Vauvan uni 6kk ikäisellä on ollut meidän perheen yksi keskustelluimmista aiheista viime aikoina. Meidän perheessä nukutaan aika eri lailla kuin aikaisemmin. Meidän rutiineja rakastava tyttö nukkuu edelleen miten sattuu pitkin päivää. En osaa enää ennustaa miten päivä tulee menemään. Tästä kirjoittelinkin viimeksi meidän arkirutiineja kirjoittaessa. Välillä huomaan miettiväni saako Saaga tarpeeksi unta, mutta lopulta luotan kyllä siihen, että Saaga nukkuu, kun häntä nukuttaa. Saaga on luonteeltaan niin iloinen ja vähäitkuinen tyttö, että uskon kyllä perusasioiden olevan kunnossa.

vauvan uni 6kk

Ollaan huomattu, että väsymerkit ovat nyt alkaneet vähenemään. Aikaisemmin Saagan kulmakarvojen seutu alkoi punottamaan ja alkoi silmien hinkkaus, haukottelu sekä hymy alkoi olla tiukassa. Nykyään musta tuntuu, että alkaa saman tien silmien hinkkaus, mutta hymyjä edelleen satelee. Onkin ollut hieman hankalampaa ennustaa haluaako tyttö nyt nukkua vai ei. Kyllä kuitenkin joka kerta, kun vaunuihin on tyttö laitettu, tulee uni salaman nopeasti.

Saaga on aina ollut helposti nukahtava tyttö, josta me ollaan enemmän kuin onnellisia. Sanat ei riitä tätä onnea kuvaamaan. Päiväunille laitto käy helposti, kun työntää tutin suuhun ja laittaa vaunut parvekkeelle. Samoin yöunille laitto onnistuu helposti. Saaga on jo ihan pienestä vauvasta asti osannut nukahtaa itsenäisesti eikä ole tarvinnut meidän apua ikinä nukahtamisen avuksi. Päiväunia kertyy yhteensä n. 5-6 tuntia ja yöunia kertyy yleensä n. 8-9 tuntia.

päiväunet

Saaga herää aamuisin johonkin aikaan. Mä en pysty edes sanomaan, että moneltako, koska en itse herää ikinä samaan aikaan. Mä itse herään yleensä joskus 7-8 välissä ja huomaan, että Saaga tuijottelee pinniksessään pehmolelun pesulappua suurella mielenkiinnolla, repii sukkia, imeskelee varpaita ja ihmettelee omia sormiaan AIVAN HIIREN HILJAA. Ei siis harmainta aavistustakaan onko Saaga herännyt kuudelta vai vasta juuri äsken. Nostetaan Saaga usein vielä meidän väliin hetkeksi ja huomataan, että ekat silmien hinkkaukset alkoi jo. ? Tässä vaiheessa usein mietitään kauankohan tyttö on ollut jo hereillä.

Saaga nukkuu lähes poikkeuksetta aina parvekkeella vaunuissa. Aamuhommien jälkeen laitetaan Saaga ekoille päikkäreille vaunuihin. Yleensä lähdetään aamulenkille Tedin kanssa. Saaga nukkuu lenkin ajan ja jatkaa unia vielä parvekkeellakin. Yleensä ekat päikkärit alkaa 9-11 välissä ja kestää muutaman tunnin. Saaga ilmoittaa heräämisestään juttelemalla ja potkimalla peittoja sivuun. Me käytetään välillä edelleen vaunuheiluria (josta kirjoitin vauvan arkea helpottavat tuotteet – postauksessa), jos näyttää siltä, että Saaga ei ihan heti ole nukahtamassa. Tämä yleensä riittää siihen, että muutaman minuutin kuluessa tyttö on jo umpiunessa.

Nyt jo monen viikon ajan ollaan eletty vähän vaihtelevalla rytmillä. Joskus Saaga nukkuu kahdet päikkärit ja joskus kolmet. Päivän toiset päikkärit nukutaan n. klo 13-16 eli yleensä n. kolmen tunnin mittaiset. Välillä herätään jo klo 15. Tässä vaiheessa jo tietää sen, että tänään nukutaankin vielä yhdet unet. Jos taas päiväunet nukutaan viiteen asti, pärjätäänkin vain kaksilla unilla.

Illalla Tedin lenkin yhteydessä klo 18 aikaan yleensä käydään vielä vaunuttelemassa ulkona ja yleensä Saaga nukahtaa vaunuihin. Jos pidetään istuinosa ylhäällä ja jutellaan koko matka Saagalle, saatetaan pysyä hereillä kotiin asti. Jos Saaga nukkuu vielä klo 19 jälkeen, käydään me julmasti hänet herättämässä, jotta yöunetkin maistuu ennen puolta yötä. Tämä on yksi asia, jolla tämänkin tytön saa itkemään, nimittäin syvästä unesta herätys.

yöunet

Saaga herää yleensä viimeisiltä päiväunilta 18-19 välissä, joten nukkumaan mennään n. klo 22. Tämäkin on aika härän pyllyä heittävä aika ja joskus mennään nukkumaan klo 21 ja joskus vasta klo 23. Jos unilla ollaan vasta klo 22-23 Saaga nukkuu yleensä koko yön putkeen. Tämä on asia joka on kyllä positiivisesti yllättänyt! Me aletaan juuri ennen nukkumaan menoa himmentämään valoja ja imetän vielä sängyllä pimeässä. Siirrän Saagan pinnikseen ja laitan usein jonkun pehmolelun kiilaksi vasempaan kylkeen, koska Saaga kääntyy aina vasemman kyljen kautta vatsalleen. Laitetaan tutti suuhun ja Saagan kohinapupu päälle. Kirjoitin jo aikaisemmin kohinasta unen apuna. Löydät jutun täältä. Usein Saaga nukahtaa kerrasta, mutta välillä tuttia pitää käydä nostamassa kerran tai kaksi. Kun itse tullaan nukkumaan puolen yön aikaan, tuhisee Saaga kyljellään. ❤

Saaga herää yleensä aina n. klo 01-03 välillä kerran, mutta nukahtaa nopeasti, kun tutin laittaa uudelleen suuhun. Lisäksi Saaga on oppinut nyt kääntymään mahalleen myös öisin, joten välillä itku tulee useamman kerran yöllä, kun ei vatsaltaan päästäkään enää takaisin selälleen. Yleensä uni jatkuu kääntämisen ja tutkin laiton jälkeen uudelleen. Kello 05-06 välillä Saaga alkaa vaatimaan jo maitoa. Enää tutin nostaminen ei auta, vaan pitää nousta imettämään. Imetys kestää n. 5-10 minuuttia enkä enää ole pitkään aikaan jäänyt odottamaan röyhtäystä. Saaga näyttää jatkavan tämän jälkeen vielä unia, mutta en ole varma kuinka kauan unet enää kestävät. Niin kuin aiemmassa kappaleessa mainitsinkin, Saaga herää salaa itsekseen aamuisin ja juttelu alkaa vasa, kun Saaga huomaa, että seuraakin on tarjolla.

