat, vaikka ovat kokoa 50/56! Jos sulla siis on pitkä lapsi, niin Newbien ovat paremmat. Jos taas lyhyemmän puoleinen, niin valitse HM.

Kuvassa Newbien sukkikset

Bodyt

Bodyissä parhaita ovat ehdottomasti *Lindexin ribbineulotut kietaisubodyt! Nämä bodyt ovat ainoat, jotka meni meillä vielä koossa 56, vaikka muissa vaatteissa ollaan siirrytty jo kokoon 62. Pituutta pystyy kätevästi säätämään. Laitoin alle kuvaa meidän käytetyimmistä bodyistä. Lisäksi vaatekorista löytyi vielä merinovillaista NameIt:in bodyä ja äitiyspakkauksen valkoisia kietaisubodyjä, jota ovat olleet ihan supereita.

VINKKI! Lindexillä on tällä viikolla kaikki normaalihintaiset vaatteet -20%! Käy kattomassa koko valikoima *täältä.

Kietaisumalliset bodyt ovat ollut ihan must meillä. Saaga on ollut ihan vastasyntyneestä asti kova tyttö kakkimaan ja niskakakat eivät enää edes yllätä. Kuvittele siis vetäväsi siinä tilanteessa pään yli vedettävä body pois. ✌. Vaikka sen saisikin alakautta vedettyä, niin on silti kietaisumalli paljon kätevämpi. Saaga ei myöskään juurikaan tykkää pukemisesta, jonka takia myöskin kietaisumallisten bodyjen kanssa tulee vähemmän itkua. Rakastan esimerkiksi tätä KappAhlin bodyä, johon usein tulee yhdistettyä henkselihaalarit!

Bodyt vasemmalta oikealle: *Lindex, Lil’ Atelier, KappAhl, *Lindex

*Lindexin ribbineulotut kietaisubodyt ovat ehdottomasti parhaat bodyt mitä meidän kaapista löytyy.

Housut

Meillä housut on aika vähällä käytöllä. En juurikaan tykkää käyttää Saagalla housuja, kun sukkikset on niin kätevä ja helppo vaihtoehto korvaamaan sukat ja housut. Koska housut ovat niin vähällä käytöllä, niin esittelen nämä kaksi eniten käytettyä kuvan muodossa. Kaikista suloisimmat ja samalla myös käytännölliset housut ovat Newbien henkselihaalari, josta pääsee myös alakautta vaihtamaan kätevästi vaipan.

Newbien nallehousut ja pinkki henkselihaalari

Kuolalaput

Kuolalaput oli meidän perheessä muutama kuukausi sitten paljon kovemmalla käytöllä. Nyt täytyy tunnustaa, että en ole käyttänyt kuolalappuja hetkeen. Toki ei ole ollut tarvekaan! Hampaita tulee, mutta kuolaa ei? ? En tiennyt, että tämmöinenkin on mahdollista. Kun ensimmäinen alahammas puski läpi, tuli kuolaa ihan valtavasti. Tällöin nämä *Hemtexin viralliselta nimeltään ruokalaput, mutta meillä enemmänkin kuolalappuina ovat toimineet parhaiten. Kangas on pyyhemäistä kangasta ja siksi paksumpaa kuin muilla merkeillä. Newbien kuolalaput ovat myös olleet hyviä käytössä!

Kuolalaput vasemmalta oikealle: Newbie, Konges Sløjd, *Hemtex

*Hemtexin ruokalaput ovat toimineet parhaina kuolaliinoina meidän perheessä.

Ihanat unet ihanissa yökkäreissä

Parhaat yökkärit ollaan ostettu Newbieltä, jossa vetoketju oli molempiin suuntiin. Vastasyntyneen kanssa tämä oli super kätevä, kun vaippaa vaihdettiin öisinkin. Nyt kun Saaga on jo kohta 6kk, niin ollaan käytetty paljon tätä KappAhalin nalleyökkäriä. Tämä on super suloinen ja vielä aika väljä päällä. Tämä on kokoa 62/68, mutta samaa kokoa oleva Polarn O. Pyretin yökkäri (joka odottaa vielä käyttöön ottoa kaapissa) on paljon isompi. Meiltä ei löydy montaa yökkäriä, mutta se ei ole meitä oikeastaan haitannut. Varsinkin nyt kun ollaan aloitettu kiinteät ruuat, niin kakkavahinkojakaan ei enää tule. ?

Odotan niin innolla jo kesää, kun pääsen ostamaan Saagalle kesävaatteita! ?

Lue myös:

Vauva-arjen pelastavat tuotteet

Mitä hankkia vauvalle?

<3 Salla

Vauvan rytmi – siinäpä pähkinä! Saaga on päättänyt taas uudistaa rytminsä. Lapsen kasvaessahan rutiinit ja rytmi muuttuu. Nyt me eletään taas sitä aikaa, kun opetellaan tätä Saagan upo uutta rytmiä. Saaga täyttää ensi viikolla 6kk ja tyttö on koko pienen ikänsä noudattanut aika säännöllistä rytmiä. Lisäksi meidän rytmiin on vasta hetki sitten tullut mukaan kiinteiden ruokien aloitus ja hampaita on alkanut puhkeamaan.

Höpisinkin eilen Instan storyjen puolella siitä, miten meidän päivärytmi nykyään menee. Päikkärit ovat vaihtuneet kaksiin pitkiin päikkäreihin ja kolmannet ovat aika lailla jääneet pois. Illalla mennään nukkumaan myöhemmin kuin aikaisemmin ja aamulla herätään myös aikaisemmin. Viimeksi kirjoitin Saagan rytmistä, kun Saaga oli 4kk ikäinen. Pääset lukemaan jutun täältä.

anna mun nukkua!

