Hei kaikki äitikaverit! Te varmasti tiedätte sen fiiliksen, kun oikea vastaus tilanteeseen on “mom brain”, ja voi osoittaa itseään turhautuneena. Välillä musta tuntuu, että mulla on hyvin varhaisen iän dementia, mutta nämä äitiaivot taitaa olla ihan normi juttu meidän äitien kesken. Oon jo pidemmän aikaa tehnyt listaa asioista, joita mulle on sattunut tässä viiden kuukauden aikana ja päätin jakaa sen teillekin. Uskon, että voitte samaistua ainakin osaan näistä!
Tässäkin kuvassa kahvi oli jo haaleaa ja pupun akku oli unohtunut ladata.
voihan äitiaivot, kun Aina ei hoksottimet pelaa
Se kerta, kun lähdet ulos ja vain toinen silmäsi on meikattu.
Se kerta, kun keität kahvin ja jätät sen pöydälle. Vasta vaunulenkillä tajuat, että se kahvi on edelleen siellä pöydällä.
Se kerta, kun katsot illalla, lapsesi päivävaatteita rytyssä hoitotasolla ja tajuat, että hän on ollut koko päivän yökkäri päällä.
Se kerta, kun pyydät miestäsi ojentamaan kahvin ja parin minuutin päästä miehen kysyttyä: “niin siis otatko sä tän kahvin”, tajuat, että unohdit jo koko jutun.
Se kerta, kun olet pakannut hoitolaukkuun kolme bodya, mutta et yksiäkään housuja.
Se kerta, kun unohdat onko sunnuntai vai torstai, vai oliko sittenkin maanantai?
Se kerta, kun ystäväsi kysyy milloin sulla olisi aikaa nähdä ja katsot typö tyhjää kalenteriasi. Neuvola-aika on ainoa meno ja sekin on unohtunut kirjata.
Se kerta, kun keität kahvia. Laitat maidonvaahdotuskannuun vettä ja alat vaahdottamaan. Ei tullut hyvä vaahto.
Se kerta, kun lähdet varta vasten viemään ulos roskia ja tajuat roskakatoksen ovella, että roskat unohtui.
Se kerta, kun olet muistanut sheivata vain toisen kainalosi.
Se kerta, kun olet suuttunut miehellesi, mutta et hetken päästä edes muista mistä olit vihainen. Päätät kuitenkin mököttää hetken aikaa, ihan vaan, jotta viesti menee perille. Siitä jostain? Mistä olinkaan vihainen?
Se kerta, kun lähdet kauppaan ostamaan maitoa. Ostat kasan suklaata ja se maito kuitenkin jäi.
Se kerta, kun heräät yöllä imettämään ja mietit, “enkö juuri äsken imettänyt? Ai se olikin viime yönä tuntia aiemmin”.
Se kerta, kun lähdet yöllä vaihtamaan vaippaa ja unohdat laittaa vaipan.
Se fiilis, kun naurat ja itket yhtä aikaa, etkä pysy itsekään enää kärryillä siitä mikä fiilis on tällä hetkellä.
Se kerta, kun unohdat avaimet, lompakon, kännykän, koiran, miehen, oman nimesi ja kaiken muun, paitsi et sitä vauvaa. <3
Ja hei vasta reilu viisi kuukautta eletty tätä ihanaa vauva-arkea! Mitä ihanaa sitä vielä ehtiikään sattumaan. ?♀️ Onko teillä muilla hoksottimet kunnossa? ?
Meillä oli perjantaina Saagan 5kk neuvola ja ajattelin kirjoitella teille vähän kuulumisia sieltä. Saaga on kasvanut ihan hurjaa vauhtia ja nyt tyttö painaakin jo 7075 g ja on 64,2 cm pitkä. Käytetään tällä hetkellä koon 62 vaatteita ja vaippakokokin on jo 4.
5kk neuvola ja soseiden aloitus alkakoon
Aloitettiin Saagan 5kk neuvolakäynti juttelemalla meidän kuulumisia. Käytiin myös läpi kiinteiden aloitusta. Mulla on tarkoitus aloittaa soseet Saagan kanssa muuton aikaan. En viitsi tehdä pakkasta täyteen soseita ja sitten muuttaa niitä sieltä heti viikon päästä uuteen pakkaseen ja uuteen asuntoon. Saaga on nyt muutaman viikon sisään alkanut kiinnittämään huomiota meidän syömiin ruokiin ja juomiin. Tavoitteena mulla on tehdä mahdollisimman paljon soseita itse, mutta ihan varmasti tulen ostamaan myös kaupasta soseita ja eri makuja kokeiluun. Kiinteiden aloituksesta kirjoittelen sitten myöhemmin vähän lisää juttua! 🙂
Hidas liikkeellelähtö
Saaga jouduttiin herättämään juttelutuokion jälkeen ja uninen tyttö ei ollut ihan parhaimmalla päällä. Samantien vaatteet pois ja tutkimuspöydälle. Itkuhan siinä pääsi. Saaga ei myöskään ollut kovin haluavainen näyttämään omia taitojaan, joten neuvolaterkkari joutui vähän tenttailemaan miten Saaga kotona kääntyilee ja tarttuu leluihin. No Saagahan ei vielä käänny mahalleen, mutta kyljellään käydään kyllä harva se päivä. Leluihin tartutaan jo tarmokkaasti ja vaihdetaan lelua kädestä toiseen. Sanomista tuli siitä, että Saagalla ei juurikaan ole motivaatiota kääntyä, ei yritä tarttua sivuilla oleviin leluihin eikä kannattele juurikaan itseään jaloilla. Myöskään istumavalmiutta ei vielä ole. Me ei silti olla yhtään Markuksen kanssa huolissaan Saagan liikkumattomuudesta, sillä kehittyminen on koko ajan mennyt hurjaa vauhtia eteenpäin. Vatsallaan jaksetaan olla jo paljon kauemmin, kuin vielä viikko sitten, käytetään käsiä ja jokellellaan. Leikkimatolla ei enää selälläänkään pysytä, vaan jaloilla potkitaan vauhtia niin, että ikinä ei tiedä mistä tytön lopulta löytää. ?