Me ei olla vielä hankittu tänne uuteen asuntoon pimennysverhoja, joka vaikuttaa varmasti isostikin meidän kaikkien aikaiseen heräämiseen. Pimennysverhot ovat ostoslistalla kyllä ihan kärkipäässä!

Vauvan uni 6kk

ENstäs me vanhemmat?

Mä en ole ikinä osannut nukkua päiväunia. Mun mielestä ne sekoittaa rytmin ja heräämisen jälkeen on vain entistäkin nuutuneempi ja väsyneempi olo. Kun Saaga menee illalla nukkumaan, valvotaan me Markuksen kanssa vielä tunnista kahteen. Aikaisemmin mä menin itse nukkumaan aina Saagan kansa samaan aikaan, joka tarkoitti välillä sitä, että olin vällyjen välissä jo klo 20. Saaga nukkui pienempänä paremmin, kun jompi kumpi meistä oli samassa tilassa.

Yön nukun nykyään tosi hyvin. Nostan Saagalle yleensä tutin yöllä kertaalleen ja aamuyöstä/aamusta syötän. Saaga jatkaa unia vielä aamusyötön jälkeen jonkin aikaa, mutta aika nopeasti sen jälkeen alkaa jo heräilemään. Markus nukkuu koko yön aina putkeen ja sanoikin mulle taas yksi päivä, ettei edes muista milloin viimeksi olisi yöllä herännyt.

Lue myös:

Meidän päivärytmi 6kk

Meidän päivärytmi 4kk

Vauvan rytmi – ensimmäiset viikot

Vauva-arkea helpottavat tuotteet

Nähdään myös Instassa ?

<3 Salla

Meillä päivän sana on tänään ollut kevätsiivous. Mä sain tänään innon järjestellä meidän ihan kamalassa kunnossa ja epäjärjestyksessä olevan kuivakaapin täysin uusiksi. Ulkonakin ollaan toki keretty käymään, mutta oli ihanaa saada vihdoinkin yksi kaappi taas kunnolla järjestykseen. Hankaluutta tähän projektiin tuotti kesken kaiken hajonnut dymo sekä säilytyspurkit loppuivat kesken. Tehtiin ulkoilun jälkeen pieni piipahdus Clasulla ja ostettiin puuttuvat purkit. Edelleen muutama purkki puuttuu ja niille jätettiinkin tyhjää tilaa vielä kaappiin.

Kaappi näyttää niin paljon siistimmältä nyt!

kuivakaappi järjestykseen

Tässä laatikossa me säilytetään meidän kaikki kuivatavara riiseistä kuivattuihin hedelmiin ja mysleistä jauhoihin. Mua alkoi ärsyttämään, kun kaapista ei enää löytänyt mitä oli etsimässä ja osa tavaroista piti ottaa pois, ennen kuin sait pohjalta haluamasi. Lisäksi aamiaistarvikkeet hukkuivat leivontatarvikkeiden sekaan. Löysin myös parhaimmillaan kolme avattua pakettia samaa tuotetta. Päivämäärät me oltiin katsottu jo muuton yhteydessä, joten ne olivat kunnossa.

Kaappiin oli kuitenkin tässäkin ajassa jo eksynyt vaikka ja mitä “turhaa”. Tämä laatikko on myös ollut meille sellainen, johon on vain helppo laittaa tavaroita joille ei ole muuta paikkaa. Aikaisemmin meillä oli lasipurkkeja, mutta nämä uudet muoviset rasiat ovat paljon helpompia pestä, ei ruostu sekä vievät vähemmän tilaa kaapista.

Käytiin ostamassa Clasulta säilytysastioita, joihin dymosin mitä purkki sisältää ja esimerkiksi kuinka kauan valmistamisessa kestää. Nämä Clasun purkit on kyllä kätevät. Meillä on ollut aiemmin näitä muutama hassu kappale, mutta nyt päätettiin ostaa näitä kunnolla, jotta järjestys saadaan pysymään. Kaappi näyttää kuin uudelta ja olen ihan hämmästynyt siitä, miksi en ole järjestellyt tuota kaappia jo aiemmin! Laitettiin aamiaistarvikkeet, ruuan laittotarvikkeet sekä leipomistarvikkeet omiin jonoihin. Läpinäkyvistä kansista pääsee kätevästi näkemään mitä kaupasta pitää ostaa lisää.

Onko teillä kaapit jo järjestyksessä vai onko se vielä suunnitteluvaiheessa?

Lue myös:

Uudiskohteen fiilistelyä

Kun koti ei tunnu kodilta

Muuttopäivä

Saagan huoneen suunnitelma

<3 Salla

Kerroinkin jo Instagramin puolella alkuviikosta Saagan huoneen suunnitelmasta lyhyesti. Tällä hetkellä Saaga nukkuu meidän makkarissa pinniksessä. Meillä on ajatuksena lopettaa yösyötöt kesällä, kun Saaga on n. 8 kuukautinen ja siirtää Saaga omaan huoneeseen nukkumaan. Tällä hetkellä huone on siis Markuksen työhuoneena ja hän onkin valloittanut sen kokonaan. Eilen työpaikan yhteisellä etälounaalla työkaverit pääsivät ekaa kertaa ihastelemaan sitä, kuinka Markus tekee metsän keskellä töitä. Ei ole kovin monella näin upeaa työhuonetta! No työhuoneeksi se ei loputtomiin jää. Todennäköisesti työpöytä pitää sinne kuitenkin jättää, mutta Saaga ja Markus joutuvat opettelemaan jakamaan huoneen.

mitä huoneeseen tulee?