Meidän aamu alkaa nykyään jo ennen klo 7. Tämä on varmasti kaikista kurjin muutos, koska mulle kyllä maistuisi uni vielä pidempäänkin. En ole ikinä ollut niitä ihmisiä jotka herää virkkuna kuuden jälkeen. Mun tekisi mieli huutaa joka aamu Saagalle kello kuuden jälkeen, kun ensimmäinen äännähdys kuuluu, että: “anna mun pliis nukkua”! Varsinkin, kun nyt myös yöt on alkaneet ollut vähän katkonaisempia. Hyvät 6-7h uniputket ovat Saagalla jääneet hetkellisesti johonkin unholaan ja niitä nyt vielä odotellaan takaisin.

Yleensä Saaga herää jo ennen klo 7, mutta viihtyy hyvin tunninkin itsekseen pinniksessä jutellen omille käsilleen ja repien omia sukkiaan. Nostan Saagan syömään ja viereen makoilemaan, kun juttelu alkaa muuttumaan tyytymättömäksi ja on vaan pakko jo herätä. ?

Lähdetään vaihtamaan vaippa ja päivävaatteet, jonka jälkeen mennään aamupuurolle. Kello on yleensä jo tässä kohtaa yhdeksän. Ollaan nyt syöty aamuisin Valion Onni-puuroa. Kaikki puurot, joissa on marjaa on ihan Saagan lemppareita! Annan myös D-vitamiinin suihkeena. Syönnin jälkeen ei kauaa enää jaksetakaan valvoa ja siirrytään ensimmäisille unille n. klo 10 aikaan.

Saaga rakastaa lentsikkaleikkiä

PäiVisin valvotaan pideMpään

Tässä parin viikon ajan Saaga on päättänyt, että enää ei nukuta kolme kertaa päivässä. Päikkärit ovat vaihtuneet nyt muutamiin pitkiin päiväuniin. Aamun päikkärit kestää nykyään 2-3 tuntia. Saaga heräilee siinä klo 13 pintaan ja valvoo sinne klo 16-17 asti.

Kun päikkäreiltä heräillään, tulee Saaga ensimmäisenä syömään rinnalle ja heräilemään kunnolla. Sitten vaihdetaan vaippa ja leikitään pieni hetki. Käydään syömässä päiväruokaa, joka on tällä hetkellä yleensä jotain jossa on perunaa, porkkanaa ja jotakin uutta. Tänään maistettiin ekaa kertaa naudanlihaa ja kesäkurpitsaa.

Päivisin leikitään paljon leikkimatolla ja Saaga viihtyy paljon myös itsekseenkin. Leikkien jälkeen siirrytään taas tissin kautta syömään ja tarjotaan yleensä jotain uutta hedelmää. Kello alkaakin olla jo tässä vaiheessa 16-17 ja Saaga rupeaa päivän vikoille päikkäreille.

Illalla Kukutaan

Ilta meillä usein alkaa klo 18-19 välillä, kun Saaga heräilee viimeisiltä päikkäreiltään. Saaga tulee taas heti syliin heräilemään vähän ja syömään. Vaihdetaan vaippa ja syödään iltaruokaa. Illalla usein tarjoan omatekemää ruokaa pakkasesta, mutta se ei vieläkään oikein uppoa Saagalle. ? Leikitään hetki ja Saaga tulee sitteriin suihkuun mukaan. Vaihdetaan Saagalle taas vaippa ja yökkäri päälle. Me käytetään edelleen Saaga 1-2 kertaa viikossa meidän kanssa suihkussa tai kylvyssä, joten suurimman osan illoista Saaga juttelee meille sitteristä, kun suihkutellaan. Äidinmaitokylpyjäkin tehdään vielä aina välillä. Vitsit mitä kultakylpyjä!

Suihkuttelujen jälkeen kello alkaa olla jo 21 ja siirrytään iltapuurolle. Imetän ensin ja tämän jälkeen Saaga saa samaa puuroa kuin aamullakin. Tuo Valion Onni-puuro on kyllä maistunut ainakin mustikka, vadelma ja puolukka mauissa. Laitetaan puuron jälkeen kohinapupu päälle ja himmennetään valot. Saaga nukahtaa melkein saman tien itsekseen pinnikseen, mutta herää ennen puolta yötä vielä itkeskelemään. Yleensä imetän tässä vaiheessa vielä ja sitten herätäänkin vasta yöllä seuraavan kerran n. neljän aikaan syömään.

Tämän uuden rytmin kanssa on totisesti vielä opettelua ja ei olla ihan vielä hoksattu sitä miten tämä toimii. Meillä on ollut niin säännöllisesti toimiva tyttö tähän asti, että nyt tämä kiinteiden aloitus, hampaiden puhkeaminen, yksien päikkäreiden loppuminen ja unien kellonaikojen vaihtuminen kaikki samalla kertaa tuntuvat tosi isoilta muutoksilta. Kyllä me vielä tähän jyvälle päästään.

Lue myös:

Kiinteiden aloitus

Vauva-arkea helpottavat tuotteet

<3 Salla

Mistä on meidän perheen täydellinen aamu tehty? Aloitetaan sillä, että rakastan aamuja. Tarkoitan, että RAKASTAN aamuja! En ole todellakaan aina ollut aamujen ystävä, mutta äitiysloman alkaessa jo raskausaikana opin nauttimaan niistä paljon. Tein joka aamu smoothiebowlin aamupalkaksi ja löhösin pitkään sängyssä, kun auringon valo tulvi kaihdinten välistä sisälle. Kirjoitin mun kesän aamurutiineista viime kesänä, kun laskettuun aikaan oli kuukausi jäljellä.