Meille tarjottiin fyssarille lähetettä, mutta vielä ei koettu tarvetta tähän. Ei tuntunut hyvältä ajatukselta käyttää fyssarien vähiä aikoja, kun varmasti joku muu tarvitsee sitäkin käyntiä enemmän kuin me. Alkaisin olemaan itse huolissani Saagan kehityksestä ja liikkumattomuudesta, jos ikää olisi jo yli 8kk, mutta Saaga on vielä tosi pieni. Puhuin perjantaina Instagramissa tästä aiheesta storyjen puolella ja tämä aihe herätti paljon keskustelua! Olitte samaa mieltä siinä, että ei vielä olekaan kiire lähteä liikkeelle. Monella oli myös hitaasti liikkeelle lähteviä lapsia ja paljon vanhempia kuin Saaga, jotka eivät vielä kääntyneet. Neuvolassa ei oltu kuitenkaan oltu huolissaan ja yksikin ihana neuvolaterveydenhoitaja laittoi ihanan viestin, että mikään kiire ei ole ja yllättyi meidän neuvolaterkkarin huolesta ja fyssarilähetteen tarjoamisesta.
On ihan super hyvä, että neuvolassa herkästi puututaan kehitykseen ja tarjotaan matalalla kynnyksellä apua. Itse kuitenkin toivoisin, että Saagakin nähtäisiin yksilönä eikä tuijotettaisi vain lukuja, ikää ja käyriä. Vaikka me harjoiteltaisiin vatsallaan oloa ja liikkumista 24/7, ei Saaga siltikään välttämättä vielä kääntyisi. Olen itse ollut hitaasti liikkeelle lähtevä lapsi ja oma kaksoisveljeni lähti paljon nopeammin kääntymään, konttaamaan ja kävelemään. Minä taas puolestani aloin puhumaan paljon nopeammin ja uskon, että Saaga tulee tässä kyllä äitiinsä.
5kk rokotteet
Käytiin läpi myös Audit-kysely ja voimavaralomake sekä Saaga sai taas kaikki rokotteet, jotka myös 3kk neuvolakäynnillä annettiin (DTaP-IPV-Hib = kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Hib-taudit, kuten aivokalvontulehdus, kurkunkannen tulehdus ja verenmyrkytys. PCV-rokote = pneumokokkibakteerin aiheuttama aivokalvontulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja korvatulehdus). Rokotteiden otto meni taas tosi hienosti! Saaga nukkui samana päivänä neljän tunnin päikkärit! Jouduin herättämään tytön klo 18, kun ajattelin, että yöunet menee ihan pilalle. Molempien reisien pistokohdista tuli myös punaiset ja kovat, mutta ne ei näyttäneet Saagaa haittaavan ollenkaan.
Tämä meidän 5kk neuvola olikin viimeinen käynti Itäkadulla ja seuraava neuvolakäynti onkin varattu jo Laajasalon neuvolaan. Meillä vaihtuu nyt seuraavaksi neuvolaterkkari sekä neuvola muuton myötä! Jännää nähdä millainen meidän uusi neuvolaterkkari on.
Muutto lähenee ja me oltiin tänään muuttotarkastamassa meidän uusi koti! Enää 25 päivää muuttoon ja ensimmäiset muuttolaatikot on jo pakattu. Pikku hiljaa aletaan siis pakkailemaan tavaroita joita ei enää tulla tässä kuukauden aikana tarvitsemaan. Kämppään ollaan ostettu jo uusi sänky, sohva ja ruokailuryhmä. Myös Saagan huoneen tapetti tuli tänään kotiin kuljetettuna ja täytyy kyllä sanoa, että se on ihana! Ostettiin tämä tapetti. Oon niin super innoissani tulevasta muutosta, että osittain toivon, että nämä päivät menisivät nopeasti ohi ja tulisi jo muuttoviikko. Toisaalta haluan nauttia vielä täysillä tästä ajasta, kun Saaga on alle 6kk eikä tarvitse vielä miettiä soseiden maistelua. ?
Muutto on jo alle kuukauden päässä! Ei malteta odottaa!
Muuttotarkastus
Herätyskello soi klo 7, tai olisi soinut, ellei Saaga olisi aloittanut laulamistaan jo klo 6.24. Lähdettiin huristelemaan autolla hakemaan isovanhemmat kyytiin ja ajettiin tulevan kodin viereisen kauppakeskuksen parkkiin. Saaga jäi isovanhempien kanssa vaunuttelemaan ja me päästiin katsastamaan meidän uusi koti (vauvoja ei työmaalle luonnollisesti saanut ottaa). Laitettiin kypärät ja huomioliivit päälle, maski naamalle ja lähdettiin kättelemään ekaa kertaa meidän uuden kodin ovenkahvaa (viimeksi ovea ei vielä oltu asennettu).