Me ollaan suunniteltu, että huoneen sävyt tulee tapetista. Tapetiksi Tähän huoneeseen tuli Newbien aivan IHANA Magic Forest Mural tapetti. Me ostettiin aiemmin tällä viikolla Saagan huoneeseen Eurokankaasta kahdet erilaiset verhot. Toinen on vaalean vihertävä ja toinen on läpikuultava valkoinen, jossa on valkoisia “pumpulipalloja”. Ne on tosi vaikea selittää, mutta näette sitten, kun verhot tulee! ? Huoneen perälle tulee beige vuodekatos, jonka alle tulee erilaisia ja eri värisiä tyynyjä kasoittain. Tarkoitus on  tehdä mukava lukunurkka ja leikkipaikka tyynyillä. Saagalla on Stokken Sleepi sänky tammen värisenä, joka vaihtaa paikkaa oven viereiselle seinälle. Seinälle mahdollisesti tulee vielä taluja, mutta katsotaan sitten viimeisenä se viekö ne liikaa huomiota tapetilta. Matoksi todennäköisesti tulee jokin pehmoinen pyöreä matto, jonka päällä on mukava leikkiä, mutta johon lelut eivät huku. ? Huoneen katossa on tällä hetkellä meidän makuuhuoneen vanha lamppu Eos – Umage, jota Markus on jo vuosia kutsunut joutsenenpeppu-lampuksi. ?‍♂️ Mun mielestä se sopi täydellisesti tähän eläinteemaan. ?

Saagan huoneessa on Elfan säilytysjärjestelmä ja liukuovellinen kaappi. Ostetaan muutamat lisäkorit sinne tuleville leluille ja muille tavaroille. Vaatekaapin vieressä on pieni syvennyt, jossa on tällä hetkellä Markuksen sähkökäyttöinen seisomatyöpiste ja työkoneet. Sitä nurkkaa on mahdoton saada kivan näköiseksi, mutta työpöydän yläpuolelle tulee puinen hylly, johon laitetaan Saagan nimiäisissä saadut puutaulut esille sekä muutama puolivarjossa viihtyvä pieni huonekasvi.

Suunnitelmat eivät ole isoja, mutta ei ole huonekaan. Olin aluksi tosi pettynyt siihen, miten pieni Saagan huone on, mutta hetken tuumailtuani tajusin, että Saaga tulee joka tapauksessa leikkimään enemmän olohuoneen puolella. Jos Markus jatkaa vielä työntekoa pitkään Saagan huoneessa, niin leikit on muutenkin pakko hoitaa muualla. Kun pääsin huoneen pienuuden alkujärkytyksestä ohi, puhkuin intoa päästä jo sisustamaan huonetta ihanan näköiseksi.

Lue myös:

Meidän kodit x3

Uuden kodin fiilistelyä

Saagan 6kk neuvola

<3 Salla

Kevätpöydän täydellinen väripilkku on täällä, nimittäin veriappelsiinijuustokakku! Rakastan juustokakkujen leipomista. Uunia ei tarvita ja kakku valmistuu itsekseen jääkaapissa yön yli täydelliseksi seuraavan päivän juhlia varten. Nyt kokeilin tehdä veriappelsiinijuustokakkua. Meillä kävi tänään liuta vieraita, joten päätin tehdä tarjottavaa, joka näyttää hyvältä vielä senkin jälkeen, kun siitä on ensimmäiset vieraat palansa ottaneet. Pääsin myös kokeilemaan uutta keittiötä ja sitä miten leipominen onnistuu nyt uusissa tiloissa. Olipas kiva huomata kuinka paljon enemmän tilaa ja ja työtasoa saareke toi.

Nyt korona-aikana ei ole juurikaan päässyt vieraita kestitsemään, joten tämä päivä teki kyllä hyvää. Oli ihanaa leipoa, koristella ja päästää oma luovuus valloilleen. Omaa käden jälkeä on niin kiva katsoa. Lisäksi värikkäiden leipomusten tekemisessä on ihan omanlainen fiilis. Mulla ainakin tuli ihan keväinen olo, kun katselin tätä kakkua valmiina.

veriappelsiinijuustokakku

Tarvikkeet:

  • 200g vaniljatuorejuustoa TAI appelsiinituorejuustoa
  • 2dl vispikermaa
  • 4 liivatetta
  • 2 veriappelsiinia ( 1 dl puristettua mehua)
  • 1 vaniljarahka
  • 0,5dl sokeria
  • Haluamasi koristeet kakkuun

Pohja:

  • 12 Digestive keksiä
  • 100g voita

Kakun kiille:

  • 3dl veriappelsiineista puristettua mehua ( n. 5 veriappelsiinia)
  • 3 liivatetta
  • 2 rkl sokeria

Ohje:

  1. Ota haluamasi kokoinen irtopohjavuoka (pienemmällä: paksumpipohjainen korkeampi kakku, isommalla: matalampi ja ohuempipohjainen kakku.) Leikkaa leivinpaperista irtopohjavuokaan pohja. VINKKI: Käytä juustokakussa reunakalvoa, niin saat tasaisen siistin reunan juustokakkuun
  2. Sulata voi ja murskaa Digestive-keksit vahvassa muovipussissa kaulimella. Sekoita keksimurska voin kanssa sekaisin. Taputtele vuokaan pohjaksi ja laita jääkaappiin odottelemaan täytteen valmistumista
  3. Laita liivatteet kylmään veteen likoamaan
  4. Vaahdota vispikerma
  5. Sekoita tuorejuusto, vaniljarahka ja sokeri kerman joukkoon
  6. Raasta yhden veriappelsiinin kuori ja purista tämän jälkeen veriappelsiinit mehuksi. Kuumenna n. 2 rkl mehua esimerkiksi mikrossa ja liota kokoajan sekoittaen liivatteet kuumaan mehuun. (Huolehdi, ettei mehuun jää liivatekökköjä)
  7. Sekoita kuori sekä kuuma ja kylmä veriappelsiinimehu täyteseokseen
  8. Kaada täyte jääkaapissa olleen keksipohjan päälle. Silottele ja laita jääkaappiin vähintään kolmeksi tunniksi
  9. Kolmen tunnin kuluttua tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi seuraavana päivänä tee kiille: liota liivatteet kylmässä vedessä. Purista veriappelsiinit mehuksi. Kuumenna 3dl veriappelsiinimehua ja lisää sokeri. Sekoita liivatteet mehuun. Kaada jääkaapissa olleen juustokakun päälle ja anna taas jähmettyä. (Itse annoin jähmettyä seuraavaan päivään asti).
  10. Koristele haluamallasi tavalla. Itse käytin koristeluun tavallisen appelsiinin paloja, mintun lehtiä, marenkia ja syötäviä kukkia. ?