Jokaiselle täydellinen aamu on erilainen. Mun täydellisen aamun mielikuva on vaihtunut tässä vauva-arkea eläessä hyvinkin paljon. Aikaisemmin se oli miehen kanssa vierekkäin makoilua auringon valon täyttämässä makuuhuoneessa. Kahvit ja aamupalat tarjottimella sängyssä ja hyvä musiikki soimassa taustalla. Kelloa kurkatessa se näyttää jo yli kymmentä. Mulla oli tällöin pieni huoli siitä loppuvatko nämä meidän ihanat aamut vauvan tuloon. Syödäänkö me enää ihania smoothiebowleja aamupalaksi ja löhötään pitkään sängyssä? Voiko vauvan tulon jälkeen aamut olla enää näin ihania? No ei ne enää olekaan niin ihania, vaan vielä ihanampia!

täydellinen aamu

Nykyään en tiedä mitään parempaa, kuin sen, että Saaga herää jokeltamaan jo ennen kello seitsemää ja pinniksestä alkaa kuulumaan pieniä potkujen ääniä, kun jalat heitetään kippurasta suoraksi sängylle. Välillä kiljutaan kovaakin ja testataan kuinka paljon sitä ääntä oikein lähtee. Raotan hieman silmiäni ja huomaan, että aurinko alkaa juuri nousemaan, joten niin nousee meidän pieni aurinko sieltä pinnasängystäkin. Katsotaan hymyillen Markuksen kanssa toisiamme ja mietitään vaan molemmat itsekseen, kuinka onnellinen sitä voikaan tällä hetkellä olla ja ehkä vähän sitäkin, että uni vielä maistuisi. ? Nostan Saagan meidän väliin jokeltelemaan ja molemmat vielä hetki ummistetaan silmät ja kuunnellaan Saagan hiljaista juttelua omille käsille ja varpaille.

Lähden aamukahvin keittoon ja haen aamupalan jääkaapista. Yleensä tässä on kulunut jo tunnin verran aikaa ja aurinko on jo kunnolla valaissut meidän asunnon. Yleensä ollaan tehty joko mangotuorepuuro ja chiapuuro kaappiin jo edellisenä iltana. Meidän täydelliseen aamuun kuitenkin kuuluu Greenbaken ihanat mantelicroissantit sekä meidän ihanat kotitekoiset aamulatet. Jos meidän asunto palaisi ja yksi tavara pitäisi ottaa mukaan, ottaisin varmaan meidän kahvikoneen ?! Jos kahvilatasoista aamulattea saa kotona, niin voiko aamu ikinä huono ollakaan? ?

Vien kahvit ja croissantit sänkyyn tarjottimella ja Markus on ottanut Saagan kainaloon makoilemaan. Saaga repii sormillaan Markuksen partaa ja Markus hymyilee. Lasken aamupalan sänkyyn ja Saaga innostuu, kun näkee mun kasvot. Syödään kaikessa rauhassa aamupalat ja juodaan kahvit. Jutellaan Markuksen kanssa yleensä Saagasta, meidän tulevasta muutosta, sisustuksesta tai päivän ohjelmasta. Välillä haaveillaan ja puhutaan lottovoitosta tai talon rakentamisesta. Parasta on se kiireettömyys, läsnäolo, hymyjen määrä ja tietysti se aamukahvi!

Lue myös:

Netflixin parhaat sarjat

TOP 3 kotoiluvaatteet

<3 Salla

Me asutaan kyllä ihan kirjaimellisesti tällä hetkellä muuton keskellä ja ajattelin, että tässä vaiheessa on hyvä tehdä muutto muistilista. Markus tekee töitä muuttolaatikkopinon edessä, tyhjiä muuttolaatikoita lojuu kasattuina ja kasaamattomina ympäri asuntoa. Välillä musta tuntuu, että muuttolaatikot jo piirittää meidät ja eläminen alkaa olemaan entistä ahtaampaa.

Muuttoviikon suunnitelma

Parasta meidän muuttoviikossa on se, että Markus käyttää siihen isyyslomaviikkonsa ja on vapaalla 1,5 viikkoa! Pääsiäinen vähän pidentää vielä vapaita. Meillä on siis hyvin aikaa, eikä tarvitse hutiloida kaikkea viikonlopun aikana. Saadaan myös rauhassa siivota tätä nykyistä asuntoa, jotta hyvillä mielin tämän kehtaa jättää seuraaville asukkaille. Olisi aika mahtavaa jos saataisiin myös uudessa asunnossa purettua jo muuttolaatikot pois viikon aikana, ettei jatketa tätä nykyistä elämän tyyliä sitten sielläkin.

Toiveena meillä olisi nukkua ensimmäinen yö uudessa kodissa jo tiistaina, mutta maalausten takia voi olla, että nukutaankin vasta keskiviikkona. Jos joku ihmettelee, että mitä se maalaus haittaa uudessa kodissa nukkumista, niin minäpä kerron. Meillä on pitkäkarvainen koira, jonka koiran karvat jää kosteaan maaliin niin nätisti kiinni, että pitäydytään mieluummin vielä eri osoitteessa, jos maali on yhtään kosteaa. Kerran kun Tedi ravistaa turkkinsa siinä maalatun seinän vieressä, niin avot! Ollaan vaan niin into pinkeänä, että tiistaina olisi kiva jo nukkua ihka uudessa sängyssä!

Meillä on muuttoviikolla myös sunnuntaina ensimmäinen hääpäivä ja kahdeksas vuosipäivä. Olisi ihanaa, jos sitä ei tarvitsisi muuttolaatikoiden keskellä viettää. Me ei olla suunniteltu siihen vielä yhtään mitään, koska tämä muutto on nyt tärkeää saada kunnolla hoidettua ja me ollaan molemmat odotettu tätä jo yli vuosi, kuin kuuta nousevaa!

muutto muistilista

Muutosta tulee mieleen ensimmäisenä pakkaaminen. Se onkin se kova homma! Meillä on muuttomatkaa onneksi vain 11 km, joten matka ei ole pitkä. Muutamat isot huonekalut kuten sohva ja sänky ollaan tilattu suoraan kotiinkuljetuksella muuttoviikolle. Pakkaamisen lisäksi on muutama muukin juttu, joka on pitänyt ottaa huomioon. Onneksi viime muutosta on vain alle vuosi ja sitä edellisestä kolmisen vuotta, joten aika hyvin ollaan kaikki nyt muistettu tehdä ja muutto menee jo tutulla kaavalla. ?

No mitä me ollaan saatu jo tehtyä?