Kun tultiin sisälle, aurinko valaisi ihanasti koko asunnon! Ei oltu nähty asuntoa vielä valoisalla ilmalla ja vielä näin valmiina. Läpitalon asunto tuo kyllä niin paljon enemmän valoa! Ideana oli käydä teippirullan kanssa asunto läpikotaisin läpi ja merkitä teipin paloilla kohtia, jotka haluaa korjauttaa vielä ennen muuttoa. Me kylvettiin niitä teipin paloja kyllä ihan huolella sinne asuntoon. Ollaan kuitenkin iso raha maksettu tästä asunnosta ja halutaan, että se on täydellinen meidän muuttaessa sinne. Pieniä virheitä löytyi, mutta ei mitään sellaista, joka olisi este muutolle. Pahin virhe oli huonosti asennettu laminaattilattia ruokapöydän paikalla ja lattia “irvisti” rumasti listan alta. Myös suihkutilan kraanasta ei heti alkanut tulemaan vettä, kun hanan laittoi päälle ja veden tulo ei myöskään loppunut, kun hanan laittoi kiinni. Yksi peilikaapin ovi oli myös asennettu todella kieroon. Muuten asunnossa oli vain pieniä kolhuja seinissä ja parvekkeen pellityksen ruuvit törötti liian ulkona. Kaikki puutteet, asennusvirheet ja muut epäkohdat merkittiin huolella ja ovat korjattuna muuttopäivään mennessä. Tämän takia en siis menetä yöuniani, koska tässä on nyt rakennuttajalla vajaa kuukausi aikaa vielä korjata viat. Tätähän varten muuttotarkastus on, että epäkohdat huomataan.
Olohuone ja keittiö yhdistyy nyt ihanasti yhdeksi avoimeksi tilaksi
Pienestä neliöstä tilava kolmio
Muutama asia asunnossa oli, jotka olivat selvästi vanhan pohjakuvan takia huonosti suunniteltu. Saatiin siis valita alun perin kahdesta pohjakuvavaihtoehdosta halutaanko me kolme vai neljä huonetta. Uudiskohteen fiilistelyä postauksesta pääset katsomaan asunnon nykyisen pohjakuvan. Kun otettiin yksi huone pois, jäi valaisimien paikat nyt hassusti sivuun eikä siis saada esimerkiksi valaisinta keskelle pöytää siististi. Täytyy tehdä jonkinlaiset mahdollisimman siistit valaisinviritelmät kattoon. Myöskään saarekkeen yläpuolella oleva valaisinpaikka ei ole keskellä saareketta, vaan sivussa seinän puolella.
Instagramin tarinoiden puolelle kuvasin paljon videoita asunnosta ja tallensin ne myös muutto kohokohtaan. Sieltä voit käydä fiilistelemässä tätä asuntoa myös!
Kylpyhuone on kyllä tämän asunnon helmi
Asunto on valoisa, uusi ja ihana, enkä malta odottaa, että me päästään tuomaan meidän tavarat sinne ja tekemään tästä juuri meidän näköinen. ?
Me käytiin eilen shoppailemassa keskustassa. Lähdettiin ostamaan Saagalle aurinkolaseja, mutta mukaan tarttuikin vaikka ja mitä muuta ihanaa! Ajattelinkin esitellä vähän meidän ostoskassien sisältöä teille ja vinkata samalla myös muutamista hyvistä alemyynneistä, jos teiltä sattuisi vaikka juuri tällä hetkellä jotakin puuttumaan!
Käytiin ihan ensimmäisenä *Hemtexin alemyynneissä, koska ikkunoissa vilkkui -40% alekyltit. Kaupan kiertämiseen meni n. puolisen tuntia, kun jäin kuolaamaan kaikki mahdolliset alepöydät. Nyt kun muutto on ihan nurkan takana, tekee mieli ostaa kaikkea ihanaa sisustustavaraa. Maltoin kuitenkin mieleni vielä enkä ostanut kauppaa tyhjäksi. ? Saagan pinnis sai kuitenkin kahdet uudet ihanat lakanat, joista onkin kuvat tuossa ylempänä. *Julie Lace vuodevaatesetissä on ihana kohokuvio ja tuo *Leaves pussilakanasetti sopii kuin nakutettu tähän mun eläin/luonto teemaan, jota yritän Saagalle rakentaa. *Kaikki lasten tuotteet on -25% alessa vielä 7.3.21 asti. Pussilakanat on tosi reilut ja menee vuosia. Mua ei oikeastaan haittaa, että nämä on niin isot, koska en myöskään haluaisi olla koko ajan ostamassa isompia ja sängyn jalkapäätyyn peitto on kuitenkin aamulla potkittu. Nämä Hemtexin kuosit on ihan mun lempparit. Voisin ostaa kaikki Saagan nykyiset ja tulevatkin lakanat täältä. Hyllystä löytyi myös muotoon ommeltuja lakanoita sekä löytyi myös patjan ja tyynyjen suojia lapsille.