Mulla ei jäänyt kakun teon jälkeen yhtään veriappelsiinia, joita olisin voinut käyttää koristeluun. ?‍♀️ Siksi käytin tavallista appelsiinia. Super ihanaa kevättä sinne! Kerrothan, jos kokeilit tätä reseptiä (tägää mut vaikka Instassa, niin jaan luomuksesi muillekin nähtäville ?). Painaa tykkää nappia, jos haluat nähdä lisää tämän kaltaisia reseptejä. ❤ Katso myös muut juustokakut: Sitruunajuustokakku Marjajuustokakku <3 Salla

Sokerikoukussa on elelty jo riittävän pitkään. Viime aikoina eli siis synnytyksen jälkeen nämä viimeiset reilu kuusi kuukautta on tullut herkuteltua todella paljon! Voin valehtelematta kertoa, että meidän kaapeista löytyy AINA herkkuja. Yleensä meidän kaapeista löytyy jäätelöä tai suklaata. Jos kumpaakaan edellä mainituista ei löydy, päätän yleensä alkaa leipomaan. Alkaa kuulostamaan aika sokeririippuvuudelta eikö?

Joka päivä tulee syötyä jotain herkkuja. Nyt pääsiäisen jäljiltä on kaappiin jäänyt vielä suklaamunia ja niitähän sieltä tulee päivittäin syötyä. Sokerikoukku on aika kamala asia. Kun joka päivä tekee mieli herkkuja ja on vaikka valmis kauppaan menemään, että saa sen päivän suklaa-annoksen. Tämä huolestuttaa mua enemmän kuin paino tai vyötärön ympärysmitta. Se miksi haluan alkaa nyt irtautumaan sokerista on yleinen nuutuneisuus. Kun sokeria ei tule syötyä ihan joka ikinen päivä, on paljon energisempi olo. Mun on vaikeaa edes muistaa miltä super energinen olo tuntui.

Imetys laihduttaa

Tuudittauduin synnytyksen jälkeen siihen ajatukseen, että imetys laihduttaa. Imetys kuluttaa n. 400-600 kaloria päivässä, joka on aika jäätävä määrä! Tämä on toki aika yksilöllistä, mutta omalla kohdallani se on toiminut. Toki jos en olisi sokerikoukussa, olisi paino oikeasti tippunut. Olen päässyt takaisin synnytystä edeltäviin mittoihin ja lukuihin, mutta siitä paino ei ole enää tippunut. Jos toteuttaisin totaalikieltäytymisen herkuista, paino varmasti tippuisi lisää. Mulle silti paino lukuna ei ikinä ole ollut mikään mittari. Juuri tällä hetkellä en tiedä paljonko edes painan. Me ei omisteta vaakaa kotona ja neuvolan jälkitarkastuksestakin on jo aikaa. Tärkeämpää on se miten itse voi omassa kehossaan.

Jos mietin tarkemmin mun herkuttelua, on se usein palkitsemista tai seuraavaksi mainitusta “pyhien pakosta”. Aina on joku hyvä tekosyy herkutella ja jos tämä sama meno jatkuu vielä pitkäänkin, ei se imetyskään enää tulevaisuudessa pelasta mua ylimääräisiltä kiloilta.

Pyhien Pakko

Pääsiäinen oli taas hyvä syy ostaa kaapit täyteen suklaamunia ja muita herkkuja. Pyhiä tulee pyhän perään ja sehän tarkoittaa sitä, että aina on syy herkutella. Jos ei juuri mitään pyhää satu olemaan, johon kuuluisi perinteisesti jokin tietty leivos tai karkki voi aina juhlia viikonloppua, nimppareita, synttäreitä, hääpäivää, muuttoa tai lapsen merkkipaaluja. AINA löytyy jokin syy ja niitä meidän taloudessa on taas viime aikoina ollut enemmän kuin tarpeeksi.

EN koe huonoa omatuntoa herkkujen syönnistä

Kaiken tämän edellä mainitsemani jälkeen en silti koe huonoa omatuntoa syödä herkkuja. Me syödään joka päivä kotitekoista terveellistä ruokaa, syödään kasviksia, hedelmiä ja suositaan pieniä terveellisiä välipaloja. Huomaan, että herkkuja tulee syötyä vähemmän, kun jääkaapissa on valmiiksi terveellisiä vaihtoehtoja, eikä tarvitse alkaa laittamaan mitään erityistä. Tykkään tehdä esimerkiksi itse raakapatukoita jääkaappiin. Tällöin suklaalevyn avaamisen sijasta tuleekin otettua jotain täyttävämpää ja omalle keholle parempaa.

Muutama suklaamuna kahvin kanssa tai vaikka Subin keksi, ei mua hetkauta ollenkaan. Eikös se ole pääasia, että itsellä on hyvä olla? Nautin niistä hetkistä ihan suunnattomasti, kun saan lämpimän iltapäiväkahvin ja pienen nautinnon siihen nenäni eteen, joka yleensä mulle on se suklaa. Toivon samaan aikaan, että saan syödä sen rauhassa, ennen kuin Saaga herää päikkäreiltä ja vaatii taas viihdytystä. Voinkin sanoa, että herkuttelusta on tullut osa mun omaa aikaa sekä myös meidän parisuhteen aikaa. Hyvä ruoka, ruuanlaitto, leipominen ja pienet herkkuhetket ovat meille vähän kuin harrastus.

sokerikoukusta pois

Kun mietin omaa päivää taaksepäin huomaan, että herkkuja on tullut syötyä nimenomaan nälkäisenä. Kun vatsan saa täyteen ruokaa, ei herkkuja tee enää mieli. Nytkin tätä tekstiä kirjoitan täydellä vatsalla lounaan jälkeen ja hyvin pystyn katsomaan avattua Geishan suklaalevyä ruokapöydällä ilman, että tulee houkutusta syödä sitä.