  • Sohva ja ruokapöytä on myyty
  • Uusi sohva, sänky ja ruokailuryhmä ostettu
  • Eteisen ja vessan kaapit on jo pakattu
  • Puolet keittiön kaapeista on jo pakattu
  • Uudet valaisimet kämppään on ostettu
  • Saagan huoneen tapetti on ostettu
  • Maalari on sovittu
  • Muuttoilmoitus tehty
  • Avainten luovutusaika on sovittu
  • Kotivakuutus on päivitetty
  • Sähkösopimus ja netti on päivitetty
  • Pankin ja rakennuttajan kanssa raha-asiat selvitetty
  • Muuttoapurit on kysytty ja auto saatu lainaan.
  • Vuokrasopimus on irtisanottu

Mitä meillä on vielä tekemättä?

  • Kaikki muu on vielä pakkaamatta, paitsi yllä mainitut
  • Maalien ja voimapaperin osto
  • Uuden kodin kiireettömät hankinnat: korikeinu, sängynpääty, huonekasvit, jne.
  • Verhojen osto
  • Vanhan sängyn pois antaminen
  • Muuttosiivous

Onneksi tehty lista on jo pidempi kuin tekemättömien tehtävien lista! Se kyllä piristää mieltä. Mun on tosi vaikeaa vielä kuvitella sitä, että me oikeasti reilun viikon päästä jo ollaan viimeistäänkin nukuttu jo uudessa asunnossa. Aika on mennyt tosi nopeasti, mutta silti tosi hitaasti. Tosi vaikea selittää, mutta kyllä te tiedätte tän! Niin jännät pari viikkoa nyt edessä! Kivaa päivää sinne!

Lue myös:

Meidän tuleva koti!

Muutto lähenee

<3 Salla

 

Niin kuin varmaan jo huomasit Instagramin puolelta, niin meille tuli ajankohtaiseksi nyt tällä viikolla kiinteiden aloitus. Mitään kiirettä meillä ei tähän ollut ja Saaga on kohta jo 6kk ikäinen. Aloitettiin siis kiinteät n. kaksi viikkoa ennen Saagan 6kk päivää.

Kiinteiden aloitus

Mä en itse henkilökohtaisesti usko, että tähän kiinteiden aloitukseen on yhtä oikeaa tapaa. Mä en halua missään vaiheessa tehdä lapsen ruokailusta tiedettä ja mennään niin kuin meistä ja Saagasta hyvältä tuntuu. Maalaisjärkeä käytetään ja rauhassa edetään. Ei meille ole väliä tuleeko syöttökertoja neljä vai viisi päivässä, jääkö joskus pieni soseannos välistä, tuleeko joskus annettua jopa riisiä tai pieni nökäre omaa ruokaa, jossa on vähän suolaa. Ruokailu on niin arkipäiväinen asia, että en halua lähteä täyttelemään taulukoita ja vahtaamaan erilaisia ruoka-aineita. Välillä mietin sitä, että kun nykypäivänä kaikki on niin tarkkaa, niin miten sitä on ennen 2000-lukua ihmiset selvinneet hengissä.

Multa on kovasti kyselty voinko kertoa meidän kiinteiden aloituksesta ja vastaan tähän, että tietysti voin! Siksi mä täällä taas teille kirjottelenkin. Mun on kuitenkin pakko sanoa sen verran, että meillä on itselläkin tämä kiinteiden aloitus vielä ihan alkumetreillä, joten kovin kattavaa analyysiä miten meillä on sujunut ei tule vielä kuulumaan. Ajattelin kuitenkin, että jaan nyt vastaukset kaikista kysytyimpiin kysymyksiin, joita on sadellut.

Mitä makuja olette jo maiStElleet?

Päätettiin aloittaa kiinteät kasviksista, koska luin, että hedelmäsoseiden jälkeen lapsi saattaa alkaa karttamaan muita makuja, jotka eivät ole yhtä makeita. Ajattelin, että parempi aloittaa siis ihan perus porkkanasta ja perunasta.

Me aloitettiin heti Piltin ensimauilla, jotka oli porkkana ja bataatti. Kyllä, sellainen sekoitus jossa oli kahta makua heti alkuun. Oltiin ihan yllättyneitä siitä miten hyvin se teki kauppansa ja Saaga avasi suutaan kuin vanhakin tekijä, Seuraavana päivänä syötiin Piltin peruna, porkkana ja kurpitsa -sosetta. Tämä maistui ihan yhtä hyvin, kuin porkkana ja bataatti -sose.

Hedelmäsoseista ollaan kokeiltu mangoa ja päärynää. Molempien soseiden kohdalla vatsa on loputon ja suuta avataan uudestaan ja uudestaan, kuin pikku lintu. Kokeiltiin myös antaa banaania lusikalla muussattuna, mutta tämä syljettiin ulos ihan pika vauhtia. Luulen, että koostumus ei neitiä oikein miellyttänyt, kun ei ollutkaan silkin sileää.

Kokeiltiin tänään aamulla myös ensimmäistä kertaa Valion Onni-puuroa makuna vadelma-mustikka. Tämä oli ihan suurinta herkkua!

TeeTkö itse soseita vauvalle?

No teen! Kiinteiden aloitus oli jännää, uutta ja hauskaa, vaikka alkuun se vähän surettikin. Ihanaa päästä kokkailemaan ja leikkimään mestarikokkia tälle pikkuiselle. Saaga kuitenkin päätti eilen ekaa kertaa mun tekemiä soseita maistellessa, että: ”en tykkää ja en kyllä varmasti syö”. Porkkanat valui nättinä vanana pitkin ruokalappua.

Sekoitan omatekemiin soseisiin äidinmaitoa pakkasesta. Viimeksi laitoin kolme porkkanaa ja 60 ml äidinmaitoa, joista tuli yksi jääpalamuotillinen porkkanasosetta. Muussasin porkkanat käsin, jotta Saaga saisi syötyä muutakin, kuin täysin sileää ruokaa. Todennäköisesti rakenne ei tyttöä miellyttänyt, koska kaupan ruoista porkkana kuitenkin maistuu. Myöskään banaani ei haarukalla muussaten maistunut. Veikkaan taas rakennetta. Tätä siis vielä harjoitellaan ja jatkan ehdottomasti itse ruokien tekemistä!