Lähdettiin siis alun perin ostamaan Saagalle aurinkolaseja ja tämä kaikki muu tarttui myös matkaan mukaan. ? Käytiin samassa kerroksessa myös Name It:in liikkeessä, jossa oli alerekki täynnä vaatteita -30-50% alessa. Mukaan tarttui mulla tämä keväinen Lil’Atelier body, joka oli alessa -30%. Hankittiin myös viereisestä liikkeestä Bebesiltä tällainen silikoninen Liewoodin purulelu. Saaga tekee kovaa vauhtia hampaita (vaikka yksikään ei ole vielä puhjennut). Kuola valuu ja suussa pitää olla koko ajan jotakin. Välillä on super kiukkuisia päiviä ja niihin auttaa vain syli ja purulelu/tutti/tissi. Bebes.fi sivulla on ale löytyjä myös! Tälläkin hetkellä esim. ihania Liewoodin uikkareita löytyy -30% alessa.
*Hemtexissä on myös kaikki keittiötarvikkeet sekä piensisustustuotteet -40%! Nyt mulla tarttui mukaan nämä *kullatut pitkät lusikat ja *teepannu. Ihanaa, kun voi tehdä isomman määrän teetä samalla kertaa eikä tarvitse olla koko ajan tekemässä kuppi kerrallaan. Tarjoiluelämys on myös aika upea, kun teen näkee kannusta läpi. Ostin myös pitkiä kultaisia lusikoita lisää, jotka sopii meidän korkeisiin lasimukeihin. Juodaan joka viikko jääkahveja korkeista lasimukeista, joten nämä olivat ihan täydellinen alelöytö meille. Teesiivilät, mukit, kullatut pillit, pöytäliinat, kulhot, jne. Pöytä oli täynnä ihania alelöytöjä. Mulla pisti silmään myös muutama pyöreä peili, ihanat juuttimatot ja rottinkiset säilytyskorit, jotka on nekin kaikki -40% alessa.
Meillä on uudet tuulet edessä nyt maaliskuussa, nimittäin meillä on vihdoin muuttokuukausi! Talvi on ohi ja nyt on virallisesti ensimmäinen kevätkuukausi. En käsitä tätä. Ostettiin asunto tammikuussa 2020 ja nyt vihdoin ja viimein me päästään muuttamaan sinne. Ekat muuttolaatikot on jo haettu ja tällä viikolla päästään tekemään muuttotarkastusta uuteen asuntoon. Ekoja isompia huonekaluja ollaan myös jo tilailtu niin, että ne tulevat suoraan muuttoviikolla asunnon oven eteen. Ihan huisin jännää ja perhosia lentelee vatsan pohjassa. Saaga saa oman huoneen ja tapetteja sekä maaleja ollaan kovasti nyt mietitty ja valinnat alkaa olla jo hyvin varmoja. En malta odottaa, että päästään sisustamaan meidän uutta kämppää ja tutkimaan sitä asuinaluetta. Päästään viettämään kevät ja tuleva kesä tutkien uusia hoodeja!
Sisältö muuttuu
Sisältö tulee muuttumaan myös hieman sekä täällä, että Instagramin puolella muuton myötä. SIsällöstä ei juurikaan katoa mitään, mutta lisää tulen julkaisemaan arkea muuton ja uuden kodin keskeltä. Tulen myös keskittymään jonkin verran sisustamiseen sekä vauva-arjen ja oman sisustussilmän yhdistämiseen. Luvassa on myös super jänniä aikoja täällä blogirintamalla. Tästä lisää myöhemmin. ?✌
Jos et vielä seuraa mua Instagramin puolella, niin hyppää nyt meidän muutosten kelkkaan mukaan! Päivittelen meidän muuton ja vauva-arjen kuulumisia aktiivisesti storyjen puolelle.
Meidän vauva on jo iso!
Saaga täyttää 6kk tässä kuussa ja meillä alkaa kiinteiden kokeilut. Alan jonkin verran itse tekemään soseita ja jännityksellä kyllä odotan miten Saagan kanssa lähtee luonnistumaan tämä kiinteiden maistelu. Kirjoittelin viimeksi meidän imetysmatkasta tähän asti ja siitä kuinka hieman suru puserossakin näitä soseita aletaan maistelemaan. Tunteet siis heittelee, mutta niin ne on tähän astikin heitelleet. En malta odottaa, että Saaga pääsee ottamaan ekoja askeleita kohta uudessa kodissa! Pieni hypetys on nyt itsellä päällä, jos se ei vielä ole välittynyt sinne ruudun toiselle puolelle. ?
Hei ihan mahtavaa kevättä sinne! Lisää meidän uudesta kodista voit lukea täältä.
Sitruunapiirakka oli täydellinen leipomus tähän keväiseen päivään. Siis vitsit mikä sää tuolla ulkona on ollut koko viikonlopun. Mun alkoi tehdä mieli jotakin raikasta ja päätin kokeilla säveltää jonkinlaisen sitruunapiirakan. Tähän piirakkaan tuli tuorejuustoa ja rahkaa, jonka takia tästä ei suinkaan tullut liian makeaa. Tästä tuli ihan super hyvää, joten laitan reseptin jakoon teillekin! Jos et arvosta överimakeita leipomuksia, on tämä sun herkkusi.
Sitruunapiirakka sopii täydellisesti esimerkiksi pääsiäispöytään tai vaikkapa juhannusherkuksi. Hyvin helpollakin ja vähällä vaivalla pääsee, jos haluaa käyttää kaupan valmispohjaa apuna leipomisessa. Mä käytän itse usein tätä piirakkapohjaa, jos mulla ei ole paljoa aikaa tai en halua siivota suuria sotkuja. Ihanaa, että kauppojen hyllyiltä löytyy näin käteviä apuja leipomiseen! Yleensä jätän piirakkapohjan sulamaan yön yli jääkaappiin tai sitten sulatan hetken lautasella mikrossa ennen kuin alan leipomaan. No sitten mennään siihen reseptiin!