Viikon ruokien suunnittelu on myös tehokas tapa vähentää herkkujen syöntiä. Kirjoitan usein paperille ylös mitä viikon aikana syödään sekä olen tosissani harkinnut kauppakassin tilaamista ja hakemista Prisman automaatista niin, että kaupassa ei tarvitse käydä ollenkaan.

Hedelmät, hedelmät ja hedelmät. Mulla ainakin banaani vie makean himon tehokkaasti sekä nyt kevään ja kohta kesän koittaessa marjoja tulee syötyä PALJON. Tykkään usein tehdä meille iltapalaksi hedelmäsalaatit, jotka korvaa meidän iltaiset herkutteluhetket.

Valmistan myös usein aamupalan ja iltapalan valmiiksi niin, että ei tarvitse alkaa nälkäisenä heti aamusta jotakin laittamaan. Rakastan tehdä mangotuorepuuroa tai chiapuuroa illalla jo valmiiksi niin, että aamulla voi sängystä kävellä suoraan jääkaapille ottamaan valmiin aamupalan. Tämä on mulla estänyt sen, että en heti aamusta nälkäisenä ala etsimään herkkuja kaapista.

Herkut syö raHaa sokerikoukussa

Eniten mua huolestuttaa rahan meno, koska keho ja mieli voi kuitenkin hyvin. Kuinka paljon herkkuihin menee rahaa? No ihan tuhottomasti! Mä olen jo jonkin aikaa miettinyt sitä, pitäisikö ruokaostokset tehdä aina viikoksi kerrallaan ja välttää kaupassakäyntiä kokonaan. Jos kaikki heräteostokset ja herkkutarjoukset jäisi kaupan hyllyihin, säästyisi meiltä pitkä penni. Ihan liian helposti sitä tulee kaupassa tartuttua tarjouksiin. Monesti olen sanonut Markuksellekin kaupassa: ” No nyt otetaan, kun toi maksaa vaan euron!” tai ” Mutta kun ne oli tarjouksessa”. Kuukauden ruokakustannuksista häviäisi iso lohko, jos herkkujen ostoa rajoittaisi. Totaalikieltäytyminen ei ole mun juttu, mutta voisin hieman rajata herkkujen määrää ja suunnitella sitä etukäteen.

Nälkäisenä ei ikinä kannata mennä kauppaan tai kori on täynnä herkkuja. Kaupassa pystyn helposti kiertämään hyllyt joissa on notkuen valmiskakkuja ja leivonnaisia. Mulle ei ikinä ole uponnut kaupan valmiskakut, mutta karkkihylly onkin sitten eri asia. Karkkihyllyltä tulee otettua usein sitä suklaata. Usein Fezerin suklaalevy tai sesongin mukaan uutuuksia. Sipsihylly tai keksihyllykään ei yleensä saa mua avaamaan lompakon nyörejä. Pakastealtaasta mun herkkuhoukutukset ovat mutakakku, croissantit ja Ben & Jerry’s jäätelöt.

Jos kauppakassi olisikin jo valmiiksi kotona suunniteltu sekä ostettu ja sen kävisi vain hakemassa Prisman noutokaapista säästyisi varmasti rahaa. Jo pelkästään viime viikolla meidän herkkuostoksiin meni 22,60€, jos se kerrotaan neljällä eli puhutaan siitä kuinka paljon menee rahaa kuukaudessa herkkuihin, olisi tuo summa jo yli 90€. Ruokakassin tilaus Prisman automaattiin maksaa 3,90€. Jos ajatellaan, että jättäisin yhden kauppareissun herkut ostamatta, tulisi tällä jo maksettua valmiiksi tehty viikon ruokatilaus ja rahaa vielä jäisikin.

Tähän lopuksi haluankin vielä sanoa, että herkkujen syönti on täysin ok! Jos aamupalaksi, välipalaksi ja iltapalaksi syö pelkkää suklaata, voi olla, että on aika miettiä ruokavaliota vähän uudelleen. Tämä muutama suklaamuna päivässä tai puoli purkillista Ben & Jerry’s jäätelöä Temppareita katsoessa ei ole ollut itselleni ongelma, eikä sen pitäisikään olla. Sokerikoukussa oleminen on kuitenkin asia johon haluan muutoksen. En muista milloin olisin juonut iltapäiväkahvin ihan vain sellaisenaan ilman, että siinä samalla tulee naposteltua suklaata tai leivonnaisia.

Mitä ajatuksia aihe sinussa herättää? Oletko tietoinen kuinka paljon rahaa menee pelkkiin herkkuihin?

Lue myös:

Millainen on täydellinen aamu?

Parhaat Netflix-sarjat

Meidän rakkaustarina

Nähdään myös Instagramissa! ?

<3 Salla

Me otettiin vaunujen ratasosa käyttöön viime viikonloppuna. Mua vähän stressasi etukäteen se miten vaihto vaikuttaa päiväuniin. Saaga on nukkunut päiväunet ihan pienestä pitäen vaunun kopassa. Kun tuttu ja turvallinen koppa vaihdettiin ratasosaan, tuli pieni huoli siitä miten unien nyt käy. Koppa on ollut ihan täydellinen suoja tälle pienelle ja pitänyt suojassa tuulelta, sateelta ja kaikelta mitä ulkoilma vaan tahtoo tarjoilla. Saaga alkaa kuitenkin nyt olemaan siinä iässä, että vaunuissa tahdotaan helposti turhautua selällään köllien ja haluttaisiin nähdä muutakin, kuin taivas tai katto.

vaunujen ratasosa käyttöön

Saaga on kasvanut ihan valtavasti taas kerran lyhyessä ajassa ja haluttiin ottaa vaunujen ratasosa käyttöön. Vaunujen istuinosaan ei tulisi vaihtaa liian aikaisin ja suositus on, että kun lapsi osaa istua ilman tukea, voi istuinosaan vaihtaa. No Saagahan ei vielä osaa istua ilman tukea, joten ei pidetä istuinosaa ylimmässä asennossa vielä ollenkaan. Pidetään Saagaa joko ihan makuuasennossa tai toiseksi matalimmassa, joka vastaa samaa asentoa, kuin sitterissä tai turvakaukalossa. Tässä asennossa Saaga on tykännyt olla ja rauhoittuu heti, jos makuuasento alkaa tympimään.