Kuinka paljon annatte kerrallaan soseita?

Me annettiin heti alkuun 2 tl verran, kun ruoka maistui niin hyvin. Unohdettiin siis heti alkuun pienet lusikan kärjelliset. Jos maku on uusi, annetaan se 2 tl. Jos puolestaan Saaga on jo aiemmin saanut tarjolla olevaa makua, saa tyttö imetyksen jälkeen syödä niin paljon kuin haluaa. Instagramissa kyselin seuraajiltani tätä samaa. Moni oli sitä mieltä, että hiljaa hyvä tulee, mutta ihan yhtä moni oli sitä mieltä, että heti vaan niin paljon, kun jaksaa syödä. Tapoja on siis monia ja itse varmaan toimitaan näiden välimaastossa.

On hyvä muistaa, että vatsa saattaa mennä näillä pienillä kiinteiden aloituksen jälkeen jumiin ja on ihan normaalia, jos ei viikkoonkaan vatsa toimi! Eihän sinne pikkuiseen suolistoon ole ikinä kiinteää ruokaa laitettu ja se on suolistollekin vielä opettelua, kun ruokavalioon tulee iso muutos. Yleensä tämä ei näitä pieniä haittaa, mutta jos vaivoja tulee, niin asia on tietysti eri. Jos itseä vauvan suolen toimimattomuus huolestuttaa, kannattaa antaa vettä jokaisen syötön jälkeen vaikkapa tuttipullosta. Myös luumu- ja päärynäsoseet ovat hyviä vatsan toimittajia. Ja kyllä, se kakan rakenne muuttuu myös! Terveisin lasten sairaanhoitaja ??.

Millaiset ruokailuvälineet teillä on?

Me syötetään tällä hetkellä vielä kaikki ruuat, joten lautasta ei ole. Käytiin ostamassa Ainun ensilusikka, joka on osoittautunut erityisen hyväksi! Tämä löytyi ihan K-supermarketin lasten hyllystä. Super pehmeä, ei liian syvä, hyvin taipuisa ja lapsi saa siitä hyvin ruuat kouraistua suuhunsa. Ruoka me lämmitetään ihan juomalasissa tai kupissa toistaiseksi.

Syöttötuolina meillä on Stokken Tripp Trapp. Saaga on pystynyt hyvin istumaan tässä, kun lapsen vetää haaroista ihan tuolin etuosaan istumaan. Muuten kyllä kippaa vielä molemmille sivuille ja istuminen on huojuvaa, kuin känniläisellä.

Ruokalappu on BabyWallabyn tarralla kiinnittyvä, kevyt ja joka on helppo vain pyyhkäistä puhtaaksi. Ruoka-alustoja meillä on myös kaksi, mutta niitä me ei olla vielä tarvittu. Kosteuspyyhkeet ovat olleet aika pelastus sotkujen siivoamisessa ja nyt ostettiinkin Liberon käsi ja kasvot -kosteuspyyhkeitä juuri lisää.

On tämä aika huvittavaa ja hauskaa puuhaa! Innolla jatketaan tutustumista uusiin ruokiin ja makuihin! ?

Lue myös:

Meidän imetysmatka -5kk

Meidän arkirytmi -4kk

<3 Salla

Viikonloppuna oli super hyvää keskustelua Instagramin puolella vauva-arjesta. Siitä kuinka positiivisesta arjesta ei juurikaan puhuta. Musta itsestäni tuntuu siltä, että väsynyt, itkun täyteinen ja riitaisa vauva-arki, jossa jaksaminen on koetuksella on se ”normaali”. Jos se ei tätä ole ja erehdyt kertomaan kuinka ihania öitä teillä vietetään, kun koko perhe nukkuu levollisesti, tulee joku kertomaan kuinka se ei kauaa kestä ja kuinka kannattaa jo varautua pahimpaan. Odota vaan -kommentit ovat meille kaikille varmasti tuttuja. Odota vaan, kun vauva syntyy, tulee 1kk hulinat, 2kk hulinat, hulinoiden hulinat, tiheänimunkausi 1-89, hampaat, vatsavaivat, vaihe tai vaiheen vaihe. Tai kuulet, että teillä on nyt menossa vaihe. Totuushan on se, että kaikki vauva-arjet ovat täynnä ylä- ja alamäkiä. Joillakin ne on loivempia ja toisilla jyrkempiä. Negatiivisia asioita, pelottelua, kauhukuvia ja stressiä viljellään netissä, mammaryhmissä sekä somessa liikaa. Itse olisin halunnut raskauden aikana kuulla enemmän siitä positiivisesta vauva-arjesta. Eihän kaikilla voi olla niin kurjaa eihän?

Itse voin nyt kohta kuuden kuukauden jälkeen sanoa, että kuulun tähän porukkaan, joilla pääasiassa vauva-arki on hyvin helppoa, vaivatonta ja kaikin puolin ihanaa. Pyysin teitä Instagramin puolella viikonloppuna jakamaan teidän ihania vauva-arkia, jotta edes yksi odottava äiti saa stressin ja pelon tilalle innon ja rauhan tulevaan vauva-arkeen. Nyt mulla onkin ilo ja kunnia jakaa kymmenen ihanan äidin tarinat heidän omin sanoin vauva-arjesta!