Nopea sitruunapiirakka
Tarvikkeet:
Valmis pyöreä piirakkapohja tai voit valmistaa pohjan itse: 100g voita, 1dl sokeria, 2,5dl vehnäjauhoja, 0,5tl leivinjauhetta
200g Sitruunarahkaa
200g Vanilja tuorejuustoa
0,5dl Lemon Curdia
1 Lime
Ohje:
Tee piirakkapohja sekoittamalla kaikki ainekset keskenään tai painele valmispohja piirakkavuokaan. Jos taikina jää liian murenevaksi, sekoita ruokalusikallinen kerrallaan taikinan sekaan vettä.
Levitä lemon curd veitsellä piirakkapohjan päälle.
Sekoita tuorejuusto ja sitruunarahka keskenään kulhossa (voit raastaa limen kuorta sekaan halutessasi) ja kaada lemon curd kerroksen päälle.
Saaga on kohta puolivuotias ja meille tulee kohta ajankohtaiseksi aloittaa kiinteiden ruokien maistelu. Niinpä päätinkin kirjoittaa vähän meidän imetysmatkasta tähän asti. Tiedän, että imetys ei tähän lopu, mutta se tulee muuttumaan ihan valtavasti. Mua samaan aikaan innostaa ja samaan aikaan surettaa koko kiinteiden aloitus.
Mä hämmästelen joka ikinen päivä sitä miten mun keho pystyy tuottamaan niin ravitsevaa kulta-ainetta tuolle juuri mun omalle pikkuiselleni. Kuinka mun keho muokkaa sitä juuri tämän tyypin tarpeisiin. Me äidit ollaan kyllä niin ihmeellisiä! Kiitollisuus on varmasti päällimmäinen tunne, joka mulla tulee mieleen meidän imetysmatkasta tähän asti. Olen kiitollinen imetyksen onnistumisesta, kiitollinen imetyksen tuesta ja kiitollinen näistä päivittäisistä yhteisistä hetkestä, joista ollaan Saagan kanssa yhdessä saatu nauttia.
Alun imetyksen haasteet
En pitänyt itseäni minään imetyksen suurimpana rakastajana ensi alkuun. Raskautuessani imettäminen oli helppo päätös mulle itselleni. Tietysti imetän omaa lastani. Mun kroppa valmistaa juuri tälle tyypille parasta mahdollista ravintoa, joten tietysti annan sitä hänelle. Mua kuitenkin jännitti hieman se, jos imetys ei jostain syystä onnistuisikaan. Onneksi sain alkuun tukea meidän super ihanalta kätilödoulalta, joka tissistä pitäen opetti parhaat imetysasennot, -otteet ja kikkakolmoset. Alkuun mua huoletti riittääkö maito. Sitten huoletti tuleeko sitä liikaa ja mites vatsavaivat.
Kirjoittelinkin jo Saagan ekojen elinkuukausien aikana meidän alun imetyksen haasteista. Synnärillä lapsi ei todellakaan ensimmäisenä ryöminyt rinnalle ja tajunnut alkaa syömään, vaikka syntyikin täysin luomuna. Imetys oli hankalaa ja musta tuntui, ettei mun tissi mahtunut vauvan suuhun. Sairaalassa luulin, että imetys onnistuu hyvin. Tissi pysyi vauvan suussa ja vauva roikkui siinä n. tunnin ajan. Toisesta tissistä onnistui paremmin ja toisen kanssa oli enemmän ongelmia. Päästiin kuitenkin kotiutumaan, kun hoitajat olivat vakuuttuneita näkemästään. Aikaisen kotiutumisen takia meillä oli kuitenkin kontrollikäynti ja kävi ilmi, että maito ei ollut vielä parissa päivässä kunnolla noussut. Baby bluesin keskellä tämä oli aika kamalaa ja kätilön nuhtelut tuntui todella pahalta. Tukeva ilmapiiri oli kaukana ja käskettiin aloittamaan lisämaidot korvikkeella. Paino ei ollut tippunut kuitenkaan merkittävästi ja itkin meidän kätilödoula Jennalle puhelimessa tilanteesta. Seuraavana päivänä Jenna tuli meille kotikäynnille opastamaan imetyksessä ja maito lähtikin oikein kunnolla samana päivänä nousuun. Hyvin lähti siis keho toimimaan, kun sai vain tarpeeksi aikaa uuden opetteluun. Seuraavat kaksi viikkoa itkin kivusta. Siitä kuinka paljon imetys sattui. Nännit olivat haavaumilla ja verellä. Nännirasvaa kului PALJON ja Markus kävi jopa ostamassa mulle rintakumeja kaupasta, jotta imetys ei sattuisi niin paljon. Jennan vinkit olivat kuitenkin ihan korvaamattomia ja saatiin apua kaikista eniten siihen imuotteen korjaamiseen. Saagalla jäi alahuuli rullalle ja imuote oli todella kapea. Tämä aiheutti ihan suunnatonta kipua ja revin lasta pois tissiltä. Jenna vakuutti mulle sen, että tämä on ohi menevä vaihe ja tämä ei satu kauaa. Antoi hoitovinkkejä kipeille ja haavaumilla oleville tisseille ja antoi henkistä tukea hyvin paljon! Jenna oli oikeassa, mua ei sattunut kuin ne ensimmäiset viikot ja joka päivä tunsin jonkun asian helpottuvan. Tämän jälkeen imetys on ollut ihanaa ja olen pystynyt totisesti nauttimaan näistä meidän yhteisistä hetkistä Saagan kanssa. Tämä on sitä jotain, mitä vain mä pystyn Saagalle tarjoamaan. <3
Imetys muuttuu
Mua alkaa ihan jo itkettää se ajatus, että meidän täytyy aloittaa kiinteiden maistelu ensi kuussa. Meillä on jo niin iso tyttö! Imetys on onnistunut näin hyvin jo nämä ensimmäiset viisi kuukautta. Tähän on totuttu ja nämä hetket ovat olleet ihania. Alkuun oltiin tissillä rauhassa ja siihen nukahdettiin. Siitä tuli Saagan turvapaikka. Seuraavaksi Saaga löysi kädet ja alkoi niillä tarrailemaan kiinni paidan kauluksista ja tissistäkin. Syötiin ekat kuukaudet vain yksi tissi kerrallaan. Tämän jälkeen alettiin syömään jo molemmat tissit yhdellä kertaa ja nykyään ollaan siinä tilanteessa, että syömisen aikana pitää välillä pitää taukoja. Saaga alkaa hämmästelemään ympärillä tapahtuvia asioita, hymyilemään ja kuuntelemaan, mutta silti ajan kanssa molemmat tissit saadaan tyhjäksi asti syötyä. Imetys on siis muuttunut siinä missä Saagakin on kasvanut. <3
Imetys on alusta asti kuitenkin tuntunut todella luonnolliselta mulle. Imetän kahvilassa ja lastenhoitohuoneessa. Väliä sillä ei mulle itselleni ole missä lapseni saa ruokaa.