No miten niiden päiväunien nyt sitten kävi? Vaihto on sujunut todella hyvin ja helposti! Turhaa taas huolestuin tästäkin. Ainakin näissä Britax Smile 3 vaunuissa selkänojan saa ihan makuuasentoon asti, joka vastaa täysin samaa asentoa, kuin kopassakin. Saaga ei ole edes huomannut eroa ja nukahtaa jo ulkovaatteita pukiessa. ? Turvavöitä ei olla vielä juurikaan käytetty, koska Saaga ei pääse itse nousemaan makuuasennosta pystyyn.

Meillä on ratasosaan myös lämpöpussi saatuna, mutta näillä keleillä se on super kuuma. Ollaan siis menty samanlaisella vilttivirityksellä, kuin vaunukopassakin. Saaga on varsinainen kuumakalle ja hikoilee helposti. Ainakin tähän mennessä tämä on riittänyt hyvin, eikä ratasosaan vaihdettaessa ole tarvinnut vaihtaa ulkovaatetusta.

Jos tosi kovat myrskymyräkät vielä iskee, niin pidetään kuitenkin koppa vielä lähettyvillä ja otetaan tarvittaessa käyttöön. Se mikä on hieman hankalampaa nyt ratasosassa on vaunuverhon kiinnitys. Enää kun ei ole vaunukopan magneetteja joiden väliin voi verhon tunkea liehuu vaunuverho tuulessa aika rajustikin. Täytyy käydäkin hankkimassa jokin kiinnityssysteemi vaunuverhon alaosaan. Onko sulla hyvää kikkakolmosta, jolla vaunuverhon saa pysymään paikallaan? Kivaa viikkoa sinne! ☀

Lue myös:

Britax Smile 3 vaunuarvio

Saagan päivärytmi 6kk

Vauva-ajan pelastavat tuotteet

<3 Salla

Ajattelin kertoa meidän hääpäivän kunniaksi millainen on meidän rakkaustarina ja kuinka se sai alkunsa. Ollaan oltu Markuksen kanssa yhdessä tänään kahdeksan vuotta ja niistä naimisissa nyt yhden vuoden ajan. Meidän suhde eteni alkuun tosi nopeasti ja suhde tuntui heti hyvälle.

Suhteen alku

Meidän suhteen alkutarina ei ole mitenkään erityinen. Seurusteltiin vielä molemmat edellisten kumppaneidemme kanssa, kun tavattiin ja molemmilla oli melkein neljän vuoden suhteet alla. Kummallakin meni suhteissa huonosti ja olin ollut useamman kerran silloisesta suhteesta ”tauolla”. Itse olin alkanut seurustelemaan 15-vuotiaana ja kasvanut jo erilleen silloisesta poikaystävästä.

Olin 19-vuotias, kun tapasin Markuksen ensimmäistä kertaa Anttilan TopTen:issa. Tulin merkonomi opinnoissa puolen vuoden työharjoitteluun. Markus tuntui heti tosi kivalta tyypiltä ja meillä oli ihan mahtavia ja hauskoja keskusteluja. Töihin oli muutenkin kiva aina tulla, mutta Markus vaan jotenkin erottautui sieltä joukosta. Tosi vaikeaa selittää, että miten. Saatiin myös toisiltamme tosi paljon vertaistukea omiin silloisiin parisuhteisiin. Vuoden venkoilun ja taukoilun jälkeen päätin itsekin lopettaa silloisen suhteen. Siinä ei ollut pitkään aikaan ollut mitään järkeä eikä kummallakaan hyvä olla. Oltiin Markuksen kanssa monta kuukautta tosi hyviä kavereita. Lähdin ulkomaille reissuun ja pääsin ajattelemaan tuoretta eroa. Huomattiin mun Suomeen paluun jälkeen salamannopeasti, että on tässä muutakin kuin ystävyyttä. Oon loppupeleissä enemmän kuin onnellinen, että kaikki meni näin kuin meni, koska kaikki tämä johti tähän missä ollaan nyt. ?

Täyttä höyryä eteenpäin

Me annettiin molemmat heti tähän suhteeseen 110%. Molemmat oltiin varmoja ja toistemme seurassa oli hyvä olla. Alettiin seurustelemaan 4.4.2013. Kyllä! Meillä on ihan virallinen päivämäärä tälle suhteen solmimiselle. ? Tulin juuri parhaiksi reissusta takaisin Suomeen tänä päivänä. Vietin Markuksen luona aikaa enemmän kuin kotona ja Markus makseli vuokraa yksin, joten päätettiin muuttaa aika nopealla aikataululla yhteen.

Seuraavana kesänä muutin jo Markuksen luokse asumaan ja samalla muutin ekaa kertaa pois kotoa. Oltiin seurusteltu noin kolme kuukautta, kun raahasin mun yhden jätesäkin ja kolme muuttolaatikkoa Markuksen eteiseen. Oli muuten varsin helppo muutto. ? Seuraavana talvena me päätettiin ottaa koira. Tähän varmasti pitäisi sanoa, että minä päätin ottaa, koska Markuksessa oli aika paljon ympäripuhuttavaa. Tedi muutti meille asumaan 02/2014.

2016 kesällä me muutettiin ensimmäiseen omaan kotiin. Ostettiin yhdessä asunto ja pääsin vihdoinkin laittamaan kotia niin, että se tuntui omalta. ❤ Seuraavat vuodet kuluivat matkustellessa. Käytiin omatoimimatkoilla Vietnamissa, Balilla, Singaporessa, Italiassa, Kroatiassa, Englannissa, Malediiveilla, Ranskassa ja Mauritiuksella. Elettiin täysillä ja elämä oli ihanaa!