vauva-arki 10 äidin suusta

  • Tyttäreni on vajaan 4 kk ikäinen ja nää on ollut kyllä parhaimmat kuukaudet mitä oon elänyt! Aika avoimin ja luottavaisin mielin olen alusta asti ollut, mutta tämä on ollut vielä parempaa, kuin pystyin ikinä kuvittelemaan. Rauhalliset aamut yhdessä, imetyshetket, vaunulenkit ja sen ilon seuraaminen mitä mm. Isovanhemmat lapsenlapsestaan saa. Voi tätä rakkauden määrää! Meitä on toki siunattu hyvin tyytyväiseltä vauvalla, jolla ei ole vatsavaivoja ja nukkuu hyvin ym, mutta tätäpä just, vauva-aika ei ole yhtä kuin valvomista ja itkua. Vauvoja on niin erilaisia. ❤ Pienenä miinuksena se, että kämppä ei ole enää niin siisti, kun kädet ei ole koko ajan vapaana, mutta toisaalta se on kasvattanut, ettei kaikki tarvitse aina olla tip top ja silti voi olla hyvin onnellinen. Myös meidän avioliittoon koen vanhemmuuden vaikuttaneen vain positiivisesti. Yhteistä aikaa arvostaa enemmän.
  • Mä olen rummuttanut tätä positiivisista asioista puhumista ja niihin keskittymistä jo 7v esikoisen vauva-ajoista saakka, ja täytyy sanoa, että jo se ekan lapsen vauva-aika oli mulle ihanaa ja parasta, mutta myös jatko on niin parasta ja ihanaa. Se kun lapsi oppii puhumaan ja ekat puhumisvuodet on täynnä niitä maailman suloisimpia ja hassuimpia lausahduksia. Ja sitten kun lapsi kasvaa ja alkaa pohtia ja ajatella ja ymmärtää maailmaa ja asioita. Ja miten ihanaa on viettää aikaa sen maailman ihanimman tyypin kanssa ja ihailla sen fiksuutta ja empatiataitoja ja ihmetellä että onko tämä todella se sama tyyppi joka ihan just putkahti masusta ? Äitinä oleminen on maailman ihaninta, ja jotenkin nyt tästä kolmannesta vauva-ajasta nauttii vielä aivan uudella tavalla kun kaikki turha stressi on poissa ja voi vaan keskittyä nauttimaan naperosta. ? Tästä mun syyskuisesta taitaa tulla aika mammanpoika ❤, kun hän hengaa sylissä pusuteltavana about koko ajan ?❤

ihana suuri muutos

  • Mä ihmettelin raskausaikana sitä negatiivissävytteistä puhetta vauva-arjesta, kun tuntui että suurin osa vanhemmuutta käsittelevien lehtijuttujenkin aiheista oli äitien uupumuksesta ja vauvavuoden rankkuudesta. Tuntui että mistään ei saanut lukea siitä mikä on ihanaa vauva-arjessa! En silloin vielä somessakaan seurannut perhepainotteisia tilejä, löysin ne vasta vauvan syntymän jälkeen. Nyt vauvavuoden puolessa välissä voin sanoa, että tosi moni asia on yllättänyt – en osannut oikeastaan yhtään varautua siihen millaista vauvan kanssa eläminen todella on ja kuinka suuri muutos tää onkaan ollut. Vaikka totta kai tiesin elämän muuttuvan, en vaan osannut etukäteen ymmärtää, kuinka kokonaisvaltainen muutos on ja miten paljon minä itse muuttuisin. On ollut paljon rankempaa kuin odotin, mulle väsymys ja mielialamuutokset on olleet tosi rankkoja, joinain päivinä suorastaan lamaannuttavia kokemuksia. En silti vaihtaisi tätä elämää pienen kanssa mihinkään, vaikka välillä sitä omaa aikaa kaipaakin. Ja syy on siinä, että tuo pieni on nyt mun maailman keskipiste, tärkein asia elämässäni. On ihanaa pitää pientä sylissä ja nähdä kuinka hän hymyilee ja reagoi innostuneesti koko kehollaan kun näkee minut aamulla. Tunne siitä, että on jollekulle niin korvaamaton, on tosi ainutlaatuinen. On myös hulvatonta ja niin suloista seurata isovanhempien ylitsevuotavaa onnea ensimmäisestä lapsenlapsesta. Pieni ihme on tuonut hurjasti valoa korona-ajan keskelle ja auttanut tuomaan lohtua ja toivoa elämän jatkumisesta isäni kuoleman jälkeen. On tosi tärkeää, että vanhemmuuteen liittyvistä haasteista ja vaikeistakin tunteista saa puhua. Mutta yhtä tärkeää on muistuttaa sekä tulevia että vauvavuotta parhaillaan eläviä vanhempia siitä, miksi on ihanaa ja erityistä, että perheessä on vauva ❤ Itseltäkin se joskus väsymyksen keskellä saattaa unohtua ja tekee vain hyvää lukea positiivisia juttuja äitiydestä.

vauva-arki on parasta mitä tiedän

  • Vauva-arki ja äitiys on parasta mitä tiedän! Huonosti nukutun yön jälkeen aamulla olo saattaa olla kuin olisi jyrän alle jäänyt mutta kun kurkkaan pienen kultani kehtoon ja näen hänen koko naaman levyisen hymynsä. Ei sitä tunneta voi oikein kuvailla, se on niin suurta onnea ja rakkautta. ❤ Esikoisen kanssa oivaltamiset ja onnistumiset vanhempana tuo varmuutta ja hyvää oloa. Vauvan myötä olen vihdoin oppinut olemaan itselleni armollinen ja pyytämään apua. Lapseni opettaa minulle vähintään yhtä paljon kuin minä hänelle! Meidän vauva-arjessa “kamalinta” on tajuta tämän ajan rajallisuus sekä huomata, että meidän pieni ei olekaan enää ihan niin pieni. ❤ Vaate- ja vaippakoon vaihtumiseen liittyy vahvasti äidin haikeita kyyneleitä ?
  • Itselläni oli todella helppo raskaus ja olin todella hyväntuulinen, mutta koko aika ihmiset ympärillä yritti pelotella kaikesta. Odotappa vain loppuraskauden kipuja, odotappa vain, kun et pysty öisin nukkumaan, odotappa vain, kun vauva potkii vatsassa niin lujaa, että koskee. Mitään näistä ei ollut. Odotin vain kauhulla koska kamaluudet alkavat mistä muut puhuvat koko aika. Vauvan synnyttyä alkoi pelottelu vatsavaivoista yms. En ole todellisuudessa nukkunut ikinä näin hyvin kuin nyt vauvan kanssa (vauva nyt 6kk). Arki on todella ihanaa ja helppoa. Odottelen edelleen sitä mistä muut pelottelevat. Muut varoittelivat etten pääsisi enää koskaan reissaamaan tai mihinkään, koska vauva. Itse taas en tiedä tällä hetkellä parempaa kuin ottaa bebe mukaan kaikkialle, koska miksi en näin tekisi. Olen jättäytynyt tarkoituksella pois kaikista mammaryhmistä, koska tuntuu, että meillä on arki liian helppoa ja mukavaa etten osaa aina samaistua. ?