Milloin lopetan imettämisen?
Tähän on vain ja ainoastaan yksi vastaus: silloin kuin musta itsestä tai lapsesta siltä tuntuu. En ole ikinä ajatellut, että musta tulisi taaperoimettäjää. Tällä hetkellä musta tuntuu siltä, että kun lapsi alkaa repiä mun paidankaulusta väkisin alas ja huutaa tissiä, on aika lopettaa imettäminen. En siis näe itseäni taaperoimettäjänä, mutta aikahan sen sitten kertoo mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Olen kuullut monelta muultakin äidiltä sanat: “ei mustakaan pitänyt tulle taaperoimettäjää ja tässä sitä silti nyt ollaan”. Hyvin vaikeaa siis vielä sanoa, mihin ratkaisuun me päädytään, mutta ainakin vielä aion nauttia täysillä tästä ajasta, kun Saaga on täysimetyksellä.
Jotenkin itse myös koen imetyksen lopettamisen eräänlaisen aikakauden päätöksenä. Kun mulla ei olekaan enää sitä vauvaa, jonka otan rinnalle syömään, silitän sen poskea ja kuuntelen sitä ihanaa nieleskelyn ääntä. Mulla onkin jo se iso lapsi, joka syö ruokapöydässä kuin kaikki muutkin. Tissien käyttötarve loppuu ja keho lakkaa tuottamasta ravintoa sille mun pienelle vauvalleni. Tämä tulee olemaan varmasti hyvin raskas päätös tulevaisuudessa ja eiköhän siinä muutamat itkutkin tule vielä itkettyä. Mikään kiire mulla ei kuitenkaan ole, enkä halua aikatauluttaa imetyksen lopettamista mihinkään tiettyyn ikään.
Nämä ovat mun omia tunteita ja ajatuksia. Tämä on juuri meidän perheen tapa toimia. Jokainen perhe toimii juuri sillä tavalla, joka heidän perheelle on kaikista sopivin. Jokainen äiti on täydellinen omalle lapselleen. Ihanaa, että jaksoit lukea meidän imetysmatkasta! Toivottavasti sait vertaistukea, ajatuksia tai muuten vain koit itsellesi hyötyä tästä kirjoituksesta! Aurinkoista viikonloppua just sulle. ☀
Itse tehdyt välipalapatukat ovat super helppo ja nopea välipala. Siitä onkin aikaa, kun mä olen viimeksi tehnyt näitä. Jääkaapissa on kiva olla jotain pientä syötävää, kun nälkä iskee. Nämä voi kääriä myös mukaan otettavaksi esimerkiksi töihin tai kouluun. Mä tein pitkästä aikaa näitä karpalo-kookosvälipalapatukoita eilen ja ajattelin, että jaan reseptin teillekin! Markus on tässä etätyöpäivän aikana käynyt syömässä näitä jo muutamaan otteeseen! Mä itse tykkään syödä samalla, kun kokkaan. Kokatessa tulee nälkä, mutta helposti sitä sortuu epäterveelliseen vaihtoehtoon. Nämä ovat taateleiden ansiosta super täyttäviä, joten nälkä pysyy hyvin myös kurissa.
Itse tehdyt välipalapatukat-Karpalo&kookos
Tarvikkeet (8 kpl):
1 dl kaurahiutaleita
200 g taateleita (kivettömiä)
1 dl karpaloita
1 dl cashewpähkinöitä
0,5 dl vettä
2 rkl vaahterasiirappia
0,5 dl kookoshiutaleita
2 rkl kauraöljyä/oliiviöljyä
(halutessasi valkosuklaata)
Ohje:
Sekoita kaikki ainekset sauvasekoittimella tai blenderissä sekaisin tasaiseksi massaksi.