Täydellinen kosinta

Olin vihjaillut jo useamman vuoden Markukselle kosinnasta ja aina vastaus oli sama: ”katotaan sitten parin vuoden päästä” ?‍♂️. Oltiin varattu matka Malediiveille ja Markus oli päättänyt jo matkaa varatessa, että tämä on nyt se paikka, missä polvistuu eteeni. Oltiin ehditty jo melkein viikon verran Malediiveilla snorklailemaan ja katselemaan pikkuruisia rapuja, kun Markus päätti kosia. Saman päivän aamuna lähdettiin kiertämään paria paikallista saarta ja illemmalla takaisin tullessa en edes tajunnut ihmetellä miksi Markus tiesi auringonlaskun ajan niin tarkasti.

Oltiin sovittu, että mennään katsomaan läheiselle vesikeinulle auringonlaskua. Minä temperamenttisena ihmisenä jo suutuin Markukselle, kun Markus yritti tunkea mulle vaatteita päälle ja minä yritin järkeillä, että uikkari päällä olisi parempi olla vedessä. Markus nappasi kuitenkin mun vaatteet mukaan ja nokka pystyssä lähdin taivaltamaan kohti rantaa. Vasta kun päästiin rannemmaksi katsoin, että mikä hienosti katettu pöytä drinkeillä tuolla hiekkarannalla on katettuna. Pari paikallista miestä katteli kummissaan, kun uikkari päällä kävelen heitä kohti ja Markus kysyi taka-alalta, että josko jo haluisin nämä vaatteet ja puin ne naama punaisena päälle. Ajattelin, että tässä on nyt joku tapahtuma menossa. Markus kuitenkin kääntyi pöytää kohti ja tajusin vasta siinä vaiheessa, että tämähän on meille. Tämän jälkeen mulla ei olekaan mitään muistikuvaa koko tapahtumasta, koska olin niin sokissa, enkä osannut odottaa koko kosintaa enää. En tainnut edes vastata mitään Markuksen kosintaan, vaan otin vaan sormuksen rasiasta. ?

häät

Mentiin naimisiin 4.4.2020. Pääset lukemaan tarkemmin meidän häistä täältä. Santorinilla naimisiin karkaaminen vaihtui Suomen pienimuotoisiksi koronahäiksi, kun haluttiin pitää 4.4 päivämäärästä kiinni. Sormuksetkin oli jo kaiverrettu valmiiksi. Sää suosi ja saatiin nauttia ihan täydellisestä ja lämpimästä aurinkoisesta hääpäivästä. Katsottiin myöhemmin säätiedotusta ja Santorinilla oli satanut vettä koko päivän. Ihan kuin tämän olisi tarkoitettukin menevän näin.

Häät eivät olleet meille kummallekaan missään vaiheessa asia, johon oltaisiin haluttu käyttää rahaa tai kutsua tuhottomasti vieraita. Pienet ja intiimit häät olivat juuri sellaiset, jotka haluttiinkin. Hääyötä mentiin viettämään ihan kotiin. Korona oli juuri puhjennut ja liikkumista tuli välttää. Hotellit olivat kiinni ja raskaus toi omat pelkonsa liikkumisesta.

pariskunnasta vanhemmiksi

Rakkautta ei ole tarvinnut etsiä tai miettiä onko sitä tässä suhteessa. Markus lakkasi mun varpaiden kynsiä, kun en itse raskaana enää ylettänyt. Laittoi myös mulle kenkiä ja tuli mun eritteisiin ammeeseen lillumaan synnytyksessä. Jaksaa kuunnella mun nälkäkiukkua eikä ikinä ole kieltäytynyt, kun kysyn saisinko hartiahierontaa. Sitä se rakkaus on, toisen tukemista ja hyvänä pitämistä.

Olin meidän häissä jo raskaana ja Saaga syntyi 09/2020. Pelkäsin kyllä raskauden aikana meidän parisuhteen puolesta. Mitä jos se muuttuu huonompaan suuntaan ja ollaan molemmat ihan väsyneitä koko ajan? Sovittiin jo, että sitten ei vauvavuoden aikana saa väsyneenä tehdä hutiloituja päätöksiä ja erota. Toisin kävi, kun meille syntyi pieni aurinko! Parisuhde on vahvempi ja parempi kuin koskaan ja niin innolla odotan kyllä tulevia vuosia tämän miehen kanssa. On ollut ihan parasta seurata sitä millainen isämies tuosta mun miekkosesta on kuoriutunut. Vaikka elämä olikin ihanaa silloin, kun matkusteltiin ja tutkittiin maailmaa, on se sata kertaa parempaa tänä päivänä.

Lue myös:

Synnytyskertomus

Meidän häät

<3 Salla

 

Harvemmin tulee jaettua niitä epäonnistuneita leipomuksia ja kuvia. Ajattelin kuitenkin tänään sellaisenkin jakaa ihan vain muistutuksena siitä, ettei kaikki täälläkään mene aina suunnitelmien mukaan. Mun päässä tämä idea näytti paljon paremmalta, kuin mitä lopputulos sitte olikaan. Minkä takia kukaan muu ei ole koskaan leikannut mokkapaloja pyöreiksi? No vasta leipomisen jälkeen tajusin miksi.

Mun tarkoitus oli tehdä meille mokkapaloja kinuskikuorrutteella ja koristella ne pääsiäisteemaisiksi. Halusin tehdä jotain nopeaa ja helppoa ja sitä tämä kyllä olikin. Lopputulos ei vain silmää kovinkaan hivele. Mausta en näitä moiti! Lopputuloksena piti olla hienot kinuskikuorrutteiset mokkapalat, mutta sainkin aikaan juustokuorrutteiset jauhelihapihvit. Ensi kerralla tajuan olla leikkaamatta näitä pyöreiksi.

Somen paine

Some luo mulle jonkin verran paineita onnistua aina täydellisesti. Tämähän ei missään nimessä ole realistista, koska aina ei vain voi onnistua. Tietysti tämä työ luo myös omat paineensa ymmärrettävästi, koska työni on jakaa mielekästä, kiinnostavaa sekä myös hyvän näköistä sisältöä. Itsehän meinasin jättää tällä kertaa julkaisematta nämä leivokset, mutta hetken tuumailtuani päätin, että ehkä tämä antaa lohdutusta jollekin, joka ei myöskään ole onnistunut tänä pääsiäisenä leipomuksissa ja kokee turhaa painetta onnistumisesta.