ihanaakin ihanempi vauva-aika

  • Rakastan tätä aikaa! Mulla on siis kaksoset. Molemmat lapset ovat olleet aivan IHANIA ja helppoja. Toki, kun toinen itkee niin toinenkin itkee, mutta onneksi eivät ole kovin itkevää sorttia. ? Imetys onnistuu enkä kärsi unettomuudesta. Elämä on parasta juuri nyt. Omien lasten kasvua on ihmeellistä ja ihanaa seurata, vaikka en alun perin tuntenut suurta kutsumusta äitiyteen, niin nyt en kyllä voisi kuvitellakaan elämää ilman näitä 20 pientä varvasta!.
  • Hei meilläkään ei pitänyt yksikään odotappas vaan -kommentti paikkaansa! Vauva-arki on ollut yhtä luksusta, mutta pelottaa puhua siitä julkisesti. Kyllä meilläkin välillä huonosti nukutaan, mutta mua se ei edes kovasti haittaa! ? Parasta mitä tämä uusi vauva-arki on tuonut meille (tietysti lapsen lisäksi) on se, että parisuhde vahvistui entisestään ja toi meitä miehen kanssa enemmän yhteen. Pelkäsin tässä käyvän päinvastoin ja juteltiin jo siitä kuinka vauva-aikana ei sitten saa erota. ? Turhaan siis pelkäsin! Toivottavasti tämä nyt auttoi jotakin hölläämään mammaryhmien paineiden kanssa ja nauttimaan raskaudesta, vauva-arjesta ja siitä parisuhteestakin!

  • Lapseni on jo koululainen, mutta muistan vauva-arjen kuin eilisen. Vauva-arki oli iisiä ja lepposaa. Naapurin kanssa kahviteltiin ja vauvat leikki keskenään. Edelleen lapset ovat parhaita kavereita ja aloittivat nyt koulun yhdessä. Ensimmäiset askeleet, sanat ja no oikeastaan kaikki mitä lapsi teki, ovat olleet parasta koko tässä elämässä.
  • Mulla ei ollut mammakavereita ja olin melko yksin koko vauva-ajan. Nyt lapsi on 4v ja somesta on ollut kiva seurailla erilaisia äitejä. Vaikka ystäviä ei ollut, nautin vauva-ajasta paljon. Se oli elämäni ihmeellisintä aikaa katsoa, kun oma lapsi kasvaa ja kehittyy. Nyt suru tulee siitä, kun lapsi on kasvanut jo niin isoksi, eikä mulla enää ole sitä vauvaa! ? Eniten kaipaan sitä, kun vauvani mahtui täysin syliini ja sain rutistaa häntä kunnolla. Meillä ei myöskään ole ikinä kärsitty pahemmin vatsavaivoista, refluksista, iltaitkuista, tiheänimun kausista tai mistään muustakaan.

meidän tarina

  • Viimeisenä haluan kertoa mun oman tarinan. Kirjoitin jo aikaisemmin meidän vauva-arjen kultahetkistä. Kirjoitin näin: “Olen haljeta onnesta, että saan olla tälle pienelle tytölle se tuki ja turva. Se tuttu ja läheisin ihminen, johon turvautua. Kun näen lapsestani sen, että hän haluaa äidin. Ei ketään muuta. Se on aika ihana tunne. ❤” Mä olen itse super onnellinen niistä pienistä hetkistä, joita Saaga joka ikinen päivä meille tarjoaa. Jopa ne pienet ja isommatkin pierut sulattaa mun sydämen. Raskausaikana itkin Markukselle sohvalla, kun pelkäsin meidän parisuhteen puolesta ihan tosissaan. Syynä oli se peloteltu mielikuva, että vauva-arki kun on niin raskasta, väsyttävää ja täynnä riitoja, niin ei siitä kukaan pariskunta selviä. Nyt tällä samalla sohvalla nauretaan tuolle meidän pikku prinsessalle vatsa kippuralla, kun hän makaa pinnasängyssä ihan nurin päin miten hänet sinne jätettiin nukkumaan. Edelleen juodaan aamukahvit sängyssä Saaga makoillen meidän välissä ja Markus tekee mulle aamulatteihin sydämiä maitovaahdolla. ❤ Kuulin paljon odota vaan -kommentteja, kuinka ei nukuta ja kuinka lapsi vaan itkee, mutta se kuuluu vauva-aikaan. No Saaga ei ole koskaan itkenyt muusta kuin nälästä ja väsymyksestä. Pissavaippa voi tulvia vaikka yli ja asunnossa saa mekastaa niin paljon kuin sielu sietää. Tätä tyttöä ei haittaa. Olen nukkunut paremmin kuin raskausaikana ja yöllä on herätty 1-2 kertaa koko vauva-ajan. En voi moittia tätä aikaa mitenkään muuten kuin siten, että haluaisin kytkimen jolla tämän voisi hetkeksi edes pysäyttää. Tämä tyttö kasvaa ihan liian nopeasti! ?

jaetaan iloa ja positiivisuuttakin välillä!

Toivottavasti nämä tarinat sai edes yhdelle tulevalle äidille siellä rennomman olon loppuajan odotukseen. Täytyy muistaa, että jokainen vauva-arki on yhtä aito, oli se sitten täynnä huonompia vaiheita tai leppoisaa lekottelua. Vauvoja ja perheitä on erilaisia.