Laita elmukelmua leipävuokaan ja kaada massa vuokaan tasaisesti. Käännä elmukelmun reunat massan päälle ja painele vielä tasaiseksi. Laita jääkaappiin n. 30 minuutiksi tai tee jo edellisenä päivänä.
Ota leipävuoka jääkaapista ja irrota elmukelmu.Leikkaa välipalapatukan muotoon ja pyöritä patukat kookoshiutaleissa. Laita muutamia karpaloita vielä patukoihin kiinni.
Kääri halutessasi leivinpaperiin ja nauti!
VINKKI! Jos haluat vielä maistuvampia välipalapatukoita, sulata valkosuklaata ja kaada sitä leipävuokaan välipalapatukkamassan päälle paineltuasi massan tasaiseksi. Älä taita elmukelmua enää uudelleen päälle. Laita tämän jälkeen patukkalevy jääkaappiin.
Nämä itse tehdyt välipalapatukat ovat siis raakapatukoita. Koostumus on tosi pehmeä ja helposti näistä tulee liian lötköjä. Voit itse säätää nesteen määrää reseptissä sellaiseksi, joka on sun omaan makuun sopiva. Vähemmällä veden määrällä patukoista tulee kiinteämpiä. Itse teen näitä välillä myös kookospalloiksi, jolloin ne ovat juuri kivasti yhden suupalan kokoisia! Olen myös kokeillut tehdä taatelipalloja tällä reseptillä ja näistä tuli myös tosi hyviä! Korvasin vain seesaminsiemenet kookoshiutaleilla. Jääkaapissa pari päivää olleet patukat ovat jo hieman kiinteämpiä ja niitä on tällöin helpompi syödä. Patukat säilyvät hyvänä noin viikon ajan.
Mä tajusin eilen, että mietin päivittäin monta kertaa sitä, miten pienet asiat tekee mut onnelliseksi tässä vauva-arjessa. Välillä sitä unohtaa olla kiitollinen tästä äitiydestä ja tästä omasta suloisesta lapsesta. Kuinka vähän se vaatii, että sydän sulaa ja tuijottaa vain hymyillen tuota pikkuista. Olen niin kiitollinen isoista asioista, kuten imetyksen onnistumisesta, katosta pään päällä, terveestä lapsesta, hyvästä tukiverkosta, ihanista kummeista, arjen helppoudesta ja monesta muustakin asiasta. Nyt kuitenkin puhun niistä arjen pienistä asioista, jotka tuntuvat päivä päivältä ihanammilta.
Vauva-arjen kultahetket
Posket ovat kipeänä leikkihetkien päätteeksi kaikesta hymyilystä
Lastenlaulut osataan ulkoa ja selvät lempparilaulut ovat löytyneet
Uuden oppimiseen kannustaminen on ihanaa ja niin palkitsevaa
Ensimmäinen nauru. Ikinä en unohda sitä <3
Isän ja tyttären leikkihetket sivusta katsottuna
Kun Tedi tekee hellästi tuttavuutta Saagan kanssa (yleensä nuolaisemalla letin ojennukseen)?
Se näky, kun vaunuverhon takaa päiväunilla pilkottavat pelkät sukkahousut ja mini jalat
Aamulla herätessä leveä hymy ja kiljaisu tutut kasvot nähtyään
Se tunne, kun syli ja läheisyys auttaa ja yhdessä rauhoitutaan
Käsien ja jalkojen ihmettely
Pienet suloiset äännähdykset, kun nähdään uutta ja mielenkiintoista katsottavaa
Kun vaipanvaihdossa päästään nakupelleksi ja kiljutaan ilosta
Hikka ja aivastukset!
Jokainen röyhtäys, pieru ja pulautus – se tunne kun tietää, että toisella on nyt parempi olla
Puhelimen rulla on täynnä Saagan kuvia. Täytyi ostaa uusi puhelin, jossa on isompi muisti 😀
Ja viimeisenä tähän äidin kasvojen tunnistus ja niille leveästi hymyily <3
Olen haljeta onnesta, että saan olla tälle pienelle tytölle se tuki ja turva. Se tuttu ja läheisin ihminen, johon turvautua. Kun näen lapsestani sen, että hän haluaa äidin. Ei ketään muuta. Se on aika ihana tunne. <3
Tällä hetkellä lasten osteopatia on trendi vauvapiireissä ja ainakin musta tuntuu, että kaikki käyvät vauvojensa kanssa joko osteopatiassa tai vyöhyketerapeuttisessa vauvahieronnassa. Varsinkin silloin, kun ensimmäiset vatsavaivat alkavat, moni hakee apua tätä kautta. No mitä osteopatia ylipäätään edes on? Osteopatia on siinä mielessä tylsää katsottavaa, koska vanhempien silmiin se näyttää kirjaimellisesti siltä, kuin vauva istuisi osteopaatin sylissä koko käynnin ajan. Liike on siis hyvin pientä ja tuntuu, että mitään ei tapahdu. Silti koko ajan tapahtuu paljonkin. Osteopatian tarkoituksena on parantaa kehon toimintakykyä, hermoston kiputiloja ja toimintahäiriöitä. Käynnillä käsitellään niveliä, lihaksia ja lihaskalvoja. Yleensä tämä on lapselle täysin kivutonta. Saaga ainakin nautti osteopatiassa käynnistä ja nukkui käyntien jälkeen aina ihan super pitkät päikkärit. Löydät alempaa meidän lasten osteopatia kokemukset.
lasten osteopatia – miksi me käytiin?