Instagram on täyttynyt taas kerran upeista pääsiäisleipomuksista ja kuola valuen olen katsonut ihania kinderpiirakoita ja -kakkuja. Tänä vuonna mä en kuulu tähän joukkoon, mutta kuulun ainoana vaikuttajana pääsiäisjauhelihapihvien joukkoon. Eiköhän tänne someen yksi tällainenkin kuva mahdu muistuttamaan siitä, että kannattaa olla itselleen armollinen ja muistaa myös välillä nauraakin itselleen. Tässäpä siis tarjoilen teille fäänssyjä kuvia näistä mun super fäänssyistä ”mokkapaloista”.

Aina ei voi onnistua ja se on täysin OK! Nämä leipomukset eivät päätyneet tällä kertaa mihinkään tarjolle ja oman perheen kesken näitä syötiin. Ei sillä siis ole edes väliä miltä nämä näyttivät. Ensi kerralla sitten taas paremmat leipomukset!

Toivottavasti siellä on onnistunut pääsiäisen leipomukset hyvin ja vaikka ei olisikaan, niin ei se haittaa! Aurinkoista pääsiäistä!

Jos haluat katsoa onnistuneempia reseptejä pääsiäispöytään katso:

Sitruunajuustokakku

Marjajuustokakku

<3 Salla

Saagan 6kk neuvola oli maanantaina. Lupasin kertoa siitä vähän tarkemmin, mutta muuttokiireissä neuvolakuulumisten kertominen on vähän venähtänyt.

Meillä oli muuton myötä nyt ensimmäinen kerta ihan uudessa neuvolassa ja uudella terkkarilla. Viime neuvolassa terkkari oli huolissaan Saagan liikkumisesta tai oikeastaan siitä, ettei Saagalla ole ollut motivaatiota opetella kääntymistä. Kiinteiden aloituksesta haluttiin myös kovasti jutella, vaikka se ei meillä silloin ollut vielä ajankohtaista.

Viime neuvolakerran jälkeen Saaga on oppinut hienosti kääntymään vasemman kyljen kautta selältä mahalleen sekä aloitettiin kiinteät. Myös molemmat alahampaat ovat puhjenneet sekä Saaga ylettää laittamaan jo molemmat jalat suuhun. Paljon on siis tapahtunut ja oli iloista kerrottavaa heti uuteen neuvolaan.

6kk neuvola

Maanantaina lähdettiin heti aamusta ajamaan kohti uutta neuvolaa. Hetken harhailtua ja tyylikkäästi myöhässä löydettiin perille. Meidän uusi neuvolaterkkari on jo kokeneempi nainen, joka oli selvästi tehnyt tätä jo pidemmän aikaa. Neuvolakäynti oli kokonaisuudessaan tosi rento. Hän kyseli ensin raskaudesta sekä synnytyksestä. Sen jälkeen käytiin läpi yleisesti sitä millainen tyttö Saaga on ja käytiin läpi kysymyksiä joita meillä oli herännyt.

Tällä neuvolakäynnillä ei ollut huolta liikkumisesta, istumavalmiudesta tai yhtään mistään! Terkkari kehui Saagaa kovasti ja vastaili vain meidän kysymyksiin. Paras vastaus jonka sain oli: ”asiat tapahtuvat perheestä lähtöisin eikä siksi, että neuvolasta niin sanotaan”. Tämä oli super hyvin sanottu. Lisäksi kuulin tällä kertaa monesti sen, kuinka Saagalla ei ole kiire, ei liikkumiseen tai yhtään mihinkään. Oma ajatusmaailmani siis kohtasi paljon paremmin tämän uuden neuvolanterkkarin kanssa.

Saaga hymyili minkä jaksoi taas koko käynnin ajan. Painoa oli 7620 g ja pituutta 65,2 cm. Viime neuvolaan verraten painoa oli tullut melkein 600g lisää sekää pituutta 1 cm. Pituudessa ollaan menty miinuskäyrillä koko ajan, mutta sehän ei kenellekään yllätyksenä tule, että tästä jää pieni tyttö niin kuin äitinsäkin. Meidän suvussa kun ei yli 155 cm naisia ole.

Kysyin neuvolasta yöimetyksen lopettamisesta. Tultiin Markuksen kanssa neuvolan jälkeen siihen tulokseen, että aletaan sitä lopettelemaan kesällä, jos ei Saaga ennen sitä ole päättänyt itse sitä lopettaa. Ohjeena oli, että kun Saaga syö neljä ateriaa päivässä (koon Saaga päättää itse), voi yöimetyksen lopettaa. Me ollaan nyt jo saatu nauttia hajanaisista kokonaisista öistä, joten toivon sormet ristissä, että Saaga päättää itse lopettaa yöllä syömisen niin, ettei meidän tarvitse siihen puuttua.

Kaiken kaikkiaan mulla jäi tosi hyvä ja helpottunut fiilis tästä neuvolakäynnistä! Neuvola vaikuttaa vanhempien huoleen tosi paljon ja voi herkästi luoda turhia paineita lapsen kehityksestä varsinkin esikoisten vanhemmille. Jos ei taulukoiden ja käyrien mukaan kasveta, niin pitäisi kuitenkin muistaa se, että jokainen lapsi on yksilö. Tällä kertaa oli ihanaa kuulla se, kuinka kiirettä mihinkään ei ole eikä todellakaan ehdoteltu fyssarilähetteitä tai muita lisäaktiviteetteja kotiin. Tuli olo, että mä riitän vanhempana ja osaan kasvattaa lapseni. Lisäksi terkkari oli samaa mieltä siitä, että Saaga on selvästi enemmän sosiaalinen ja paikaltaan tarkkaileva yksilö. Seuraava neuvola onkin vasta 8kk ikäisenä, eli nyt käynnit alkavat harveta.

Lue myös muut neuvolakuulumiset:

3kk neuvola

5kk neuvola

Tämän hetkinen päivärytmi

<3 Salla