Jaathan tämän muistutuksena omalle läheisellesi tai ihan kenelle vaan, joka odottaa vauvaa! Muistutetaan siitä, että vauva-arki ei ole pelkkää itkua ja unettomia öitä. Levitetään sitä hyvää ja luetaan välillä iloisista asioista ilman niitä kauhukuvia! ?

Lue myös:

Vauvan rytmi – ekat viikot

Vauvan rytmi – 4kk

<3 Salla

Tässä se maaliskuun iso paljastus nyt sitten on, nimittäin mun blogi uudistui ja siirtyi Vaikuttajamedian alle! Osoite www.sallasalmela.com on siis tällä hetkellä pistetty jäihin ja mun juttuja voi lukea tästä eteenpäin täältä. Oon aika häkeltynyt siitä, kuinka paljon teitä lukijoita on tänne kertynyt ja kuinka paljon tämä blogi on kasvanut tässä ekan vuoden aikana. Muistan, kun arvoin blogin aloitusta pitkään ja se oli ollut mulla jo kauan haaveena aloittaa. Onneksi aloitin, sillä mulla on ollut aika paljon kerrottavaa! Raskauden aikaan tämä oli hyvä paikka purkaa omia fiiliksiä, antaa ja saada vertaistukea sekä kirjoittaa mielekästä sisältöä! Tämä on mun työ ja tuntuu aika pelottavaltakin sanoa se ääneen. Y-tunnusta hain muutama kuukausi sitten ja elän aika jänniä aikoja, opin uutta ja kehityn!

Kuka minä olen?

Jos sulle mun blogi on vielä uusi ja mietit kuka minä olen, niin kerron sulle hei vähän! Ensinnäkin ihanaa, että olet löytänyt blogini ja toivottavasti löysit jo myös mun Instagramini, jossa on vielä astetta arkisempaa sisältöä täältä meidän vauvakuplan ja muuttohärdellin keskeltä. Instagramin puolella olen aktiivisesti ollut jo kolmisen vuotta ja tämä blogi on vielä melko tuore, sillä olen kirjoitellut vasta vuoden verran meidän touhuista tänne.

Luitkin varmaan jo mun kuvauksen tuosta vierestä ja se kertoi jo tosi paljon minusta. Ammatiltani olen merkonomi ja sairaanhoitaja. Olen siis alanvaihtaja ja äitiyslomalle jäin sairaanhoitajan töistä. Työskentelin 3,5 vuotta lasten päivystyksessä ja vielä arvon sen kanssa, haluanko palata. Lisää äitiysloman jälkeisistä ajatuksista voit käydä lukemassa täältä. Mieheeni tutustuin kaupan-alalla ennen kuin lähdin hoitoalalle. Vietetään ensi kuussa meidän kahdeksannetta vuosipäivää ja ensimmäistä hääpäivää. Kyllä! Me mentiin korona-aikana naimisiin. Lisää meidän epidemian aikaisista häistä voit lukea täältä. Meillä asustaa myös karvakorva Ted, joka on ihastuttanut meitä kuolaavine huulineen ja kreppikorvineen täällä jo yli seitsemän vuotta. Saaga syntyi meidän perheeseen viime vuoden syyskuussa ja täyttää siis tämän kuun lopussa jo kuusi kuukautta! Aika menee ihan liian nopeasti tämän pienen kääryleen kanssa. <3

Rakastan herkullisia aamupaloja ja mun omat bravuurit ovatkin banaanipannarit, mangotuorepuuro ja kookos-chiapuuro! Aamukahvi ja ylipäätänsä aamu on päivän paras ja odotetuin hetki meidän perheessä. Yleensä Saaga hymyilee koko naamallaan ja bileet on käynnissä pinniksessä heti aamusta.

Luonteeltani olen aika äkkipikainen, mutta otan asiat yleensä tosi rennosti. Olen aikamoinen kotihiiri ja rakastankin siivota ja laittaa kotia. Saan yleensä iltaisin siivousvimman juuri ennen kuin pitäisi mennä nukkumaan. ✌ Olen todella perhekeskeinen ihminen ja haluan uskoa ihmisten hyvyyteen. En lue uutisia ja etsin helposti ympärilleni positiivisia asioita ja ihmisiä. <3

mitä tämä blogi pitää sisällään?

Pääasiassa kirjoitan tänne blogin puolelle meidän perhearjesta. Saagan kasvusta ja kuulumisista, äitiydestä, perus arjesta ja välillä vähän syvällisemmistäkin mietteistä huumoria unohtamatta. Rakastan itse tehdä helppoja ja nopeita arkiruokia aamupaloista jälkkäreihin, joten niitä reseptejä tuleekin löytymään täältä paljon!

Meillä on myös muutto tällä hetkellä edessä uudiskohteeseen, joka valmistuu 29.3! Lisää meidän tulevasta asunnosta voit käydä lukemassa täältä. Täällä blogin puolella tulee varmasti näkymään vahvasti tulevaisuudessa myös sisustus ja siihen lapsiarjen yhdistäminen. ??

En myöskään ole unohtanut, että olen muutakin kuin äiti! Juttua riittää myös ihonhoidosta, kosmetiikasta, hiuksista, vaatteista ja kaikesta ihanasta, josta itselleni tulee hyvä olo! <3 Eli aika laidasta laitaan löytyy aiheita vaikka ja mistä. Toivottavasti myös juuri sulle löytyy mielekästä luettavaa täältä. <3

 

Vielä kerran ihanaa, että olet löytänyt blogiini ja toivottavasti jäät tänne pidemmäksikin aikaa seurailemaan meidän juttuja! ? Jos sulla tulee mieleen jotain mistä haluaisit tietää lisää tai aiheita joista haluaisit lukea, niin vinkkaa mulle! Kuuntelen kyllä avoimesti kaikki ideat ja toiveet. Super ihanaa viikkoa sinne! Me jatketaan muuttolaatikoiden pakkailua täällä. ?

Lue myös:

Mun synnytyskertomus

Mun lemppari hiustenhoitotuotteet

<3 Salla