Mihin vaivoihin me sitten lähdettiin hakemaan apua lasten osteopatiasta? Mehän (siis minä) kuuluttiin juuri niihin vanhempiin, jotka varaavat osteopaatille aikaa heti, kun ensimmäiset vatsavaivat alkoivat. Aamuöistä puhinaa ja illan itkua kuunneltiin muutama päivä. Helpotus tuli, kun ilma tuli pihalle pitkällä jalkajumpalla. Jokaisessa vaipassa oli myös kakka ja Saagan pepun iho oli jo rikki siitä kakan määrästä. Meillä ei ollut näkyvää voimakasta pulauttelua ja Saaga “liikkui” normaalisti. Ei siis pitänyt esimerkiksi päätä vain toisella puolella käännettynä. Ajattelin, että eihän meillä siis ole muita vaivoja, kuin tuo vatsa. Meidän kätilödoula suositteli osteopatiakeskusta Lapsen Tähden. Lasse Maijala pitää Lauttasaaressa vastaanottoa ja osteopatiakeskuksen yhteydessä on myös super ihana kahvila! Ihan vain muutaman kerran käytiin. ?☕
Mitä käynneillä tehtiin?
Ensimmäisellä käynnillä Saaga oli n. 1,5 kk ikäinen. Me ihmeteltiin Markuksen kanssa sitä miksi mitään ei tapahdu ja vasta useiden minuuttien jälkeen tajuttiin, että ai tää alkoikin jo. ? Heti käynnin jälkeen Saaga nukkui neljän tunnin päikkärit! Siis neljän tunnin! Oli kuitenkin aika väsyttävää se osteopatiassa käynti. Seuraavana päivänä oli ensimmäinen vaippa ikinä, jossa ei ollut yhtään kakkaa. Tästä olin suuresti häkeltynyt ja vaikuttunut, joten pidettiin meidän seuraava ajanvaraus voimassa. Saatiin osteopatiassa tietää, että suuret kakkavaippamäärät voivat olla yksi ummetuksen muoto. Kun suoli ei tyhjenekään kerralla kunnolla, vaan vuotaa vähän koko ajan. Sain käynniltä myös hyviä vinkkejä röyhtäyttämiseen. Kun lapsen alakroppa on rento, röyhtäys pääsee ulos. Ei siis ole tarpeen taputella lapsen selkää, mutta sitä voi hellästi hieroa, jos niin haluaa. Tämä oli mulle täysin uutta ja röyhtäys onkin tullut paremmin tämän neuvon jälkeen.
Toisella käynnillä (2,5 kk ikäisenä) me käsiteltiin ensimmäisen rota-rokotteen rokotereaktioita. Saaga nukkui muutaman päivän melkein 24/7, mutta muuta näkyvää rokotteesta ei seurannut. Osteopaatti kuitenkin sanoi, kun aloitti taas lapsen käsittelyn, että rokotereaktio kyllä tuntuu. Käsiteltiin siis ainakin palleaa, maksaa sekä lantion asento oli jäänyt kohdusta vielä hieman kieroksi. Lisäksi Saagalla oli alkanut tulemaan silent refluksin oireita. Nieleskely loppui muutaman päivän päästä tästä käynnistä.
Kolmannella ja viimeisellä käynnillä me käsiteltiin taas rokotereaktioita ja keskityttiin myös enemmän pään ja niskan alueeseen. Saaga oli tässä vaiheessa vähän yli 3kk, eikä ollut osoittanut mitään kiinnostusta kääntymiseen. Meritähtenä viihdyttiin kyllä lattialla. Osteopaatti huomautti siitä, että ison pään vuoksi voi olla raskasta kannatella sitä pitkiä aikoja. Myös niska-hartiaseudulla sekä toisessa solisluussa oli jonkinlaisia jumeja. Saatiin vinkkinä hyvä asento harjoitella mahallaan olemista niin, että Saaga sai olla hieman pystymmässä asennossa mun jalkojen varassa.
Mihin vaivoihin me saatiin apua lasten osteopatiasta?
Vatsavaivat helpottivat, kun suoli tyhjentyi säännöllisemmin. Ei enää tuhruvaippoja.
Kaula alkoi näkymään, eikä lapsi ollut enää niin kasassa (lapsi “kasvoi pituutta”)
Unet pitenivät (tämä johtuu myös vatsavaivojen vähenemisestä)
Rokotereaktiot
Silent refluksi (nieleskely loppui)
Vatsallaan olo kehittyi (toki tämä tapahtuu lapsen kasvaessa muutenkin)
lasten osteopatia kokemukset
Mun on vaikea arvioida osteopatiakäyntien tuloksia. Voihan kaikki olla tuuriakin, että seuraavana päivänä Saaga päättikin lakata kakkaamasta joka vaippaan, jne. Haluan kuitenkin uskoa, että tämä johtui osteopatiasta tai aika tosi hyvää tuuria olisi ollut. ? Meidän lasten osteopatia kokemukset ovat siis hyvät. Voin suositella kyllä osteopaatilla käyntiä varsinkin vatsavaivaisille lapsille. Meillä tilanne ei ollut kovinkaan paha ja käytiin myös ennalta ehkäisevästi näillä vastaanotoilla. Tämän vuoksi tulokset eivät myöskään olleet radikaalisen suuria., mutta helpotti vointia huomattavasti. Jos pohtii osteopaatille menoa kannattaa ajatella, että ei siitä lapselle mitään haittaakaan ole! 🙂 Veisin kyllä uudestaan, jos sellainen tarve tulisi.
